Miksei yliopistoon valita vieläkään älykkyysosamäärällä? Mitä yliopisto pelkää?
Eikö ole resurssien tuhlaamista kun saatetaan kouluttaa kalliisti joku joka ei ole kuitenkaan yhtä älykäs kuin toinen, jolla olisi siis mahdollisuudet viedä lopulta tiedettä pidemmälle?
Kommentit (47)
Koska älykkyysosamäärä ei kerro mitään ihmisen osaamisesta. Voi olla jossain testissä korkea ÄO, mutta henkilö ei ymmärrä eikä osaa oikeasti mitään.
Vierailija kirjoitti:
Koska älykkyysosamäärä ei kerro mitään ihmisen osaamisesta. Voi olla jossain testissä korkea ÄO, mutta henkilö ei ymmärrä eikä osaa oikeasti mitään.
Tai voi olla niin laiska, ettei oikeasti saavuta mitään.
Motivaatio opiskeluun on tärkeämpi
Tuo olisi todella rsitista ja syrjsi...niin no, jokainen voi tutkia netistä.
Ei edes matemaattisissa opinnoissa pärjää ilman älyä. Kovaa puurtamista se vaatii kaikilta, vaikka toki supernero pääsee vähän helpommalla kuin muut.
Miksi yliopistoon pitäisi päästä älykkyyskokeella? Ei pelkkä älykkyys kerro sitä, onko ihmisellä kykyä opiskella.
Toisekseen, älykkäillä ihmisillä ei yleensä ole vaikeuksia selvitä pääsykokeista.
Vierailija kirjoitti:
Harmittaako, kun et päässyt?
Jos olisit opiskellut yliopistossa, ymmärtäisit, että ei siellä pelkällä älykkyydellä pärjää, ehkä jotain matemaattisia opintoja lukuun ottamatta.
Ei matemaattisissa opinnoissa ainakaan pärjää pelkällä älyllä. Pitää on olla tunnollinen ja ahkera ja lukea paljon matematiikkaa yksinään, jos haluaa oppia.
Äo-systeemi kehitettiin kauan sitten, ja vuosikymmenien mittaan on löydetty paljonkin syitä pitää sitä vähäarvoisena lahjakkuuden mittarina. Se osoittaa ennen kaikkea, miten ihminen hahmottaa neliössä liikkuvien pisteiden kulkuratoja. Sitä taitoa ei yleensä tarvita korkeammassa opetuksessa mihinkään.
Yliopistosta ei tule pelkästään tutkijoita, kuten AP kuvittelee. Esim. oikeustieteellisestä valmistunut ei yleensä "vie tiedettä pidemmälle", Koska lainvalmistelu hoidetaan eduskunnassa.
Monille aloille kylläkin haetaan, koska pitkän matematiikan arvosana on käytännössä sama asia.
Tuo Randal Olsonin kuvaaja antaa hyvän käsityksen siitä minkä verran milläkin alalla sitten aivoja tarvitaan.
Vierailija kirjoitti:
Koska älykkyysosamäärä ei kerro mitään ihmisen osaamisesta. Voi olla jossain testissä korkea ÄO, mutta henkilö ei ymmärrä eikä osaa oikeasti mitään.
Älykkyystesti mittaa ihmisen loogista päättelykykyä. PISA-testi mittaa ihmisen tiedollista osaamista.
Heh. Äo-testi ei testaa mm. eri aiheiden tietämystä, luovuutta, innovatiivisuutta jne. jne.
Vierailija kirjoitti:
Äo-systeemi kehitettiin kauan sitten, ja vuosikymmenien mittaan on löydetty paljonkin syitä pitää sitä vähäarvoisena lahjakkuuden mittarina. Se osoittaa ennen kaikkea, miten ihminen hahmottaa neliössä liikkuvien pisteiden kulkuratoja. Sitä taitoa ei yleensä tarvita korkeammassa opetuksessa mihinkään.
Älykkyysosamäärä on paras operatiivinen käsite älykkyydelle. Parempaa ei ole tarjolla. Älykkyysosamäärä voi kritisoida monin tavoin, mutta missä se parempi vaihtoehto on, kun puhutaan älykkyyden konkreettisesta mittarista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harmittaako, kun et päässyt?
Jos olisit opiskellut yliopistossa, ymmärtäisit, että ei siellä pelkällä älykkyydellä pärjää, ehkä jotain matemaattisia opintoja lukuun ottamatta.
Ei matemaattisissa opinnoissa ainakaan pärjää pelkällä älyllä. Pitää on olla tunnollinen ja ahkera ja lukea paljon matematiikkaa yksinään, jos haluaa oppia.
Korvataan sen verran, että matematiikassa pitää laskea paljon. Lukeminen ei auta matematiikassa juuri mitään.
Varmaan siksi kun monelle alalle pelkkä älykkyysosamäärä ei riitä. Tunnen läheltä ihmisen joka kuuluu mensaan, eli on huippuälykäs. Hänellä on todella surkeat sosiaaliset taidot ja älykkyyttä olisi hyvin vaikea nähdä päälle. Hän on ollut elämästään suurimman osan työttömänä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harmittaako, kun et päässyt?
Jos olisit opiskellut yliopistossa, ymmärtäisit, että ei siellä pelkällä älykkyydellä pärjää, ehkä jotain matemaattisia opintoja lukuun ottamatta.
Ei matemaattisissa opinnoissa ainakaan pärjää pelkällä älyllä. Pitää on olla tunnollinen ja ahkera ja lukea paljon matematiikkaa yksinään, jos haluaa oppia.
Korvataan sen verran, että matematiikassa pitää laskea paljon. Lukeminen ei auta matematiikassa juuri mitään.
Soveltavan matematiikan piirissä tietokone eli sähköinen laskentakone hoitaa monimutkaiset laskut, joita ei ihminen edes osaisi itse laskea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harmittaako, kun et päässyt?
Jos olisit opiskellut yliopistossa, ymmärtäisit, että ei siellä pelkällä älykkyydellä pärjää, ehkä jotain matemaattisia opintoja lukuun ottamatta.
Ei matemaattisissa opinnoissa ainakaan pärjää pelkällä älyllä. Pitää on olla tunnollinen ja ahkera ja lukea paljon matematiikkaa yksinään, jos haluaa oppia.
Korvataan sen verran, että matematiikassa pitää laskea paljon. Lukeminen ei auta matematiikassa juuri mitään.
Yliopistomatikassa on harvinaisen vähän laskemista. Enempi se on todistamista ja osoittamista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harmittaako, kun et päässyt?
Jos olisit opiskellut yliopistossa, ymmärtäisit, että ei siellä pelkällä älykkyydellä pärjää, ehkä jotain matemaattisia opintoja lukuun ottamatta.
Ei matemaattisissa opinnoissa ainakaan pärjää pelkällä älyllä. Pitää on olla tunnollinen ja ahkera ja lukea paljon matematiikkaa yksinään, jos haluaa oppia.
Korvataan sen verran, että matematiikassa pitää laskea paljon. Lukeminen ei auta matematiikassa juuri mitään.
Soveltavan matematiikan piirissä tietokone eli sähköinen laskentakone hoitaa monimutkaiset laskut, joita ei ihminen edes osaisi itse laskea.
Ja monimutkaisten algoritmien todistus hoidetaan jollain softalla, koska ihmisen on mahdotonta laatia sitä todistusta.
Harmittaako, kun et päässyt?
Jos olisit opiskellut yliopistossa, ymmärtäisit, että ei siellä pelkällä älykkyydellä pärjää, ehkä jotain matemaattisia opintoja lukuun ottamatta.