Lue keskustelun säännöt.
Voisitko seurustella henkilön kanssa joka ei harrasta lainkaan kirjallisuutta?
11.12.2021 |
Olen suuri kirjallisuuden ystävä ja erottuani huomasin miten paljon suhde vei aikaa kirjallisuudelta. Erottuani olen pystynyt taas keskittymään lukemiseen niinkuin ennen suhdetta. Suhteen aikana ei ollut ainuttakaan hiljaista hetkeä. Olisi pitänyt pystyä lukemaan mekastamisen ja kolistelun keskellä, ja jos välillä luin esim. 10 tuntia päivässä, siitä tuli sanomista etten välitä lainkaan suhteestamme. Tietenkin kumppani ei ollut lukenut ainuttakaan kirjaa pariinkymmeneen vuoteen joten tuskin hän ymmärsi miten paljon omaa aikaa ja omaa rauhaa se vaatii jotta paksuihin, vieraskielisiin kirjoihin voi keskittyä.
M39
Kommentit (69)
Voisin ja seurustelen mutta ymmärrän ja tunnistan tilanteesi erittäin hyvin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaatimukseni naisystävilleni on Mikhail Bulgakovin tuotannon tuntemus. M42
Lukeminen on niitä harrastuksia, joista tulee helposti erimielisyyksiä. Ihminen joko on lukutoukka tai ei ole. Minä olen, ja sen vuoksi harvoin tunnen sielujen sympatiaa, jollei toinen osapuoli pidä lukemisesta. Jos hän katsoo lukemisen ajanhukaksi, on parempi ainakin olla ryhtymättä parisuhteeseen.
Ennen sähköisten kirjojen yleistymistä seurustelin jonkin aikaa itseään lukijaksi tituleeraavan ihmisen kanssa. Hänellä oli kirjahyllyssään viisi kirjaa, joista neljä oli korkkaamattomia lahjakirjoja ja yksi oli vihanhallintaa koskeva kirja, josta oli luettu muutama sivu. Kirjastoa ei ollut lähimaillakaan, ja se, että kun minä vähänkään syvennyin mihinkään tekstiin, hänen suunnastaan kuului turhautunut "mitä sä teet". Suhde ei ollut pitkä.
Toinen mies, joka ei kauheasti lukenut kirjoja, harrasti vinyylilevyjen keräilyä. Se harrastus sopi yhteen kirjojen lukemisen kanssa: kumpikin uppoutui kiinnostuksensa kohteeseen samalla antaumuksella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voin, jos toinen ymmärtää olla hiljaa kun luen.
Ja antaa minun lukea ihan rauhassa.. Ei se ei tarkoita, että olen suuttunut jos muutaman tunnin uppoudun kirjan maailmaan.
Voisin. Luen itse aika vähän nykyään.., tosi vähän.
Arvostan kyllä lukemista ja arvostan, että
On lukenut.
Itselleni varsinaisesti kirjallisuuden harrastaminen ei ole kriteeri. Ennemminkin liikunnan harrastaminen on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En voisi. Panna kyllä mutta seurustella en.
Esimerkiksi jos olisin pettänyt kumppaniani, se olisi ollut vähemmän haitallista suhteelle kuin kirjallisuus. Jälkimmäinen on paljon vaativampi "emäntä". --AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
30v ollaan yksissä oltu, minä luen kun haluan, mies tekee omia juttujaan..
Tuossahan tuo oma mies on kirja kädessä. Tykkään ja paljon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehdottomasti. Pitkällä aikavälillä ainut tuollainen sivistys-harrastuneisuusasia joka olisi minulle todella luotaantyöntävää olisi yhteiskunnallisen kiinnostuksen ja politiikan seuraamisen puute.
Vierailija kirjoitti:
30v ollaan yksissä oltu, minä luen kun haluan, mies tekee omia juttujaan..
No harvaa tuntemaani miestä nyt haittaa jos nainen lukee 10 tuntia päivässä. Jos mies lukee 10 tuntia päivässä niin hän on huono mies.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mielenkiintoni lopahti yhteen akateemiseen naiseen joka ilmoitti varanneensa joululukemiseksi Harry Potterin.
Voisin ja seurustelenkin. Olen seurustellut myös lukutoukkien kanssa. Nykyiselle miehelleni lukeminen on vaikeaa, koska hänellä on jonkinsortin keskittymishäiriö. Siinä mielessä vähän haittaa lukematon puoliso, että ei pysty keskustelemaan kirjoista. Olen ehdottanut äänikirjoja, mutta siihenkään ei oikein keskittyminen riitä. Mutta siis, tärkein asia on se, että antaa kumppanille omaa aikaa eikä ole koko ajan häiritsemässä. Meillä toinen lukee kirjaa ja toinen opettelee youtube-videoista uusia taitoja tai syventää vanhoja. Yhdessä sitten katsellaan elokuvia tai sarjoja. Olemme introvertteja molemmat.
Se riippuu MITÄ viihdettä hän kuluttaa.
Kiertäsin kaukaa esim miehet jotka lukevat vain sovinistisia valkoisia miehiä. Tai elävät fantasiamaailmassa Tolkien-kiilto silmissään. Tai siteeraavat homehtunutta Freudia... Mieluummin sitten autoja vapaa-ajallaan ruuvaileva kaveri joka osaa ajatella kuplan ulkopuolelta.
Genrefakkiutuneet ovat pelottavia - eivät sivistyneitä, vaikka kuplassaan niin kuvittelevat.
Kuinka monella on aikaa harrastaa kirjallisuutta? Pitäisi melkein olla työtön, jotta olisi aikaa lukea.
Lukeminen on lempiharrastukseni. Kirjojen kautta pääsen aikoihin, historiaan, eri paikkoihin. Kukin kirja on oma maailmansa. Olen kohta 60 v nainen. Asun yksin. Tuttavina minulla on sekä kirjoja lukevia että ei lukevia.
En voisi. Kumppani saisi kyllä olla kiinnostunut kirjoista, mieluiten sellaisista, joissa on alaviitteitä. Mutta tässäkin asiassa täytyy olla tasapaino. Jos esimerkiksi taloudessa on (molempien) pieniä lapsia ja vain toisella aikaa lukea, ei kaikki ole kunnossa.
Keksin kyllä muitakin keskusteluaiheita kuin kirjallisuuden.