Laittaisitko päiväkotiin 1,5-vuotiaan?

En enää. Tuon ikäisen kanssahan voi jo harrastaa kaiken laista. Lähteä purjehtimaan, ryyppäämään ja rellestämään.

3-vuotiaana kirjoitti:

Tutkimusten mukaan paras ikä lapsen viemiseksi päiväkotiin on kolme vuotiaana. Silloin ryhmä tulee hänen omaa kehitystään.

Riippuu tutkimuksesta. Nykyiset päiväkotiryhmät (alle 3-vuotiailla standardi 12 lasta ja yli 3-vuotiailla standardi 21 lasta) ovat liian isoja 1-5-vuotiaille lapsille joka tapauksessa. 

Vierailija kirjoitti:

Siis kysyttiinkö tässä sitä, että kun vauva syntyy, kaksi pientä sisarusta olisi ja jatkaisi silloin päiväkodissa? 

Nyt on pakko kysyä, että miksi? Miksi repiä pienet lapset väsyneinä ja kiukkuisina aamuisin sängystään ja raahata jossain räntäsateessa päiväkotiin. Siellä sitten kaikenlaista sijaisen sijaista yritetään haalia, että olisi joku, joka massoja siellä vahtisi, päiväkodeissahan on hirveä pula koko ajan henkilökunnasta. 

Miksei lapset saa olla kotona? Nykyisinhän on kaikenlaista puistoa ja kerhoa, minne voi viedä lapset vaikka muutaman kerran viikossa ja itsekin tavata muita äitejä.

Voi muistelen lämmöllä sitä aikaa, kun omat lapset oli ihan pieniä. Minulla oli kaksi ystävää samassa tilanteessa kotona. Arkipäivistä ma ja pe oltiin omien lasten kanssa, siivottiin, pestiin pyykkiä, käytiin kaupassa jne. Ti, ke ja to vietettiin yhdessä aina jonkun kotona tai pihalla. Eli yksi kutsui koko konkkaronkan kotiinsa ja laittoi ruoan kaikille. Lapset leikkivät keskenään ja me aikuiset vahdittiin ja seurusteltiin keskenämme. Se lounaan valmistaminen yli kymmenelle vaati aina vähän ponnistusta, mutta sitten ei kahteen päivään tarvinnut tehdä itse sitä ollenkaan. Ja saihan sitä rauhassa korjata tiskejä ja siivota keittiön sen jälkeen, kun oli kaksi muuta aikuista lapsia vahtimassa.

Sullahan oli aivan unelmatilanne, ymmärrät varmaan, että aika harvalle sattuu tuollaista tuuria? 

Oma esikoiseni oli päiväkodissa, kun nuorempi syntyi, eikä ollut ainoa meillä päin. Oli itse asiassa tavallisempaa pitää esikoinen hoidossa ainakin parina päivänä viikossa kuin kokonaan kotona. 

Päivkotiin mentiin rennolla asenteella, aamupala syötiin kotona ja jos sattui oikein huono aamu, jäätiin kotiin. Yleensä lapsi meni päiväkotiin ihan ilolla, tykkäsi niin lapsista kuin aikuisista ja on edelleen sitä tyyppiä. että kaipaa ohjelmaa viihtyäkseen. Väsynyt mutsi ja tissillä roikkuva pikkuveli eivät täysin vastanneet siihen tarpeeseen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei lapsi tarvitse niin paljon virikkeitä kuin luulet, vaan tunnetta siitä, että on joku joka välittää juuri hänestä. Sisarukset saavat toisistaankin seuraa, kun hoidat vauvaa. Luota itseesi! Sinun ei tarvitse olla koko ajan "tarjoamassa virikkeitä", vaan olla yksinkertaisesti ihminen ihmisille.

Tietysti jos koet suhteesi lapsiin huonoksi, saattaa olla hyvä ajatus "delegoida" ja antaa lapset osaksi päivää pois. 

Ota myös huomioon, että tarhoissa on nykyään suunnitelma (VaSu), jonka mukaan lapsille pyritään opettamaan psykologisia arvoja. Oletko valmis allekirjoittamaan nämä arvot?

Varhaiskasvatussuunnitelma eli varhaiskasvatuksen opetussuunnitelma perustuu valtakunnallisiin perusteisiin, joita tarkennetaan jokaisen kunnan omassa varhaiskasvatussuunnitelmassa ja kunnasta riippuen päiväkodin omassa varhaiskasvatussuunnitelmassa tai ryhmäkohtaisessa varhaiskasvatussuunnitelmassa ja lapsen henkilökohtaisessa varhaiskasvatussuunnitelmassa. Se sisältää valtavan kirjon erilaisia oppimisen osa-alueita. Haluaisinkin tietää, mitä ovat ne "psykologiset arvot", joihin tässä viitataan. 

Pitäisikö itkeä vai nauraa, kun päiväkodissa taapero on isossa lapsiryhmässä, jossa on meteliä, raapimista, odottelua, märkiä vaippoja joita kukaan ei "ehdi" vaihtaa ja liukuhihnamenoa. Epämotivoitunut ja alipalkattu henkilökunta saikuttelee ja sijaisia ei saada.

Kukaan päiväkodin työntekijä ei veisi omaa lasta virikehoitoon.

Mutta esim. jokainen tuntemani lääkäri vei. Mitä veikkaat, kumman lapset, lääkärin vai lastenhoitajan, todennäköisesti pärjää koulussa ja menestyy elämässä? 

Ilman muuta ja palasin takaisin äitinä työelämän.Itse jaksan olla parempi äiti kun teen työtä. Päiväkodissa on päivärytmit kaiken ikäisille ja hyvä otetan päikärit. Kun haen lapseni kotia. Syömme lounaan menemme aina viellä ulos leikipuiston 1h. Takas tulessa laatuaika,Ei TV,ei älylaiteita. Ilta pesu ilta palat ,ilta-satu ja lapsi ulkoilun takia nukkuu hyvin jo kello 20. Ne lapset jotka päiväkodin jälkeen eivät enää pääse ulos. Eivät nuku ajoissa.Koska eivät pääset purkaa energiaa pois ulkona..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei lapsi tarvitse niin paljon virikkeitä kuin luulet, vaan tunnetta siitä, että on joku joka välittää juuri hänestä. Sisarukset saavat toisistaankin seuraa, kun hoidat vauvaa. Luota itseesi! Sinun ei tarvitse olla koko ajan "tarjoamassa virikkeitä", vaan olla yksinkertaisesti ihminen ihmisille.

Tietysti jos koet suhteesi lapsiin huonoksi, saattaa olla hyvä ajatus "delegoida" ja antaa lapset osaksi päivää pois. 

Ota myös huomioon, että tarhoissa on nykyään suunnitelma (VaSu), jonka mukaan lapsille pyritään opettamaan psykologisia arvoja. Oletko valmis allekirjoittamaan nämä arvot?

Varhaiskasvatussuunnitelma eli varhaiskasvatuksen opetussuunnitelma perustuu valtakunnallisiin perusteisiin, joita tarkennetaan jokaisen kunnan omassa varhaiskasvatussuunnitelmassa ja kunnasta riippuen päiväkodin omassa varhaiskasvatussuunnitelmassa tai ryhmäkohtaisessa varhaiskasvatussuunnitelmassa ja lapsen henkilökohtaisessa varhaiskasvatussuunnitelmassa. Se sisältää valtavan kirjon erilaisia oppimisen osa-alueita. Haluaisinkin tietää, mitä ovat ne "psykologiset arvot", joihin tässä viitataan. 

Pitäisikö itkeä vai nauraa, kun päiväkodissa taapero on isossa lapsiryhmässä, jossa on meteliä, raapimista, odottelua, märkiä vaippoja joita kukaan ei "ehdi" vaihtaa ja liukuhihnamenoa. Epämotivoitunut ja alipalkattu henkilökunta saikuttelee ja sijaisia ei saada.

Kukaan päiväkodin työntekijä ei veisi omaa lasta virikehoitoon.

Mutta esim. jokainen tuntemani lääkäri vei. Mitä veikkaat, kumman lapset, lääkärin vai lastenhoitajan, todennäköisesti pärjää koulussa ja menestyy elämässä? 

Minä tunnen useita lääkäreitä eikä kukaan ole vienyt lasta virikehoitoon. Mitä tulee siihen, minkä verran arvostat varhaiskasvatuksen työntekijöitä: Miksi veisit lapset ilman pakottavaa syytä heidän hoidettavakseen, jos et usko heidän tarjoavan kunnollista lapsuutta edes omille lapsilleen?

Siksi olisi hyvä jos lapsi osaisi puhua hoitoon viedessä, kun on hoitajia, jotka kohtelevat lapsia väärin ja joka ei tule koskaan ilmi jos ei lapsi osaa kertoa. Mutta päiväkodeissa kyllä eri asia.

Kysymys teille ketkä kommentoitte, että perheen muut lapset ei tarvitse päiväkotia, jos äiti on kotona vauvan kanssa:

Millä ihmeellä hoidatte yksin vauvan ja vilkkaan joka paikassa juoksevan taaperon? Kuvittele että imetät vauvaa tuntikausia, valvot yöt. Mitä se 1.5 v tekee kaiken sen imettämisen ja vauvan hoidon ajan? Isät on yleensä töissä, monilla ei ole lainkaan tukiverkkoa. Mielummin päiväkodissa kun tuijottamassa ruutua koko päivän.

Tutkimusten mukaan lapselle olisi parasta, että hänet viedään päiväkotiin kolmi vuotiaana. Edellyttäen tietysti, että hoito siellä on turvallista, positiivista, osaavaa, ja että henkilökuntaa on riittävästi.

Jotkut äidit eivät syystä tai toisesta kykene hoitamaan lapsiaan kolmi vuotiaiksi kotona, silloin ei auta muu kuin viedä johonkin hoitoon. Olisi ihanteellista, että äiti ei jäisi yksin lapsen kanssa. Isän osuus on merkittävä, samoin jos on muita läheisiä auttamassa.

Vierailija kirjoitti:

Kysymys teille ketkä kommentoitte, että perheen muut lapset ei tarvitse päiväkotia, jos äiti on kotona vauvan kanssa:

Millä ihmeellä hoidatte yksin vauvan ja vilkkaan joka paikassa juoksevan taaperon? Kuvittele että imetät vauvaa tuntikausia, valvot yöt. Mitä se 1.5 v tekee kaiken sen imettämisen ja vauvan hoidon ajan? Isät on yleensä töissä, monilla ei ole lainkaan tukiverkkoa. Mielummin päiväkodissa kun tuijottamassa ruutua koko päivän.

Miten luulet, että päiväkodissa on aikaa sille 1,5-vuotiaalle? Siellä on 12 alle 3-vuotiasta, joista osa ei osaa kävellä eikä syödä itse ja suuri osa ei puhu.

Miten ajattelit, että muutama ihminen selviää niiden 12 lapsen syöttämisestä, vaipan vaihdoista, pesuista, pukemisesta ja ulkoiluista paremmin kuin äiti, jolla on vain yksi lapsi sen taaperon lisäksi?

Miksi se 3-vuotiaskaan menee?

Jos omat voimat riittää, en veisi kumpaakaan päiväkotiin. Sieltä tulee kotiin kaikki pöpöt j vauva saa ne myös. Mun kummatkin lapset olivat 1. Puoli vuotta melkein koko ajan kipeitä, kun olivat päiväkodissa. Lisäksi jos lasten vienti sinne on sulla, niin aika raskasta raahata lapset hoitoon vauva mukana tiettyyn aikaan. Koittaisi saada kolmivuotiaalle jonkun kerhopaikan, jossa olisi kerran, kaksi viikossa. Mutta jokainen tietää itse omat voimansa, nukkuakin pitää jossain välissä.

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä, miksi laittaa 1,5-vuitias päivähoitoon jos itse on kotona. Sen ikäinen ei kaipaa mitään, mitä vauvan kanssa kotona oleva äiti ei voisi tarjota. Lapsi ei jää kotona mistään paitsi.

Samalla jää saamatta suuri määrä korvatulehduksia ja muita tauteja, jotka päivähoidossa pikkulapsilla kiertää jatkuvasti.

Ei juu kaipaa mitään, mutta mitä se kotona vauvan kanssa oleva vanhempi pystyy aikuisten oikeasti tarjoamaan? Väsynyt äiti pistää taaperon istumaan tvn ääreen, kun hoitaa vauvaa.

Lapsen vastustuskyky kehittyy vain kohtaamalla bakteereita tms. Jossain kohtaa nämä taudit ovat kuitenkin edessä. Onko sitten parempi, että koululaisena sairastaa hirveästi. Ja muuten lähteiden mukaan korvatulehduksista 70-80% paranee itsekseen ilman lääkkeitä.

Vierailija kirjoitti:

Miksi se 3-vuotiaskaan menee?

Niinpä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei lapsi tarvitse niin paljon virikkeitä kuin luulet, vaan tunnetta siitä, että on joku joka välittää juuri hänestä. Sisarukset saavat toisistaankin seuraa, kun hoidat vauvaa. Luota itseesi! Sinun ei tarvitse olla koko ajan "tarjoamassa virikkeitä", vaan olla yksinkertaisesti ihminen ihmisille.

Tietysti jos koet suhteesi lapsiin huonoksi, saattaa olla hyvä ajatus "delegoida" ja antaa lapset osaksi päivää pois. 

Ota myös huomioon, että tarhoissa on nykyään suunnitelma (VaSu), jonka mukaan lapsille pyritään opettamaan psykologisia arvoja. Oletko valmis allekirjoittamaan nämä arvot?

Varhaiskasvatussuunnitelma eli varhaiskasvatuksen opetussuunnitelma perustuu valtakunnallisiin perusteisiin, joita tarkennetaan jokaisen kunnan omassa varhaiskasvatussuunnitelmassa ja kunnasta riippuen päiväkodin omassa varhaiskasvatussuunnitelmassa tai ryhmäkohtaisessa varhaiskasvatussuunnitelmassa ja lapsen henkilökohtaisessa varhaiskasvatussuunnitelmassa. Se sisältää valtavan kirjon erilaisia oppimisen osa-alueita. Haluaisinkin tietää, mitä ovat ne "psykologiset arvot", joihin tässä viitataan. 

Pitäisikö itkeä vai nauraa, kun päiväkodissa taapero on isossa lapsiryhmässä, jossa on meteliä, raapimista, odottelua, märkiä vaippoja joita kukaan ei "ehdi" vaihtaa ja liukuhihnamenoa. Epämotivoitunut ja alipalkattu henkilökunta saikuttelee ja sijaisia ei saada.

Kukaan päiväkodin työntekijä ei veisi omaa lasta virikehoitoon.

Sellaistako teillä on siellä päiväkodissa?

Meillä taaperot ovat siinä 12 lapsen ryhmässä, jossa me opettajat ja hoitajat jaamme lapsia eri tiloihin leikkimään ja eri aikaan vessaan ja pukemaan, jotta melutaso ei nousisi. Totta kai meillä on myös itkua. Sitä syntyy, kun lapset ilmaisevat harmituksen, väsymyksen, eroahdistuksen ja ikävän tunteitaan. Me opettajat ja hoitajat otamme ne tunteet vastaan ja tyynnyttelemme lapsen sylissä ja mielellään vähän erillään muista, ettei muiden lasten tarvitse sitä itkua kuunnella. Suurin osa päivän hetkistä on rauhallisia ja hyväntuulisia. Meillä on hyvin koulutetut ja motivoituneet työntekijät. 

Pienryhmätoiminnalla minimoimme lasten odottelua. Kukaan meidän ryhmän lapsista ei ole koko vuoden aikana (elo-toukokuu) raapinut toisia. Toki lelua otetaan kädestä, toista työnnetään syrjään ja välillä on joku saattanut toista muksauttaa, mutta sen takia me opettajat ja hoitajat olemme lähellä, että selvitämme nämä tilanteet ja rauhallisesti kerromme lapsille, miten olisi voinut toimia ja ettei toista saa satuttaa. Sinänsä fyysiset keinot ovat 2-3-vuotiaalle ikätasoisia "ratkaisukeinoja" ja niitä pyritään kasvatuksen keinoin siinä iässä kitkemään pois opettamalla vaihtoehtoisia, sanallisia toimintatapoja. 

Kyllä me märät vaipat vaihdamme, viemme lapset potalle lukemaan kirjaa ja pesemme myös likaiset peput, kun tarvetta on. Meillä on siihen aikaa. Meidän tiimissä se ei ole liukuhihnatyötä. Lapsen kanssa on aikaa höpötellä vaikka mitä siinä pestessä. Ja se luo lapselle myös sitä tunnetta, että on arvokas, kun aikuinen ajan kanssa hoitaa. Juttelee, pesee, kuivaa ja pukee vaatteet päälle. Sitten vielä antaa halin ja kehuu. 

Minulla ei ole omia lapsia, mutta meidän tiimissä on lastenhoitaja, jonka oma 1,5-vuotias on hoidossa päiväkodissa. Luottavaisin mielin hän lapsensa sinne vie ja hoitaa omassa ryhmässään muita pieniä tosi suurella sydämellä. Tekee 6-tuntista työpäivää. 

Emme me tarjoa virikehoitoa, vaan varhaiskasvatusta. Ei meillä ole mitään hokkuspokkustemppuja. Teemme niitä asioita, joita meiltä edellytetään. Luemme kirjoja, laulamme, loruttelemme, tutustumme rytmisoittimiin, maalaamme, muovailemme, leivomme, ulkoilemme, käymme metsäretkellä, laskemme pulkkamäkeä, rakennamme lumiukkoja, ryhmän vanhimpien kanssa hiihdettiinkin, tutustumme joskus uusiin ruokiin aistipussin avulla, järjestämme pöytäteatteriesityksiä, vappujuhlia, synttärijuhlia, istutamme rairuohoa, juttelemme lasten kanssa, kuuntelemme heidän ajatuksiaan ja toiveitaan, ihmettelemme maailmaa yhdessä. Me tarjoamme hyvää, turvallista varhaiskasvatusta, jossa johtoajatuksena on se, että emme tee tai sano mitään, mitä emme voisi tehdä tai sanoa myös vanhempien tai esihenkilömme läsnäollessa. Vanhemmat luottavat meihin. Sen voi aistia joka aamu ja iltapäivä, kun kohtaamme. Sen aistii myös lapsista. 

Tiedän, ettei jokaisessa ryhmässä tai päiväkodissa ole tällaista, mutta voi miten toivon, ettei kaikkia päiväkoteja leimattaisi kollektiivisesti julkisen keskustelun perusteella. 

3

Ihan paskajurtuja nuo virikepuheet, sosiaalistaminen ym. Pieni lapsi kasvaa tasapainoisesti kotona. Kyllä siinä virikettä riittää ihan tarpeeksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä, miksi laittaa 1,5-vuitias päivähoitoon jos itse on kotona. Sen ikäinen ei kaipaa mitään, mitä vauvan kanssa kotona oleva äiti ei voisi tarjota. Lapsi ei jää kotona mistään paitsi.

Samalla jää saamatta suuri määrä korvatulehduksia ja muita tauteja, jotka päivähoidossa pikkulapsilla kiertää jatkuvasti.

Ei juu kaipaa mitään, mutta mitä se kotona vauvan kanssa oleva vanhempi pystyy aikuisten oikeasti tarjoamaan? Väsynyt äiti pistää taaperon istumaan tvn ääreen, kun hoitaa vauvaa.

Lapsen vastustuskyky kehittyy vain kohtaamalla bakteereita tms. Jossain kohtaa nämä taudit ovat kuitenkin edessä. Onko sitten parempi, että koululaisena sairastaa hirveästi. Ja muuten lähteiden mukaan korvatulehduksista 70-80% paranee itsekseen ilman lääkkeitä.

Kumma juttu kun lastenlääkärit ovat eri mieltä ja pitävät suuria lapsiryhmät haitallisina lapsille.

1,5-vuotias ei saa päiväkodissa mitään, mitä ei normaali koti pysty tarjoamaan. Yksi vauva on paljon vähemmän hoidettavaa mitä päiväkodin henkilökunnalla on. Siellä on neljä alle kolmevuotiasta yhtä hoitajaa kohden eikä käytännössä suuren osan aikaa edes sitä. Osa lapsista on vauvoja.

1,5-vuotiaalle riittää hyvin kaikki se mitä kotona ja pihalla ja leikkipuistossa on, lähikaupassa käyminenkin elämys, joka voittaa stressaavaa ja meluisan päiväkodin. Olen itsekin ollut kahden pienen äiti ja oikein hyvin vauvan kanssa pääsee puistoon, kauppaan tai voi viettää kiireetöntä aikaa kotona. Imetyskin sujuu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä, miksi laittaa 1,5-vuitias päivähoitoon jos itse on kotona. Sen ikäinen ei kaipaa mitään, mitä vauvan kanssa kotona oleva äiti ei voisi tarjota. Lapsi ei jää kotona mistään paitsi.

Samalla jää saamatta suuri määrä korvatulehduksia ja muita tauteja, jotka päivähoidossa pikkulapsilla kiertää jatkuvasti.

Ei juu kaipaa mitään, mutta mitä se kotona vauvan kanssa oleva vanhempi pystyy aikuisten oikeasti tarjoamaan? Väsynyt äiti pistää taaperon istumaan tvn ääreen, kun hoitaa vauvaa.

Lapsen vastustuskyky kehittyy vain kohtaamalla bakteereita tms. Jossain kohtaa nämä taudit ovat kuitenkin edessä. Onko sitten parempi, että koululaisena sairastaa hirveästi. Ja muuten lähteiden mukaan korvatulehduksista 70-80% paranee itsekseen ilman lääkkeitä.

Hoidatko sä vauvaa persiilläsi istuen? Se äiti käy ulkona, leikkii sisällä, käy retkillä, muskarissa, perhekerhoissa, piknikillä jne. jne.

Vierailija kirjoitti:

Tutkimusten mukaan lapselle olisi parasta, että hänet viedään päiväkotiin kolmi vuotiaana. Edellyttäen tietysti, että hoito siellä on turvallista, positiivista, osaavaa, ja että henkilökuntaa on riittävästi.

Jotkut äidit eivät syystä tai toisesta kykene hoitamaan lapsiaan kolmi vuotiaiksi kotona, silloin ei auta muu kuin viedä johonkin hoitoon. Olisi ihanteellista, että äiti ei jäisi yksin lapsen kanssa. Isän osuus on merkittävä, samoin jos on muita läheisiä auttamassa.

Oikeastaan ei vielä kolmevuotiaana jaan päiväkotiin. Kerhot ja leikkikentät riittää. Näin saadaan kouluun tasapainoinen ja iloinen, terve lapsi. Jos lapsi ei ole valmis kerhoon, ei sinnekään ennen kuin on valmis. Kotona kasvaa tasapainoiseksi, jos asiat kotona on kunnossa. Jos ei ole, silloin päiväkotiin tai perhepäivähoitoon jo nuorempana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kysymys teille ketkä kommentoitte, että perheen muut lapset ei tarvitse päiväkotia, jos äiti on kotona vauvan kanssa:

Millä ihmeellä hoidatte yksin vauvan ja vilkkaan joka paikassa juoksevan taaperon? Kuvittele että imetät vauvaa tuntikausia, valvot yöt. Mitä se 1.5 v tekee kaiken sen imettämisen ja vauvan hoidon ajan? Isät on yleensä töissä, monilla ei ole lainkaan tukiverkkoa. Mielummin päiväkodissa kun tuijottamassa ruutua koko päivän.

Miten luulet, että päiväkodissa on aikaa sille 1,5-vuotiaalle? Siellä on 12 alle 3-vuotiasta, joista osa ei osaa kävellä eikä syödä itse ja suuri osa ei puhu.

Miten ajattelit, että muutama ihminen selviää niiden 12 lapsen syöttämisestä, vaipan vaihdoista, pesuista, pukemisesta ja ulkoiluista paremmin kuin äiti, jolla on vain yksi lapsi sen taaperon lisäksi?

Vauva on tarpeiltaan eri asia kuin 1-3 v mitä ryhmissä on. Päiväkodissa hoitajat ei laita ruokaa tai tee kotitöitä. Päiväkodin ympäristö on suunniteltu tähän käyttöön, ei ole samoja vaaroja kuin kotona. Hoitajat ovat koulutettuja.Tutkimusten mukaan syrjäytymisvaarassa (mielenterveys-, päihdeongelmia, kieltä puhumattomat) olevien perheiden on parempi lasten tulevaisuuden kannalta viedä virikehoitoon kuin pitää kotona.