Miksi nykypäivän parikymppiset ovat saaneet jo useita burnoutteja?

Sama ilmiö armeijassa, valtava määrä nallekarkki mässytteljiöitä lopettaa kesken, kun nuppi ei kestä

Yhä harvempi saa töitä ja ne jotka saavat joutuvat tekemään niiden työttömienkin osuuden.

Vertailu lisääntynyt. Somessa kerrotaan vain onnistumisista eikä siitä että ei onnistunut.

Elämä on enemmän 24:7 ja on vähemmän aikaa palautumiselle ja unelle, älylaitteet on sängyssäkin.

Työelämässä mitataan enemmän ja voi olla aika minuuttiaikataulu.

Selfhelp-kirjoista ja lehdistä opittu että syöminen, suhteet, palautuminen ja muukin on suorituksia mistä voi suoriutua eri tavoilla.

Millähän lailla Kela maksaa kaiken just heille????

Syynä voi olla myös se, että burnoutin oireet huomataan useammin ja ihmiset ovat avoimempia omasta jaksamisestaan.

Liian helppo nuoruus ja on saatu kaikki. Ei kestetä vastoinkäymisiä joita jokainen joutuu elämässään kohtaamaan.

Vaikka uudet keksinnöt on ”nopeuttaneet” monia asioita niin ihmiset asuvat yksin ja moni ei esim. Pysähdy yhdessä syömään ateriaa vaan silloinkin ollaan puhelin kädessä.

Vain kuvittelevat saaneensa. Parikymppiset eivät tiedä vielä mitään todellisista ongelmista. Elämä on!

Elämä on hektisempää kuin ennen, eivätkä kaikki nuoret tai aikuisetkaan osaa huolehtia itsestään.

Se on vaan muotia,eihän se ole uhriutuja eikä mikään jos ei oo paria burn outtia ja psykoterapiaa alla ennenku on 25v.

Suoritusyhteiskunta ja yksinäisyys.

Kaikki mitä tapahtuu tai on tapahtumatta on joko kulttuurin ja biologian yhdistelmää, taikka jumalan tuotoksia, valitse itse kumpaa.

Itse en saanut nuorena burnouttia koska en tehnyt läksyjä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Syynä voi olla myös se, että burnoutin oireet huomataan useammin ja ihmiset ovat avoimempia omasta jaksamisestaan.

Tai sitten nykyisin pidetään burnoutina sitä, kun ei olekaan ihan kaiken aikaa kivaa.

Tämä.

Kun tuossa iässä tajutaan ettei elämä olekaan ruusuilla tanssimista, vaan lasinsiruilla hoippumista, niin tehdään pesä sängyn pohjalle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Syynä voi olla myös se, että burnoutin oireet huomataan useammin ja ihmiset ovat avoimempia omasta jaksamisestaan.

Tai sitten nykyisin pidetään burnoutina sitä, kun ei olekaan ihan kaiken aikaa kivaa.

Kyllä, lääkäri antaa saikkua ja burnout diagnoosin kun joku valittaa että ”ei ole kivaa”. Tässäkin keskustelussa näkee, etteivät ihmiset ymmärrä tilastotieteitä. Oli ihmiselläkin ennen burnoutteja, niitä ei vaan raportoitu tai diagnosoitu.

Vierailija kirjoitti:

Se on vaan muotia,eihän se ole uhriutuja eikä mikään jos ei oo paria burn outtia ja psykoterapiaa alla ennenku on 25v.

Ja sitten ne, jotka todella tarvitsisivat psykoterapiaa, eivät sellaiseen pääse, kun (pääosin) nuoret tai vähän vanhemmat naiset haluavat vatvoa olemattomia ongelmiaan terapeutin kanssa.

Suurin syy työkyvyttömyyteen Suomessa on mielenterveysongelmat. Mutta ne eivät ole ole mikään uusi juttu, somea on kuitenkin käytetty vasta alle 20v.

Liian pinnallinen, feikki, paha ja kylmä maailma. Kovat on puheet, mutta totuus ihan jotain muuta.

Ei vaan jaksa. Sori.

Vierailija kirjoitti:

Liian helppo nuoruus ja on saatu kaikki. Ei kestetä vastoinkäymisiä joita jokainen joutuu elämässään kohtaamaan.

Samaa virttä veisasi nelikymppiset silloin, kun sinä olit 20.

Olen lukenut sen verran, että kyse varmaan siitä, että missään kohtaa aivot eivät saa levähtää.

Älykännykkä jatkuvasti piippaa viestiä on sitten töissä tai kotona, katkaissen jatkuvasti ajatukset tai rentoutumisen. Jatkuvasti pitää jotain tehdä, joko olla töissä, kouluttautua, kavereita tavata, somea päivittää, seurata muita, olla yhteyksissä jne... 

Luulen, että suurin syy tähän on se älypuhelin. Aina pitää olla tavoiteltavissa ja kaikkeen pitää vastata nopeasti.