Laittaisitko päiväkotiin 1,5-vuotiaan?
Isosisaruksensa 3v aloittaa syksyllä. Pikkusisarus syksyllä 1,5 v. Vauva tulossa talvella '23.
Kaipaan perusteluja ja mielipiteitä. Itse olen aina ollut sitä koulukuntaa että noin pieni ei hoitoon kuulu, mutta toisaalta hän on hyvin rohkea ja reipas ikäisekseen. Pelkään kokemuksesta, että en voi tarjota keskimmäiselle sitten kotona niin paljoa virikkeitä, kun 3. lapsi on syntynyt.
Kiitos asiallisesta pohdinnasta!
Kommentit (117)
En ymmärrä miksi vanhin 3v edes menee päiväkotiin. Eikö teillä ole puistoja, kerhoja tai mitään kevyempää vaihtoehtoa? Ei ne pienet lapset niin paljon ohjelmaa kaipaa kuin luulet. Sulla on myös lapset niin pienellä ikäerolla, että on toisistaan seuraa ja saavat vahvistaa sisarus suhdetta rauhassa. Sori, mut en tajua valintaasi ollenkaan
Yleensä ottaen päiväkodit ovat hyviä paikkoja, suosittelen , että äidit jätätte lapsen ensin muutamaksi kuukaudeksi isän kokonaisvaltaiseen hoitoon ja menette töihin. Ja sitten lapsi päiväkotiin ja molemmat pääsevät töihin. Puolitoistavuotias pärjää hyvin hyvässä hoidossa toisten lasten kanssa.
Meillä meni 1,5-vuotiaana, kun palasin töihin. Kyseessä pieni päiväkoti, jossa oli vain kaksi muuta alle 3-vuotiasta, yhteensä lapsia 17. Lapsi tuossa vaiheessa osasi jo kävellä ja syödä itse, puhuminen sitten oli vähän heikompaa.
En ole jäänyt katumaan, että meni noin pienenä (ei edes ole pienenä, kun monet ainakin pk-seudulla menee viimeistään vuoden ikäisinä), ja voisin laittaa seuraavankin, jos vaan hoitopaikka on samankaltainen (voisi olla myös perhepäivähoitaja tai ryhmäperhepäiväkoti).
Molemmat lapset meni tuon ikäisenä päiväkotiin, kun menin itse töihin.
Oletko palaamassa töihin ja olisiko lapset joka päivä päiväkodissa? Kuinka pitkää päivää?
9-10 tuntia päivässä, viisi päivää viikossa on aika rankka kenelle tahansa päiväkoti-ikäiselle, mutta jos pystytte pitämään kevyempää aikataulua, voisi kuvitella, että helpointa on lasten kannalta, kun molemmat aloittaa samaan aikaan. Isompi voi ihmetellä, miksi pienempi saa jäädä kotiin, pienempi taas kaipaa leikkikaveria.
Olisivatko lapset päiväkodissa myös vauva-aikana? Jos päiväkotipaikat ovat kiven alla, tuossa tulisi varmistettua myös, että kaikki lapset tod.näk. pääsevät samaan päiväkotiin, eikä heitä aikanaan tarvitse kuljettaa useampaan. Hoitoaikaa voi sitten vaan säätää teidän tarpeen mukaan, esim. kolme päivää viikossa, 7 tuntia päivässä.
Vierailija kirjoitti:
Perhepäivähoito mielestäni paras noin pienille. Pk:ssa saavat herkästi tauteja, joten siihen voi varautua ja kun paljon lapsia, niin selvä asia että taudit jylläävät. Ja olisi hyvä, jos lapsi osaisi puhua kun hoitoon menee. Osaisi sitten kertoa päivän tapahtumat. Olen monet vuodet ollut lasten parissa töissä eri paikoissa ja myös päiväkodeissa. Mutta tämä on minun näkemykseni....
Perhepäivähoidon saatavuutta on jatkuvasti heikennetty. Vanhojen perhepäivähoitajien jäädessä eläkkeelle uusia ei tule alalle, ja monissa kaupungeissa on tehty niin, että perhepäivähoidon varahoito järjestetään päiväkodissa. Perhepäivähoitajilla on myös keskimäärin hyvin matala koulutustaso. Pieni 4 lapsen ryhmä tietysti on hyvä ajatus, mutta perhepäivähoidossa on paljon muita puolia, jotka eivät ole niin yksiselitteisen positiivisia päiväkotiin verrattuna.
Kaikki päivähoidon aloittavat eivät osaa kävellä ja puhua. Mielestäni suurempi haaste päiväkodissa on, jos lapsi ei aloittaessaan vielä kävele. Siitäkin selvitään, mutta puheen kehittymistä en jäisi kotiin odottamaan. Yleensä vasta isommat lapset pystyvät itse kertomaan päiväkotipäivän kulusta. Kertova lausetasoinen puhe ei ole 2-vuotiaalle vielä ikätasoista. Kaikki eivät pysty siihen vielä 3-vuotiaanakaan. On myös niitä lapsia, joilla on puheen kehityksen viivästymää niin, etteivät he puhu välttämättä mitään vielä 3-vuotiaana.
Ei ole "päivähoitokypsyyden" mittari, mitä lapsi osaa itse kertoa tai miten hän liikkuu. On päiväkodin henkilökunnan tehtävä opettaa lasta tarvittaessa kävelemään. Opetetaanhan päiväkodissa muillekin lapsille motorisia taitoja. Ja on päiväkodin henkilökunnan tehtävä tutustua lapseen ja hänen tapaansa kommunikoida ja ilmaista itseään. Samalla tavalla kuin isompienkin lasten kielellistä kehitystä tuetaan, myös pienimpien puheen oppimista tuetaan. Se on prosessi, jossa ensin tulee joitain äänteitä, sen jälkeen alkutavuja, vähitellen kokonaisia sanoja, parin sanan lauseita. artikulaatio selkiytyy ja vähitellen tulee kolmen ja neljän sanan lauseita, sanasto laajenee, lauseet pitenevät, puhe muuttu kertovaksi, lapsi oppii muodostamaan sivulauseita jne. Anteeksi, että sanon näinkin suoraan, pidän tuota puhumisen taidon vaatimusta vähän absurdina ja vähintään vaikeasti mitattavana taitona päiväkodin aloitusta pohtiessa.
Vierailija kirjoitti:
Siis kysyttiinkö tässä sitä, että kun vauva syntyy, kaksi pientä sisarusta olisi ja jatkaisi silloin päiväkodissa?
Nyt on pakko kysyä, että miksi? Miksi repiä pienet lapset väsyneinä ja kiukkuisina aamuisin sängystään ja raahata jossain räntäsateessa päiväkotiin. Siellä sitten kaikenlaista sijaisen sijaista yritetään haalia, että olisi joku, joka massoja siellä vahtisi, päiväkodeissahan on hirveä pula koko ajan henkilökunnasta.
Miksei lapset saa olla kotona? Nykyisinhän on kaikenlaista puistoa ja kerhoa, minne voi viedä lapset vaikka muutaman kerran viikossa ja itsekin tavata muita äitejä.
Voi muistelen lämmöllä sitä aikaa, kun omat lapset oli ihan pieniä. Minulla oli kaksi ystävää samassa tilanteessa kotona. Arkipäivistä ma ja pe oltiin omien lasten kanssa, siivottiin, pestiin pyykkiä, käytiin kaupassa jne. Ti, ke ja to vietettiin yhdessä aina jonkun kotona tai pihalla. Eli yksi kutsui koko konkkaronkan kotiinsa ja laittoi ruoan kaikille. Lapset leikkivät keskenään ja me aikuiset vahdittiin ja seurusteltiin keskenämme. Se lounaan valmistaminen yli kymmenelle vaati aina vähän ponnistusta, mutta sitten ei kahteen päivään tarvinnut tehdä itse sitä ollenkaan. Ja saihan sitä rauhassa korjata tiskejä ja siivota keittiön sen jälkeen, kun oli kaksi muuta aikuista lapsia vahtimassa.
Ei tuollaista yhteisöllisyyttä enää ole. Minulla on vain yksi lapsi, mutta hänenkin vauva-aikansa meni niissä merkeissä, etten nukkunut 2 tuntia pidempään ekaan puoleen vuoteen ja lapsi huusi ekat kuukaudet 6 h päivässä kolikkoa. En todellakaan olisi suostunut pitämään samaan aikaan kotona 3- ja 1,5-vuotiaita, minut olisi saatu sen jälkeen kärrätä suoraan Hesperiaan.
Vierailija kirjoitti:
laittaisin heidät molemmat päivähoitoon syksyllä, jos olisin töissä. Eihän siinä ole vaihtoehtoja. Jos taas olisin kotona vauvan syntymään saakka, en laittaisi kumpaakaan. Enkä tietenkään sen jälkeenkään, sähän olet silloin kotona.
Toisaalta isompi lapsi on jo 3-vuotias. Siinä iässä lapsi selkeästi hyötyy ohjatusta, ikätasoisesta toiminnasta ja vertaisryhmästä. Tosin voisi kysyä, onko pakko laittaa lasta päiväkotiin edes puolipäiväisesti vai voisiko teille riittää kerhotoiminta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perhepäivähoito mielestäni paras noin pienille. Pk:ssa saavat herkästi tauteja, joten siihen voi varautua ja kun paljon lapsia, niin selvä asia että taudit jylläävät. Ja olisi hyvä, jos lapsi osaisi puhua kun hoitoon menee. Osaisi sitten kertoa päivän tapahtumat. Olen monet vuodet ollut lasten parissa töissä eri paikoissa ja myös päiväkodeissa. Mutta tämä on minun näkemykseni....
Mitä järkeä tuossa olisi? Maksaa siitä, että lapset ovat jonkun kotona, kun voivat olla omassakin kotonaan. Eihän siellä perhepäivähoitajalla montaa lasta ole, ehkä kolme korkeintaan näiden kahden lisäksi? Tai voi olla koululaisia liuta, jotka eivät ole edes kavereina aamupäivällä. Eli maksaa siitä, että ensin käydään hoitajan kanssa kaupassa ja sitten leikitään keskenään sillä välin kun hoitaja laittaa ruokaa. Sitten mennään nukkumaan. Iltapäivällä vähäksi aikaa ulos. Ehkä olen väärä henkilö vastamaan, kun omat lapset ovat jo isoja, mutta kertokaa mikä hyöty tuosta lapsille olisi.
Erikoinen käsitys sulla perhepäivähoidosta. Ehkä vastaaja tarkoitti sitä, että jos 1,5-vuotias pitää laittaa hoitoon, on perhepäivähoito paras vaihtoehto. Itse olen samaa mieltä.
En ymmärrä, miksi laittaa 1,5-vuitias päivähoitoon jos itse on kotona. Sen ikäinen ei kaipaa mitään, mitä vauvan kanssa kotona oleva äiti ei voisi tarjota. Lapsi ei jää kotona mistään paitsi.
Samalla jää saamatta suuri määrä korvatulehduksia ja muita tauteja, jotka päivähoidossa pikkulapsilla kiertää jatkuvasti.
Vierailija kirjoitti:
Ei lapsi tarvitse niin paljon virikkeitä kuin luulet, vaan tunnetta siitä, että on joku joka välittää juuri hänestä. Sisarukset saavat toisistaankin seuraa, kun hoidat vauvaa. Luota itseesi! Sinun ei tarvitse olla koko ajan "tarjoamassa virikkeitä", vaan olla yksinkertaisesti ihminen ihmisille.
Tietysti jos koet suhteesi lapsiin huonoksi, saattaa olla hyvä ajatus "delegoida" ja antaa lapset osaksi päivää pois.
Ota myös huomioon, että tarhoissa on nykyään suunnitelma (VaSu), jonka mukaan lapsille pyritään opettamaan psykologisia arvoja. Oletko valmis allekirjoittamaan nämä arvot?
Varhaiskasvatussuunnitelma eli varhaiskasvatuksen opetussuunnitelma perustuu valtakunnallisiin perusteisiin, joita tarkennetaan jokaisen kunnan omassa varhaiskasvatussuunnitelmassa ja kunnasta riippuen päiväkodin omassa varhaiskasvatussuunnitelmassa tai ryhmäkohtaisessa varhaiskasvatussuunnitelmassa ja lapsen henkilökohtaisessa varhaiskasvatussuunnitelmassa. Se sisältää valtavan kirjon erilaisia oppimisen osa-alueita. Haluaisinkin tietää, mitä ovat ne "psykologiset arvot", joihin tässä viitataan.
Vierailija kirjoitti:
Osan viikosta
Juurihan siinä yläpuolella luki, että osa viikkoa ei ole lapsen etu!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osan viikosta
Juurihan siinä yläpuolella luki, että osa viikkoa ei ole lapsen etu!
Vielä vähemmän on koko viikko, jos äiti on kotona.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perhepäivähoito mielestäni paras noin pienille. Pk:ssa saavat herkästi tauteja, joten siihen voi varautua ja kun paljon lapsia, niin selvä asia että taudit jylläävät. Ja olisi hyvä, jos lapsi osaisi puhua kun hoitoon menee. Osaisi sitten kertoa päivän tapahtumat. Olen monet vuodet ollut lasten parissa töissä eri paikoissa ja myös päiväkodeissa. Mutta tämä on minun näkemykseni....
Mitä järkeä tuossa olisi? Maksaa siitä, että lapset ovat jonkun kotona, kun voivat olla omassakin kotonaan. Eihän siellä perhepäivähoitajalla montaa lasta ole, ehkä kolme korkeintaan näiden kahden lisäksi? Tai voi olla koululaisia liuta, jotka eivät ole edes kavereina aamupäivällä. Eli maksaa siitä, että ensin käydään hoitajan kanssa kaupassa ja sitten leikitään keskenään sillä välin kun hoitaja laittaa ruokaa. Sitten mennään nukkumaan. Iltapäivällä vähäksi aikaa ulos. Ehkä olen väärä henkilö vastamaan, kun omat lapset ovat jo isoja, mutta kertokaa mikä hyöty tuosta lapsille olisi.
Erikoinen käsitys sulla perhepäivähoidosta. Ehkä vastaaja tarkoitti sitä, että jos 1,5-vuotias pitää laittaa hoitoon, on perhepäivähoito paras vaihtoehto. Itse olen samaa mieltä.
Alkuperäinen kysymyksen asettelu on huono. Johtuuko siitä, että pienten lasten äitien piirit on pienet.
Miten teillä riittää aika vauvaan ja moneen muuhun lapseen samaa aikaa? Vauvan hoitamisen takia olen niin väsynyt että nukun kun vauva nukkuu mutta jos olisi toine tai kolmas taapero en voisi nukkua. Ja pitäisi kokoajan olla hys lapset vauva nukkuuei todellakaan olisi motivaatiota leikittää tai tehdä ruokaa söin itsekkin eineksiä koko vauva ajan
En todellakaan laittanut päiväkotiin kun oli mahdollisuus hoitaa kotona.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perhepäivähoito mielestäni paras noin pienille. Pk:ssa saavat herkästi tauteja, joten siihen voi varautua ja kun paljon lapsia, niin selvä asia että taudit jylläävät. Ja olisi hyvä, jos lapsi osaisi puhua kun hoitoon menee. Osaisi sitten kertoa päivän tapahtumat. Olen monet vuodet ollut lasten parissa töissä eri paikoissa ja myös päiväkodeissa. Mutta tämä on minun näkemykseni....
Mä jouduin laittamaan 10kk ikäisen päiväkotiin koska ei ollut perhepäivähoitajaa.
Miten jos yksityinen hoitaisi...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei lapsi tarvitse niin paljon virikkeitä kuin luulet, vaan tunnetta siitä, että on joku joka välittää juuri hänestä. Sisarukset saavat toisistaankin seuraa, kun hoidat vauvaa. Luota itseesi! Sinun ei tarvitse olla koko ajan "tarjoamassa virikkeitä", vaan olla yksinkertaisesti ihminen ihmisille.
Tietysti jos koet suhteesi lapsiin huonoksi, saattaa olla hyvä ajatus "delegoida" ja antaa lapset osaksi päivää pois.
Ota myös huomioon, että tarhoissa on nykyään suunnitelma (VaSu), jonka mukaan lapsille pyritään opettamaan psykologisia arvoja. Oletko valmis allekirjoittamaan nämä arvot?
Varhaiskasvatussuunnitelma eli varhaiskasvatuksen opetussuunnitelma perustuu valtakunnallisiin perusteisiin, joita tarkennetaan jokaisen kunnan omassa varhaiskasvatussuunnitelmassa ja kunnasta riippuen päiväkodin omassa varhaiskasvatussuunnitelmassa tai ryhmäkohtaisessa varhaiskasvatussuunnitelmassa ja lapsen henkilökohtaisessa varhaiskasvatussuunnitelmassa. Se sisältää valtavan kirjon erilaisia oppimisen osa-alueita. Haluaisinkin tietää, mitä ovat ne "psykologiset arvot", joihin tässä viitataan.
Pitäisikö itkeä vai nauraa, kun päiväkodissa taapero on isossa lapsiryhmässä, jossa on meteliä, raapimista, odottelua, märkiä vaippoja joita kukaan ei "ehdi" vaihtaa ja liukuhihnamenoa. Epämotivoitunut ja alipalkattu henkilökunta saikuttelee ja sijaisia ei saada.
Kukaan päiväkodin työntekijä ei veisi omaa lasta virikehoitoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perhepäivähoito mielestäni paras noin pienille. Pk:ssa saavat herkästi tauteja, joten siihen voi varautua ja kun paljon lapsia, niin selvä asia että taudit jylläävät. Ja olisi hyvä, jos lapsi osaisi puhua kun hoitoon menee. Osaisi sitten kertoa päivän tapahtumat. Olen monet vuodet ollut lasten parissa töissä eri paikoissa ja myös päiväkodeissa. Mutta tämä on minun näkemykseni....
Mä jouduin laittamaan 10kk ikäisen päiväkotiin koska ei ollut perhepäivähoitajaa.
Miten jos yksityinen hoitaisi...
Ei ollut mitään yksityisiä hoitajia eikä olis ollut edes varaa.
Vierailija kirjoitti:
Meillä lasten suhteen sama tilanne. Kesällä syntyy kolmas ja sisarukset ovat 1,5- ja 3-vuotiaita. Kukaan ei mene päiväkotiin kerta itse olen kotona.
Ei meillä silti kotosalla maata, vaan yhdessä mennään ja tehdään. Arkiaamuisin on monesti perhekerhoja ja iltapäivisin puistoillaan. Lisäksi käydään kylpylässä, hoplopissa, ja lapsille sopivissa museoissa sekä messuilla. Vieraillaan kaikissa mahdollisissa tapahtumissa mitä lähistöllä järjestetään ja tietenkin satunnaisesti matkustellaan kauemmas sukulaisille tai ulkomaille.
Itse aina haaveilin omista lapsista keille saan näyttää maailmaa ja viedä eri paikkoihin. Elän siis unelmaani.
Toki 3-vuotiaan ilmoitin syksyllä alkavaan muskariin, niin pääsee ilman äitiäkin jonnekin. Ensi talvena tarkoitus kahden vanhemman kanssa aloittaa vielä sirkus, kun pääsevät sitten samaan ryhmään.
Onnittelut! Tuo kuulostaa ihanalta sinulle ja on varmasti sitä lapsillekin, mutta muistakaa välillä myös hengähtää. Mahdollisimman moni temppukoulu ja harrastus ja meno joka päivä voi alkaa huimata lasta ennen kuin äiti edes huomaa omassa huumassaan. Toki, jos äiti tai isä jaksaa touhuta lasten kanssa ja on näitä sisaruksia, kotona voi saada kaikki ne virikkeet ja paljon enemmänkin, mitä päiväkoti pystyy tarjoamaan. Kaikki eivät tähän kuitenkaan itse pysty eikä tarvitse. Johan tuo kuulostaa aika kalliiltakin arjelta (jos kohta päivähoitomaksutkin ovat kalliit, jos lapset olisivat hoidossa).
Mitä järkeä tuossa olisi? Maksaa siitä, että lapset ovat jonkun kotona, kun voivat olla omassakin kotonaan. Eihän siellä perhepäivähoitajalla montaa lasta ole, ehkä kolme korkeintaan näiden kahden lisäksi? Tai voi olla koululaisia liuta, jotka eivät ole edes kavereina aamupäivällä. Eli maksaa siitä, että ensin käydään hoitajan kanssa kaupassa ja sitten leikitään keskenään sillä välin kun hoitaja laittaa ruokaa. Sitten mennään nukkumaan. Iltapäivällä vähäksi aikaa ulos. Ehkä olen väärä henkilö vastamaan, kun omat lapset ovat jo isoja, mutta kertokaa mikä hyöty tuosta lapsille olisi.