En nuku ilman lääkkeitä
Olen kärsinyt tästä lapsesta asti.
Itsehoito, rauhoittumismetodit, huolihetket, umihygienia, liikunta, ruokavalio tasapainossa ja kaikkien ohjeiden mukaan . Mun päässä ei sammu se jatkuva ajatustulva. Ja jos saankin itseni nukahtamaan ilman lääkkeitä, niin herään sit viimeistään neljän tunnin kuluttua enkä saa unta enää, saatan nukahtaa juuri ennen kellon soittoa, jolloin olen entistä väsyneempi.
Ketipinor tuo kyllä unen, mutta olen äkäinen ja väsynyt, pihalla oleva zombie jo puolikkaasta. Mirtazapin kokeiltu, tolvon kokeiltu, unettavat allergialääkkeet läpikäyty, melatoniini, agomelatiini, kaikki mahdolliset vitamiinit ja luontaistuotteet. Nukun hyvin vain imovanella tai opamoxilla. Opamoxia tosiaan en haluaisi syödä unettomuuteen, mutta sitäkin saa helpommin kuin sivuoireetonta ja toimivaa imovanea.
Mitä hittoa tässä voi tehdä?? Onko ainoa vaihtoehto heittäytyä vaan työttömäksi unettomuuden takia. Miten pitkään jaksaa jos yössä nukkuu vain neljä tuntia kun oikea tarve olisi lähempänä kahdeksaa?
Kommentit (204)
Ei kemiallinen kooma ole mitään oikeaa unta.
Sama täällä. Somnoria, Sirdaludkin tuo unen, melatoniinia vähintään pakko ottaa.
Kun yrittää nukkua on hetkessä pää täynnä kaiken maailman murheita ja kaikkia mahdollisia fundeerauksia. Ei vaan mene aivo pois päältä. Nytkin taas 04stä asti ollu hereillä.
Vierailija kirjoitti:
Ei kemiallinen kooma ole mitään oikeaa unta.
Se on silti aina parempaa kuin unettomuus, tai jatkuva heräily öisin (kuten itse)
Miksi ei Opamoxia? Mun kokemus on että jos Imovanea käyttää jatkuvasti (kuukausia/vuosia) niin yöunet lyhenevät ja lyhenevät ja olo on krapulainen. Opamoxilla nukkuu pitempään.
Vierailija kirjoitti:
Ei kemiallinen kooma ole mitään oikeaa unta.
Kokeileppa viikko jatkuvaa unenpuutetta. Valvo ensin yksi yö ja sitten seuraavina öinä nukut 2-3 tuntia aamuyöstä. Sitten tiedät miltä minulla on tuntunut monta kertaa. Kokeilun jälkeen voit tulla kertomaan otaisitko unilääkkeitä kun ei tuon enempää saa muuten nukuttua.
Vierailija kirjoitti:
Ei kemiallinen kooma ole mitään oikeaa unta.
Kyllä mä ainakin huomaan eron olenko ollut "kemiallisessa koomassa" mahdollisesti jopa 7h vs uni ilman lääkettä enintään 4h pätkittäin.
Arvaa kummalla jaksan paremmin elämää?
Et ole ilmeisesti kokenut vakavaa unettomuutta.
Vierailija kirjoitti:
Miksi ei Opamoxia? Mun kokemus on että jos Imovanea käyttää jatkuvasti (kuukausia/vuosia) niin yöunet lyhenevät ja lyhenevät ja olo on krapulainen. Opamoxilla nukkuu pitempään.
Mulle opamoxi määrättiin alunperin vuosia sit paniikkihäiriöön sekä unettomuuteen annoksella 1-3/pvä, jota sitten käytinkin reseptin mukaan kun en tajunnut että ne on bentsoja ja koukuttaa. Pikkuhiljaa elämä ei sut onnistunutkaan ollenkaan ilman niitä ja olen jo pari kertaa vieroittautunut omatoimisesti. En halua sitä enää, en halua päivittäiskäyttöä, koska huomaan että saan vieroitusoireita. Olen järkyttävän ahdistunut, saan kiukunpuuskia ja jopa itsetuhoisia masennuksia, jotka helpottaa ihan muutamassa päivässä kun lääkettä ei ota. Haluan säästää sen vain paniikkikohtauksiin.
Imovanea käytin joskus kolme kuukautta putkeen 1,5 tablettia joka arki-iltaa vasten, enkä huomannut mitään oireita ainakaan sillä käytöllä.
Ap.
Valitettavasti olet lääkeriippuvainen. Sinun on jossain vaiheessa vierouduttava lääkkeistä ja hoidettava unettomuuden taustasyyt, jotka ovat psyykkisiä. Pitkäaikainen säännöllinen unilääkkeiden käyttö lisää muistisairauksien riskiä.
Vierailija kirjoitti:
Valitettavasti olet lääkeriippuvainen. Sinun on jossain vaiheessa vierouduttava lääkkeistä ja hoidettava unettomuuden taustasyyt, jotka ovat psyykkisiä. Pitkäaikainen säännöllinen unilääkkeiden käyttö lisää muistisairauksien riskiä.
Aijaa! 🤦 Enkö itsekin sanonut, etten vaan nuku ilman lääkkeitä.
Kuten sanoin, tää on jatkunut lapsuudesta asti. Yläaste oli järkyttävää. Kouluajoilta ei ole painunut mitään mieleen unenpuutteen vuoksi. Ammattikoulusta en suoriutunut kun en vaan nukkunut, lääkkeet sain välillä pariksi viikoksi jolloin suoriuduin. Se on kroonista. Syitä ja ratkaisuja sille on käyty läpi 20 vuotta, en vaan nuku ja lääkärikin on todennut olevan jo "aika epätoivoinen tapaus" kun katseli mitä kaikkea on läpikäynyt.
Ja mä olen suosiolla vaikka vähän hajamielinen ja hölmö mutta pirteä, kuin kroonisesti uneton, joka on jatkuvasti masentunut ja väsynyt.
Jos 20 vuotta ei riitä näiden taustasyiden läpinäymiseen ja itsehoitokeinojen kokeiluun enkä siltikään nuku niin kuinka monta vuosikymmentä sitä pitää yrittää?
Kerrotko mulle mitä nää psyykkiset tekijät sit vois olla kun vuosien terapiassa ja mielialalääkitykselläkåän ne ei ole lähteneet eikä kukaan niitä keksi?
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valitettavasti olet lääkeriippuvainen. Sinun on jossain vaiheessa vierouduttava lääkkeistä ja hoidettava unettomuuden taustasyyt, jotka ovat psyykkisiä. Pitkäaikainen säännöllinen unilääkkeiden käyttö lisää muistisairauksien riskiä.
Aijaa! 🤦 Enkö itsekin sanonut, etten vaan nuku ilman lääkkeitä.
Kuten sanoin, tää on jatkunut lapsuudesta asti. Yläaste oli järkyttävää. Kouluajoilta ei ole painunut mitään mieleen unenpuutteen vuoksi. Ammattikoulusta en suoriutunut kun en vaan nukkunut, lääkkeet sain välillä pariksi viikoksi jolloin suoriuduin. Se on kroonista. Syitä ja ratkaisuja sille on käyty läpi 20 vuotta, en vaan nuku ja lääkärikin on todennut olevan jo "aika epätoivoinen tapaus" kun katseli mitä kaikkea on läpikäynyt.
Ja mä olen suosiolla vaikka vähän hajamielinen ja hölmö mutta pirteä, kuin kroonisesti uneton, joka on jatkuvasti masentunut ja väsynyt.Jos 20 vuotta ei riitä näiden taustasyiden läpinäymiseen ja itsehoitokeinojen kokeiluun enkä siltikään nuku niin kuinka monta vuosikymmentä sitä pitää yrittää?
Kerrotko mulle mitä nää psyykkiset tekijät sit vois olla kun vuosien terapiassa ja mielialalääkitykselläkåän ne ei ole lähteneet eikä kukaan niitä keksi?
Ap
Hei,
Itse unettomuudesta ja mt-ongelmista myös vuosikymmeniä kärsineenä, kysyisin, oletko käynyt uniapnea-testissä. Itselläni CPapin käyttöön otto muutti elämänlaadun aivan toiselle tasolle. Joudun toki ottamaan ketipinoria nukahtaakseni, mutta laite estää hengityskatkot, jotka herättivät monta kertaa yössä, eikä uni ollut virkistävää. Kaikki kivet on näissä hommissa käännettävä
Mä olen ap sun täysi kohtalotoveri. Lapsesta asti ollut huono nukahtaja, ja nyt viisikymppisenä ihan mahdotonta. Mun ongelma on ainoastaan nukahtaminen - sitten jos ja kun saan unen, nukun kyllä sen kuusi tuntia mikä mulle riittää. Paitsi että aamulla on herättävä tiettyyn aikaan töihin, nukahti sitten kahdelta tai neljältä. Tiedät varmaan jo, että säännöllisyys on tärkeintä univaikeuksissa. Sänkyyn aina vain väsyneenä, ei lukemaan tai katsomaan telkkua. Herätys joka aamu samaan aikaan, ei mitään 'univelkojen' pois nukkumista, se vain sotkee unirytmiä lisää. Mä syön levottomiin jalkoihin Gabapentiiniä, ja nukahtamiseen Stilnoctia, välillä se auttaa paremmin ja välillä ei ollenkaan. Tärkeintä minulle on oppia hyväksymään tämä. En tule koskaan tästä paranemaan, pitää vain oppia elämään unettomuuden kanssa. Odotan eläkkeelle pääsyä, silloin ei ainakaan tarvitse huolehtia skarppina olosta töissä.
Vierailija kirjoitti:
Valitettavasti olet lääkeriippuvainen. Sinun on jossain vaiheessa vierouduttava lääkkeistä ja hoidettava unettomuuden taustasyyt, jotka ovat psyykkisiä. Pitkäaikainen säännöllinen unilääkkeiden käyttö lisää muistisairauksien riskiä.
Mulla ensimmäiset nukahtamisen viivästymiset alkoivat 7-8 vuotiaana. Teininä alkoi tulla täysin unettomia öitä. Ensimmäisen kerran pyysin lääkkeitä nukkumiseen 37-38 vuotiaana. Jos vertaan kumpi on suurempi riski niin jatkuva unenpuute on pahempi kuin jatkuva lääkkeen käyttö.
Mulle olisi sopiva lääke mutta lääkäreiden takia saan 20 kpl sadan päivän jaksolle. Enimmäkseen olen unenpuutteessa enkä voi tälle mitään. Tai se minkä voisin olisi laitonta. Se vaatisi että ostaisin pimeästi lääkkeet.
Vierailija kirjoitti:
Onko uniapnea tutkittu?!?
Ei ole mitään uniapneaa jos ei saa ns mieltä rauhoittumaan nukahtaakseen.
Vierailija kirjoitti:
Ei kemiallinen kooma ole mitään oikeaa unta.
On se ihan tarpeeksi. Et taida tietää yhtään nyt mistä kirjoitat.
Mulla auttoi, kun sain ferritiinin nousemaan 7:sta 60:een. Kokeile edes, mäkään en uskonut aluksi, että rauta-arvot vaikuttaa uneen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valitettavasti olet lääkeriippuvainen. Sinun on jossain vaiheessa vierouduttava lääkkeistä ja hoidettava unettomuuden taustasyyt, jotka ovat psyykkisiä. Pitkäaikainen säännöllinen unilääkkeiden käyttö lisää muistisairauksien riskiä.
Aijaa! 🤦 Enkö itsekin sanonut, etten vaan nuku ilman lääkkeitä.
Kuten sanoin, tää on jatkunut lapsuudesta asti. Yläaste oli järkyttävää. Kouluajoilta ei ole painunut mitään mieleen unenpuutteen vuoksi. Ammattikoulusta en suoriutunut kun en vaan nukkunut, lääkkeet sain välillä pariksi viikoksi jolloin suoriuduin. Se on kroonista. Syitä ja ratkaisuja sille on käyty läpi 20 vuotta, en vaan nuku ja lääkärikin on todennut olevan jo "aika epätoivoinen tapaus" kun katseli mitä kaikkea on läpikäynyt.
Ja mä olen suosiolla vaikka vähän hajamielinen ja hölmö mutta pirteä, kuin kroonisesti uneton, joka on jatkuvasti masentunut ja väsynyt.Jos 20 vuotta ei riitä näiden taustasyiden läpinäymiseen ja itsehoitokeinojen kokeiluun enkä siltikään nuku niin kuinka monta vuosikymmentä sitä pitää yrittää?
Kerrotko mulle mitä nää psyykkiset tekijät sit vois olla kun vuosien terapiassa ja mielialalääkitykselläkåän ne ei ole lähteneet eikä kukaan niitä keksi?
Ap
Hei,
Itse unettomuudesta ja mt-ongelmista myös vuosikymmeniä kärsineenä, kysyisin, oletko käynyt uniapnea-testissä. Itselläni CPapin käyttöön otto muutti elämänlaadun aivan toiselle tasolle. Joudun toki ottamaan ketipinoria nukahtaakseni, mutta laite estää hengityskatkot, jotka herättivät monta kertaa yössä, eikä uni ollut virkistävää. Kaikki kivet on näissä hommissa käännettävä
Olen eri, mutta vastaan. Ei siinä mitkään uniapneat paljoa paina kun sinua alkaa nukuttamaan vasta klo 10 iltapäivästä vaikka olisit koko edellisen yön jo kokonaan valvonut. Ei ole muutenkaan kovin hääviä odotella tuntikaupalla unta, mikä ei tule, kömpelö maski naamalla, jolloin on sitäkin hankalampi nukahtaa.
Mä olen samanlainen, koko työelämäni nukuin pari tuntia yössä ja viikonloppuna vähän enemmän. Nyt eläkkeellä kaksi vuotta oltuani vasta olen oppinut nukkumaan klo 2 - 8, vaikka nytkin heräilen monta kertaa yössä. En saanut mistään apua. Olen äärimmäisen iltavirkku, ajatukset ja ideat ovat iltaisin päässä, aamulla olen aina masentunut.
Sama tilanne päällä, en tiedä mitä tehdä paremmin - voimia!