Helppo kysely kihloihin menemisestä
Väännetäänpä rautalangasta, kun tuo toinen kihloja koskeva keskustelu on mennyt turhan kiharaiseksi. Kuten näkyy, vastausvaihtoehtoja on vain kaksi. Kommentoida tietysti myös voi, jos haluaa perustella näkemyksensä.
Kommentit (185)
Ja kihloissa ollaan, kun toinen vastaa myöntävästi kosintaan. Ja "mennäänkö kihloihin" on myös kosinta.
Kun kositaan eli kysytään avioitumisesta, niin miten ihmeessä millään logiikalla se ois mitään muuta kuin lupaus avioliitosta??
Joo, lupaus avioliitosta. Nykyään käytännössä kuitenkin lupauksensa voi pyörtää milloin tahansa.
Toisten lupaukset on yhtä tyhjän kanssa, toisten taas pitää. Eli riippuu ihan ihmisestä ja parista mitä se kihlaus sitten on.
Kaikki 17 tähän mennessä vastannutta ovat sitä mieltä, että kihlaus on lupaus avioliiton solmimisesta. Tein aloituksen kimmokkeena oheisesta ketjusta, jossa ollaan tiukasti toistakin mieltä. Kommentoijien määrää ei ota erkkikään selville, joten ajattelin, että tällä kyselyllä se selvinnee.
Ap
https://www.vauva.fi/keskustelu/4234693/kihlaus-ilman-aietta-menna-naim…
Vierailija kirjoitti:
Joo, lupaus avioliitosta. Nykyään käytännössä kuitenkin lupauksensa voi pyörtää milloin tahansa.
Toisten lupaukset on yhtä tyhjän kanssa, toisten taas pitää. Eli riippuu ihan ihmisestä ja parista mitä se kihlaus sitten on.
Se että joku valehtelee päin naamaa ei poista tosiasiaa traditiosta.
Kihlaus on lupaus olla yhdessä.
Näin vanhempana ei enää viitsi mennä nalmisiin, mutta voidaan viettää läheisten kanssa sormusjuhlaa.
Vierailija kirjoitti:
Kihlaus on lupaus olla yhdessä.
Näin vanhempana ei enää viitsi mennä nalmisiin, mutta voidaan viettää läheisten kanssa sormusjuhlaa.
Onko nyt siis kysymys kihlauksesta vai sormusjuhlasta? Voitko antaa lähteitä sille tiedolle, että kihlaus on "lupa olla yhdessä"?
Ap
Kihlaus on lupa mennä naimisiin, mutta samalla se on harkinta-aikaa. Jos avioliitto alkaa epäilyttää, kihlauksen voi purkaa ja se on ihan ok, koska ei ole vielä sanottu tahdon.
Vierailija kirjoitti:
Kihlaus on lupa mennä naimisiin, mutta samalla se on harkinta-aikaa. Jos avioliitto alkaa epäilyttää, kihlauksen voi purkaa ja se on ihan ok, koska ei ole vielä sanottu tahdon.
tarkoitin lupaus, ei lupa
Vierailija kirjoitti:
Kihlaus on lupa mennä naimisiin, mutta samalla se on harkinta-aikaa. Jos avioliitto alkaa epäilyttää, kihlauksen voi purkaa ja se on ihan ok, koska ei ole vielä sanottu tahdon.
Ei se ole harkinta-aikaa, koska avioliittosopimus on jo tehty. Totta kai kihlaus on helpompi purkaa kuin avioliitto, mutta ei se silti mikään "katsotaan, sovitaanko yhteen" -kausi ole. Kihloihin meno on ihan yhtä vakain aikomuksin solmittu sopimus kuin avioliittokin.
Viralliset seremoniat ja se miten ihmiset niitä tosiasiallisesti käyttävät ovat kaksi eri asiaa. Nykyään kihlausta käytetään eräänlaisena avoliittoa virallisempana mutta avioliittoa kevyempänä suhdemuotona.
Vierailija kirjoitti:
Viralliset seremoniat ja se miten ihmiset niitä tosiasiallisesti käyttävät ovat kaksi eri asiaa. Nykyään kihlausta käytetään eräänlaisena avoliittoa virallisempana mutta avioliittoa kevyempänä suhdemuotona.
Missä niin määritellään?
Kihlaus on mielestäni vähintäänkin aikomus solmia avioliitto. Sellainen verran lupaus, jonka saa kyllä purkaa mikäli myöhemmin muuttaa mielensä. Mutta kosiessaan tai suotuessaan kosintaan toisensa kihlaten (lupaus avioliitosta) silloin kyllä pitää olla aikomus mennä naimisiin. Muuten ei ole kihlaus vaan valekihlaus, mukakihlaus.
Toki esim. kosintaan voi suotua paniikissa tahtomatta naimisiin ja kosiakin voi tahtomatta sydämestään avioitua. Näkisin, että pari on kihloissa sisäisestä kamppailusta huolimatta jollei kihlausta pureta. Myös naimisiin voi astella vaikkei syvällä sisimmässään tahtoisi. Kyse on silloinkin avioliitosta.
Jotenka... tottakai voi myös olla kihloissa tiedostaen aikomattomuutensa avioitua. Kihloissa ollaan niin pitkään kunnes kihlaus puretaan tai avioaikeettomuus tulee julki. Jopa kunnes kuolema erottaa. Vain toisen kihlatun tai ulkopuolisten avioaikeettomuuden arvuuttelun perusteella kihlaus ei raukea. Jos kihlattu tuo ilmi, ettei ikinä tahdokaan naimisiin kihlattunsa kanssa - kihlojen merkitys mitätöityy automaattisesti, silloin ei olla enää kihloissa. Koska ollakseen kihloissa henkilön on tullut antaa ymmärtää ja annettava ymmärtää aikovansa naimisiin kihlattunsa kanssa.
Se, että on sormukset nimettömissä, ei automaattisesti tarkoita, että ollaan kihloissa.
Ja kihloissa voi olla myös ilman sormuksia, jos naimisiin menosta on kuitenkin yhdessä sovittu.
Joku on joskus sanonut, että ovat menneet naimisiin ilman kihlausta, mutta se tarkoittaisi sitä, että naimisiin menosta ei oltaisi mitenkään sovittu missään vaiheessa ennen avioitumista, mikä ei taida olla ihan mahdollista. 😅
Kihlaus on lupaus olla yhdessä. Avioliitto taas juridinen sopimus jonka toiset haluavat tehdä toiset eivät.
Vierailija kirjoitti:
Kihlaus on lupaus olla yhdessä. Avioliitto taas juridinen sopimus jonka toiset haluavat tehdä toiset eivät.
Ei vaan kihlaus on lupaus _avioliitosta_. Lupaus olla yhdessä on lupaus olla yhdessä, ja sen voi tehdä ilman kihlausta ja naimisiin menoakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kihlaus on lupaus olla yhdessä. Avioliitto taas juridinen sopimus jonka toiset haluavat tehdä toiset eivät.
Ei vaan kihlaus on lupaus _avioliitosta_. Lupaus olla yhdessä on lupaus olla yhdessä, ja sen voi tehdä ilman kihlausta ja naimisiin menoakin.
Itse olen kyllä kihlautunut ilman lupausta solmia avioliiton. Käytännön syistä haluttiin seitsemän vuoden päästä myös avioliittosopimus. Sekin on ollut voimassa parisenkymmentä vuotta.
Kihlaus kuitenkin "sitoutti" meidät enemmän yhteen kuin avioliitosta sopiminen.
Yllättävä kysymys. Mitä muuta se sitten olisi?