Ärsyttääkö teitä, jos suomea äidinkielenään puhuva puhuu jollain aksentilla englantia (esim. etelävaltioiden)?
Kuulostaako se teidän korvaan teennäiseltä vai tykkäättekö kun ihmiset yrittävät matkia vieraan kielen eri aksentteja?
Kommentit (68)
Ei, joillekin aksentti tarttuu helpommin kuin toisille
Ei kai. Itse puhun englantia ainakin ihan sekaisin jenkki aksentilla ja välillä brittityyliin.
Haluaisin kyllä puhua sillä hienostuneen ”brittiaksentilla".
Ja osa menee suomiaksentilla.. ihan sekamelskaa.
Yleensä sanon esim. Ai käänt duu tät.
Vaikka haluaisin sanoa ai kaaant dyy tat. Tai sinne päin
,😀
Pitäisi saada esimerkki mikä AP:llä oli. Sitten tietäisi ärsyttääkö vai ei.
Ei ärsytä jos kyse ei ole vain teennäisestä esittämisestä vaan kyseessä on oikeasti sen henkilön aksentti. Tunnen esim. henkilön joka on asunut lapsena Jenkeissä ja hänellä on siksi aksentti sieltä päin maailmaa. Ehkä enneminkin huvittaa ne jotka yrittää puhua jollain tietyllä aksentilla, siinä tietenkään onnistumatta. Yhden tutun mies on ollut n. 5kk vaihdossa Skotlannissa ja kuvittelee että sinä aikana hänestä tuli natiivienglanninpuhuja skottiaksentilla. No, ei tullut joten aika paljon myötähäpeää aiheuttaa se feikki aksentti jonka ylläpito sitten välillä unohtuu kun hän ei kiinnitä asiaan paljoa huomiota. Miksi ei voi vain puhua itselleen luonnollisella aksentilla? Eihän se nyt haittaa ettei kuulosta natiivilta kun ei kerta sellaisia olla vaan ollaan englantia puhuessamme vieraan kielen käyttäjiä. Ja sitä paitsi suomalaisten englannin aksentti on monien ulkomaalaisten mielestä melko selkeä. Toki kuulee, että puhuja ei ole natiivi mutta hyvin saa selvää.
Yes-sanan tilalla kun käyttää jeah-sanaa. En tiedä onko myötähäpeä suurempi kuin ärsytys.
Pohjois-Amerikassa englannin aksentti muuttuu selkeämmäksi ihan maantieteellisesti etelästä pohjoiseen. Etelässä puhutaan paksua kieltä, keskilännessä nasaalisti (siis nenään) ja Kanadassa helpoiten ymmärrettävästi.
Mutta vastaus ap:n kysymykseen: Ei ärsytä, kunhan ymmärrän ääntämystä.
Mä puhun vaan ja ainostaan paskaaenglantia, mut kyl ne sitä ymmärtää
Jollnen huomaa, että puhujana on suomenkielinen, ei haittaa. Jos puheesta paistaa läpi suomi, kaikki on kiinni siitä, miksi puhuja on omaksunut erikoisen korostuksen. Jos kyse on pelkästä erikoisuudentavoittelusta, sanon huhhuh ja menen pois.
Vierailija kirjoitti:
Ei ärsytä jos kyse ei ole vain teennäisestä esittämisestä vaan kyseessä on oikeasti sen henkilön aksentti. Tunnen esim. henkilön joka on asunut lapsena Jenkeissä ja hänellä on siksi aksentti sieltä päin maailmaa. Ehkä enneminkin huvittaa ne jotka yrittää puhua jollain tietyllä aksentilla, siinä tietenkään onnistumatta. Yhden tutun mies on ollut n. 5kk vaihdossa Skotlannissa ja kuvittelee että sinä aikana hänestä tuli natiivienglanninpuhuja skottiaksentilla. No, ei tullut joten aika paljon myötähäpeää aiheuttaa se feikki aksentti jonka ylläpito sitten välillä unohtuu kun hän ei kiinnitä asiaan paljoa huomiota. Miksi ei voi vain puhua itselleen luonnollisella aksentilla? Eihän se nyt haittaa ettei kuulosta natiivilta kun ei kerta sellaisia olla vaan ollaan englantia puhuessamme vieraan kielen käyttäjiä. Ja sitä paitsi suomalaisten englannin aksentti on monien ulkomaalaisten mielestä melko selkeä. Toki kuulee, että puhuja ei ole natiivi mutta hyvin saa selvää.
Semmoinen että yrittää puhua jollain aksentilla on kyllä jotenkin myötähäpeää herättävää. Sama se on täälläkin kun joku uusimaalainen luulee puhuvansa esim. sujuvaa savon tai lapin murretta.
On se ihan hauskaa vähän aikaa, mutta ei sama vitsi hirveän kauan jaksa naurattaa. Esim. en enää jaksaisi kuunnella sitä Forsbergin vääntelyä. Mutta älkää nyt puhuko mitään rallienglantia lapselle 24/h opetustarkoituksella, se on kamalaa se.
Vierailija kirjoitti:
Yes-sanan tilalla kun käyttää jeah-sanaa. En tiedä onko myötähäpeä suurempi kuin ärsytys.
Hah.. itse ainakin käytän sitä. Eikä ole tarkoituksena kyllä yrittää mitään.
Normi keskustelussa esim. Toinen kertoo tarinaa niin kyllä sieltä se yeah tulee eikä yes yes.
Tai oh yeah! Oh yes! ..kyllä se on toi eka vaan.
Vähän sama,kuin ei saisi Suomessa sanoa jep tms.
Olen aikoinaan ollut vaihtarina Australiassa, joten aksenttini on sen mukainen. Sorry mate!
Mä olin aikoinani vaihdossa Etelä-Afrikassa, ja puhuin sitten monta vuotta englantia eteläafrikkalaisella aksentilla. Se on sittemmin karissut, mutta puhun edelleen enemmän britti- kuin amerikkalaisaksenttia muistuttavalla tavalla: can't on mulla kaant eikä käänt, ass on aas eikä ääs jne.
Yorkshiren murre tarttuu, voin kokemuksella sanoa :D
Olen tehnyt töitä muutaman vuoden USA:ssa nuoruudessani ja sieltä tarttui usein käytettyjä sanontoja ja lauseenpätkiä sikäläisellä Texasilaisella aksentilla. Vaikka tavallinen puheeni ei sisällä pääosin aksenttia, se saattaa vieläkin ilmestyä tai pudota kesken lauseen jos lauseen osana on sopiva fraasi.
Vierailija kirjoitti:
Olen aikoinaan ollut vaihtarina Australiassa, joten aksenttini on sen mukainen. Sorry mate!
Apua, mä vihaan eniten voimakasta aussiaksenttia. En voi edes katsoa joskus sen takia jotain ohjelmia.
Sorry mate!😀
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen aikoinaan ollut vaihtarina Australiassa, joten aksenttini on sen mukainen. Sorry mate!
Apua, mä vihaan eniten voimakasta aussiaksenttia. En voi edes katsoa joskus sen takia jotain ohjelmia.
Sorry mate!😀
No worries mate 😁
Ihan sama, kunhan puheesta saa selvää.