Lue keskustelun säännöt.
Nämä pari viime kriisiä laittoivat arvoni uusiksi: status, poseeraaminen, kilpailu ja materian haaliminen eivät vain enää kiinnosta
07.03.2022 |
En vain koe tuon kaltaista elämänasennetta enää millään tavalla omakseni. En paasaa sitä vastaan, enkä ole myymässä olemassa olevaa omaisuuttani pois tai mitään sellaista. Mutta en vain henkilökohtaisesti yhtään motivoidu enää. Aivojen mielihyväkeskus ei yksinkertaisesti reagoi otsikossa mainittuihin asioihin.
Kommentit (57)
Nousit siis tiheydessä seuraavalle levelille. Nice 👍
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No mistäpä kilpailit? Kehollisena narskuna ovelana halusit sen kertoa. Että kysyttäisiin. Senkin sika.
Nuo kaikki on pinnallisia asioita. Kun kasvaa henkisesti niin tajuaa ettei noilla asioilla ole arvoa.
Kyllä - ja uskon, että tämä on aika yleinen mieliala, vaikka toki itsekkäitä, ahneita ihmisiä riittää aina.
Mutta vapaa maa, yhteys toisiin ihmisiin ja luontoon, ne viime kädessä merkitsevät. Minä toivoisin, että suomalaisia kutsuttaisiin nyt ”harrastamaan” sellaisia asioita, jotka edistäisivät tämän hienon maan puolustamista, yhdessä. Olen valmis.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Et sinäkään pääse pakoon. Kukaan ei pakene sitä, jolle valta on annettu.
-Minä olen Kuolema, Herran enkeli.
Sama fiilis, että onni on ihan muualla kuin tavaroissa tai statuksessa. Olen alkanut viihtymään kotona, enkä kaipaa suuren maailman viihdykkeitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja höpö höpö. Pöly laskeutuu niin sama meno jatkuu.
Vierailija kirjoitti:
No mistäpä kilpailit? Kehollisena narskuna ovelana halusit sen kertoa. Että kysyttäisiin. Senkin sika.
En välttämättä aina mistään konkreettisesta. Enemmänkin se oli jatkuvaa vertailua muihin, siitä kumpuavaa sisäistä tyytymättömyyttä ja puristamalla suorittamista. Ei tässä ole mikään autuaan buddhamainen olo tms., nuo asiat eivät vain resonoi enää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihanko oikeasti tarvitsit nämä kriisit tajutaksesi tämän?
Mahtavaa! Mulle nuo eivät ole koskaan olleet tärkeitä tai olennaisia, pikemminkin päinvastoin, niin voin sanoa että tervetuloa joukkoon, onnellista elämää :)
uskis
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ja höpö höpö. Pöly laskeutuu niin sama meno jatkuu.
En usko. Minulta ei puutu mitään, ja ikääkin alkaa olla.
Okei, harmi että jouduit kuitenkin näin pitkään kärsimään typeryydestäsi. Oliko syynä vanhempasi vai miksi alunperin päädyit elämään kuin imbesilli?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minullakin noiden arvo on vähentynyt vuosi vuodelta. Tosin välillä mietin mitä järkeä on missään ylipäätään ja turrutan sitä oloa katselemalla tavaroita joita voisin ostaa, mutten osta.
Suoraan sanottuna elämässä ei ole oikein mitään järkeä tai hohtoa. Kaikki ympärillä on kilpailua ja poseerausta vaikka siitä itse jättäytyisikin pois.
Heh. Ja se kaikkein korkein aste valaistumisessa on se lopullinen oivallus vähän ennen loppua - että ei ole muuta kuin materia. Materia olemme me. Ja kun materiaa ei ole, ei ole meitäkään.
Chillaa vaan ja antaa elämän aaltojen kuljettaa
OLen myös todennut, että se, mikä aiemmin oli tärkeää - talot, tavarat, matkat, kulttuurielämykset, jne - ne eivät oikeasti ole mitään. Se, että saa terveenä ja rauhassa elää omassa kodissa mieluiten luonnon helmassa, läheisten kanssa, se on tärkeää.
Esim. töiden tekemistä, sellaista uralla eteenpäin menemistä en pidä enää lainkaan tärkeänä. Asuntolaina on maksettu, aiemmin ajattelin, että ryhdytään rakentamaan, isompi koti, jne. Nyt tajunnut, että mitä järkeä painaa niska limassa työtä joidenkin seinien eteen? Tehdään töitä sen verran, että saadaan kulut katettua.
Turha enää ottaa lainaa tai panostaa johonkin työhön sen enempää. Kaikki voi lähteä hetkessä alta tai voi sairastua. Turha ottaa lainaa, turha enää kuluttaa aikaa duunissa enempää kuin se minimi. Veroihin ja turhaan kulutukseen se raha kuitenkin menisi.
No hienoa jos nämä ajat oikeasti kasvattivat sua noin. Itse en noista välittänyt edes ennen sotaa tai koronaa, ja en siis tarkoita tällä pitää itseäni ylempänä kuin sua.
Mua nämä kriisit eivät ole heilauttaneet suuntaan eikä toiseen.
Paitsi että olen tylsistynyt.
Olen nuoresta asti ollut ekoeläjä. Ei ole juuri mitään, mistä karsia ökyä.
Tervetuloa mun maailmaan! Täällä on oikeesti kivaa!