Lue keskustelun säännöt.
Miten ihmiset käy töissä, opiskelee, harrastaa ja elämänsä pidettyä kasassa?
Miten riittää energia ja aika kaikkeen. Mä voin elää terveellisesti ja liikkua, mutta sitten opinnot ja työt jää tekemättä. Ja jos teen töitä tai opiskelen niin sitten en jaksa tai ei ole enää aikaa harrastamiseen. :(
Kommentit (528)
Lapsuudenkodista se tulee ainakin sisaruksillani ja minulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Järjestelmällisyys ja ajanhallinta. Niillä olen pärjännyt.
Mä voin elää terveellisesti ja liikkua, mutta sitten opinnot ja työt jää tekemättä.
Ihan mielenkiinnosta: Mitä sinulle on terveellinen eläminen? Minä en siihen ainakaan erityisemmin aikaa tarvitse. Ruokavalio kuntoon, riittävästi unta ja liikuntaa muutama tunti viikossa. Siinäpä se.
En voikaan. pitää valita oma terveys tai että pää sekoaa. Valitsen terveyden. Mutta kärsinkin ahdistuksesta ja masennuksesta, persoonallisuushäiriö jne. Ei kai kaikilla ole ollenkaan näitä niin hyvin voi jaksaa.
Esimerkki omasta päivästäni:
6-7-30 lenkki ja aamupala
8-16 töitä (töissä lounas ja pieni välipala)
17-18 päivällinen
18-20/21 opiskelu ja jumppa
21-22 telkkaria, nettiä tms.
viimeistään 23 nukkumaan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lomautettuna laihdutin, söin terveellisesti ja kuntoilin, töihin palattua kaikki menee persiilleen, kilot takaisin, mikään ei kiinnosta, uupuu ja kipuilee.
Vierailija kirjoitti:
Lapsuudenkodista se tulee ainakin sisaruksillani ja minulla.
Itse sain harrastaa mitä halusin, mistä olen kiitollinen. Näin jälkeenpäin kyllä muistelen, että aika monesti olisin mieluummin jäänyt kotiin kuin lähtenyt vielä koulupäivän jälkeen harrastukseen. Nyt aikuisena minulla on vain yksi harrastus, joka on niin tärkeä että en koskaan päästäisi siitä irti. Enempää ei todellakaan huvita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pitää valita mihin keskittyy. Aika harva tekee noi kaikki sata lasissa.
Menetin elämänilon, kun läheiseni kuoli yllättäen, hajosin.
Itkin lääkärissä, itken nytkin.
Lääkäri kirjotti lähetteen psykiatrille, jolla kävin taas itkemässä sain masislääkettä joka ei auttanut. Psykiatri näki että vapisen joten lääkettä siihenkin.
Oon nyt ollu neljä vuotta masentunut se vaan muuttui vaikeaksi, ja itsetuhoisuus nurkan takana.
En kykene töihin, en opiskelemaan, en harrasta mitään. Ajatus pyörii ympyrää, kun ymmärsin mitä sain kokea sen läheiseni kanssa, en voi enää syyttää mistään.
Mutta hän tuhosi elämäni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse olen varma että ihmisten kokemus ajan kulun nopeudesta eroaa suuresti. Joillakin aika kuluu aikuisenakin sen verran hitaasti, että päivässä ehtii vaikka mitä. Vähän kuin lapsena aika tuntui kuluvan hitaammin. Joillain päivä vilahtaa hetkessä ohi. Itse kuulun jälkimmäisiin. Mitään ei juuri ehdi yhdessä päivässä tehdä. Jos päivä kuluis yhtä hitaasti kuin lapsena, niin siinähän ehtisi vaikka mitä, mutta nykyään ehkä 2 viikkoa vastaa lapsuuden yhtä päivää.
Kannattaa priorisoida, voi olla vaikea yrittää tehdä radikaaleja muutoksia kaikilla elämän osa-alueilla samaan aikaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Opiskelu on sen verran pili-palia 90% ajasta, joten se hoituu helposti töiden ja muun ohella. Ei toki kaikilla aloilla näin.
Ensimmäinen askel on lopettaa netissä surffailu ja puhelimen näprääminen kokonaan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Esimerkki omasta päivästäni:
6-7-30 lenkki ja aamupala
8-16 töitä (töissä lounas ja pieni välipala)
17-18 päivällinen
18-20/21 opiskelu ja jumppa
21-22 telkkaria, nettiä tms.
viimeistään 23 nukkumaan
Milloin haet lapset päuvänodista, autat läksyissä, leikit, teet heikke ruokaa ja laitat nukkumaan? Tässä puhuttiin aikuisista, ei teineistä. Ilmeisesti huolehdit vain itsestäsi? Sitten mikään ei ongelma hyvänen aika etkä tiedä kiireestä mitään
Kerron sinulle salaisuuden, joka saattaa järkyttää perheenäidin herkkää mieltä:
Kaikilla aikuisilla ei ole lapsia. Ja jos onkin, ne voivat olla jo niin isoja, ettei tarvitse päiväkodista hakea tai peitellä nukkumaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Esimerkki omasta päivästäni:
6-7-30 lenkki ja aamupala
8-16 töitä (töissä lounas ja pieni välipala)
17-18 päivällinen
18-20/21 opiskelu ja jumppa
21-22 telkkaria, nettiä tms.
viimeistään 23 nukkumaan
Milloin haet lapset päuvänodista, autat läksyissä, leikit, teet heikke ruokaa ja laitat nukkumaan? Tässä puhuttiin aikuisista, ei teineistä. Ilmeisesti huolehdit vain itsestäsi? Sitten mikään ei ongelma hyvänen aika etkä tiedä kiireestä mitään
Hain lapsia päiväkodista viimeksi noin 10 vuotta sitten :D Läksyt osaavat tehdä ihan itse. Leikkimään jos pyrkisin, veisivät minut lääkäriin. Ruokaa laitan joinain päivinä, mutta se ei ole yksin minun vastuullani. Lapsilla on myös isä. Nukkuminenkin hoituu noilla teineillä ilman minun apuani. Ja ihan aikuinen olen. Harmi, ettet pikkulapsikuplassasi hahmota, että kaikkien elämäntilanne ei ole sama kuin sinulla yh-äitinä.
t. sama
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Esimerkki omasta päivästäni:
6-7-30 lenkki ja aamupala
8-16 töitä (töissä lounas ja pieni välipala)
17-18 päivällinen
18-20/21 opiskelu ja jumppa
21-22 telkkaria, nettiä tms.
viimeistään 23 nukkumaan
Milloin haet lapset päuvänodista, autat läksyissä, leikit, teet heikke ruokaa ja laitat nukkumaan? Tässä puhuttiin aikuisista, ei teineistä. Ilmeisesti huolehdit vain itsestäsi? Sitten mikään ei ongelma hyvänen aika etkä tiedä kiireestä mitään
Sullahan on paljon lapsia kun koko teini-iän ulkopuolisen ajan eli ikävuodet 20-80+ haet lapsia päiväkodista ja autat läksyissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Esimerkki omasta päivästäni:
6-7-30 lenkki ja aamupala
8-16 töitä (töissä lounas ja pieni välipala)
17-18 päivällinen
18-20/21 opiskelu ja jumppa
21-22 telkkaria, nettiä tms.
viimeistään 23 nukkumaan
Milloin haet lapset päuvänodista, autat läksyissä, leikit, teet heikke ruokaa ja laitat nukkumaan? Tässä puhuttiin aikuisista, ei teineistä. Ilmeisesti huolehdit vain itsestäsi? Sitten mikään ei ongelma hyvänen aika etkä tiedä kiireestä mitään
Pelle! Kaikilla ei ole lapsia. Nyt puhuttiin yleisesti työssäkäynnin ja opiskelun yhdistämisestä. Sen voi tehdä ilman lapsiakin.
Itse opiskelen, pyöritän yritystoimintaa, harrastan aktiivisesti ja hoidan lapseperheen arkea samaan aikaan.
Mulla on valtava intohimo kaikkea kohtaan, mitä teen. Lisäksi ihana mies ja hyvät tukiverkostot. Vaatii järjestelmällisyyttä ja aikatauluttamista, mutta onnistuu.
Joskus vakavasti masentuneena en jaksanut edes pestä hampaitani. Nykyään teen sen autopilotilla, moni muukin asia hoituu nykyään samoin kun olen pikkuhiljaa lisännyt pieniä rutiineja sinne tänne päivää. Yleensä tylsät hommat kuten kotityöt muuttuu kivoiksi kun voin samalla kuunnella musiikkia tai äänikirjaa. Pakkaani sekoittaa adhd ja nettiriippuvuus, mutta palkitsen itseni jokaisesta onnistumisesta, oli ne muiden mielestä miten mitättömiä tahansa.
Jotkut vain on hyvin kurinalaisia, suunnitelmallisia ja tehokkaita. Suurin osa ei ole, eli iso osa niistä jotka tekee kaikkea tuota, ei tee esim töitä tehokkaasti, vaan lähinnä tauottaa ja saa päivässä pari juttua aikaan.