Helppo kysely kihloihin menemisestä
Väännetäänpä rautalangasta, kun tuo toinen kihloja koskeva keskustelu on mennyt turhan kiharaiseksi. Kuten näkyy, vastausvaihtoehtoja on vain kaksi. Kommentoida tietysti myös voi, jos haluaa perustella näkemyksensä.
Kommentit (185)
Vierailija kirjoitti:
Miten tää aihe voi olla aapeelle niin tunteita herättävä että piti omasta jankkauksesta tehdä erillinen aloitus samaa asiaa koskien? :D Onko liitto tai kihlaus onneton, vai mikä saa ihmisen tällä tavoin pakkomielteen valtaan toisten suhdeluvioista?
Ei se ollut minun aloittamani keskustelu. Joku muuten yritti saada käyntiin vielä yhtä keskustelua, muttei se oikein lähtenyt liikkeelle.
Minä en ole ollut koskaan kihloissa, leikkikihloissa tai naimisissa, joten tässä ei ole mitään henkilökohtaista. Kielten ammattilaisena olen kiinnostunut siitä, miten kieltä hahmotetaan, kun näinkin vastakkaisia mielipiteitä on olemassa. Tiedän, miten hirveän vaikeaa maallikoiden onn keskustella pelkästään kielen kannalta, mutta yritinpä silti. Ja huomattavasti maltillisempi tämä ketju onkin kuin tuo kiharaiseksi kutsumani.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Jos tämä nyt vaivaa niin paljon, miksi et usko vain rakkauteen?
Ei se virallinen sitoutuminen ja liitto tarkoita rakkautta, ne ovat vain oman edun tavoittelua lopulta.
Oman edun? Minä haluan rakkauttani varmistaa että minun puolisoni ei jää tyhjän päälle eron tai kuoleman sattuessa. Erokin voi johtua ihan erilaisista asioista kuin kuvittelisi, esim aivovamman tai aivosairauden muuttama persoonallisuus jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kihlaus on lupaus olla yhdessä. Avioliitto taas juridinen sopimus jonka toiset haluavat tehdä toiset eivät.
Ei vaan kihlaus on lupaus _avioliitosta_. Lupaus olla yhdessä on lupaus olla yhdessä, ja sen voi tehdä ilman kihlausta ja naimisiin menoakin.
Itse olen kyllä kihlautunut ilman lupausta solmia avioliiton. Käytännön syistä haluttiin seitsemän vuoden päästä myös avioliittosopimus. Sekin on ollut voimassa parisenkymmentä vuotta.
Kihlaus kuitenkin "sitoutti" meidät enemmän yhteen kuin avioliitosta sopiminen.Miten tuommoinen "kihlaus" käytännössä tehdään, siis mikä ei ole kihlaus vaan sopiminen siitä ettei mennä naimisiin?
"Rakkaani, haluaisitko olla menemättä kanssani naimisiin?"
"Kyllä, ihanaa!"
"Tässä kihlasormus sen merkiksi, että emme aio mennä naimisiin."
"Pus, pus, kultaseni."
^^ jotenkin noinko?
En ole se jolta kysyit, mutta itse sanoin että ostetaanko sormukset ja kihlaudutaan ilman naimisiinmenoa. Ei kovin monimutkaista.
Eli teillä on sormukset, mutta ette kuitenkaan ole kihloissa, koska ette aio mennä naimisiin. Ei tuo olekkaan monimutkaista.
Ei me sitä sulta kysytä millä nimellä tämä järjestely kulkee.
Juu, mä en olekkaan sitä kihlauksen määritelmää päättänyt, vaan se on ihan laissa kirjoitettu asia.
Kihlauksella ei ole mitään muuta juridista merkitystä, kuin että kihlattua vastaan ei tarvitse todistaa. Eikä siinä kohtaa ole väliä onko maistraatti varattu vai ei.
Elämme alati muuttuvassa maailmassa.
No laissa kuitenkin lukee kihlauksen määritelmä ja se menee nykyään näin: "Kaksi henkilöä, jotka ovat sopineet menevänsä avioliittoon keskenään, ovat kihlautuneet”.
Siellä ei lue, että kaksi henkilöä, jotka ovat luvanneet olla yhdessä, ovat kihlautuneet tai kaksi henkilöä, jotka ovat luvanneet pitää sormuksia, ovat kihlautuneet.
Vierailija kirjoitti:
Minäpä oonkin raskaana, vaikka mulla ei olekaan kohdussa sikiötä/vauvaa. Tälleen voin kuitenkin sanoa, kun itse päätän millä nimellä mun fyysinen tila kulkee.
Onneksi olkoon raskaudesta!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäpä oonkin raskaana, vaikka mulla ei olekaan kohdussa sikiötä/vauvaa. Tälleen voin kuitenkin sanoa, kun itse päätän millä nimellä mun fyysinen tila kulkee.
Onneksi olkoon raskaudesta!
Oi kiitos! Raskaus on kyllä parasta aikaa naisen elämässä. Olen ollut jo 3 vuotta raskaana, mutta vauvaa ei tule. :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten tää aihe voi olla aapeelle niin tunteita herättävä että piti omasta jankkauksesta tehdä erillinen aloitus samaa asiaa koskien? :D Onko liitto tai kihlaus onneton, vai mikä saa ihmisen tällä tavoin pakkomielteen valtaan toisten suhdeluvioista?
Ei se ollut minun aloittamani keskustelu. Joku muuten yritti saada käyntiin vielä yhtä keskustelua, muttei se oikein lähtenyt liikkeelle.
Minä en ole ollut koskaan kihloissa, leikkikihloissa tai naimisissa, joten tässä ei ole mitään henkilökohtaista. Kielten ammattilaisena olen kiinnostunut siitä, miten kieltä hahmotetaan, kun näinkin vastakkaisia mielipiteitä on olemassa. Tiedän, miten hirveän vaikeaa maallikoiden onn keskustella pelkästään kielen kannalta, mutta yritinpä silti. Ja huomattavasti maltillisempi tämä ketju onkin kuin tuo kiharaiseksi kutsumani.
Ap
Mulla on aavistus miksi tämä on näin vaikea asia, vaikka sana itsessäänhän on ihan selvä.
Tää liittynee siihen vaikeuteen, kun suhteessa toinen haluaa sitoutua enemmän. Valekihlaus on hyväntahdonele sitä enemmän sitoutumista haluavaa kohtaan. Eli pidetään hänet rauhallisena tällä "kihlauksella". Tää voi olla kipeä paikka monelle, joka kaipaa avioliittoon, mutta kumppani empii. Siksi ehkä nämä keskustelutkin on niin kiivaita.
Minulle oli ainakin itsestäänselvää, että kihlaus on lupaus avioliitosta ja kihlauksen aikana suunnitellaan häät.
Olimme kihloissa 1,5 vuotta ennen naimisiin menoa.
Oispa kiva tietää moniko kihlaus etenee avioliittoon asti. Luulenpa, että reilusti suurin osa ei. Nykyaikana kihlaus ei paljon merkitse vaikka sanoahan voi mitä vaan, kunnes muuttaa mielensä.
Minä en kyllä kerta kaikkiaan tiedä mitä muuta kihlaus voisi tarkoittaa, kuin lupausta mennä naimisiin.
Vierailija kirjoitti:
Oispa kiva tietää moniko kihlaus etenee avioliittoon asti. Luulenpa, että reilusti suurin osa ei. Nykyaikana kihlaus ei paljon merkitse vaikka sanoahan voi mitä vaan, kunnes muuttaa mielensä.
Moniko avioliitto päättyy nykyisin kuolemaan? Myös muita sopimuksia ja lupauksia muutetaan jatkuvasti, mikään ei ole ikuista. Eikä mielestäni välttämättä tarvitsekaan olla.
Vanhat kirjat osaavat kertoa, että sopiva aika häille on 6-12 kk kihlauksesta. Kihloissa oloa ei suositeltu venyvän yli vuoden mittaiseksi, koska se asettaa naisen epäedulliseen asemaan.
Eli vuoden päästä kihlauksesta joko ollaan naimisissa tai kihlaus purkautuu, paitsi jos hääpäivä on yhteisymmärryksessä ja hyvästä syystä sovittu myöhemmälle.
Vierailija kirjoitti:
Vanhat kirjat osaavat kertoa, että sopiva aika häille on 6-12 kk kihlauksesta. Kihloissa oloa ei suositeltu venyvän yli vuoden mittaiseksi, koska se asettaa naisen epäedulliseen asemaan.
Eli vuoden päästä kihlauksesta joko ollaan naimisissa tai kihlaus purkautuu, paitsi jos hääpäivä on yhteisymmärryksessä ja hyvästä syystä sovittu myöhemmälle.
Minkähän suhteen tuo epäedullinen asetelma syntyy, osaako kirja kertoa sen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäpä oonkin raskaana, vaikka mulla ei olekaan kohdussa sikiötä/vauvaa. Tälleen voin kuitenkin sanoa, kun itse päätän millä nimellä mun fyysinen tila kulkee.
Onneksi olkoon raskaudesta!
Oi kiitos! Raskaus on kyllä parasta aikaa naisen elämässä. Olen ollut jo 3 vuotta raskaana, mutta vauvaa ei tule. :)
Tossa on sekin hyvä, että jos vähän kertyy vatsakumpua, sehän on vaan merkki siitä, että vauva kasvaa ja sillä on asiat hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhat kirjat osaavat kertoa, että sopiva aika häille on 6-12 kk kihlauksesta. Kihloissa oloa ei suositeltu venyvän yli vuoden mittaiseksi, koska se asettaa naisen epäedulliseen asemaan.
Eli vuoden päästä kihlauksesta joko ollaan naimisissa tai kihlaus purkautuu, paitsi jos hääpäivä on yhteisymmärryksessä ja hyvästä syystä sovittu myöhemmälle.Minkähän suhteen tuo epäedullinen asetelma syntyy, osaako kirja kertoa sen.
Olen eri, mutta ihan arvaamalla; avioliiton ulkopuolisen raskauden riski kasvaa hetki hetkeltä. Ja sitten maine voi mennä. Minne se menee, se on jo nykyaikana unohtunutta kansanperinnettä. Tampereelle?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten tää aihe voi olla aapeelle niin tunteita herättävä että piti omasta jankkauksesta tehdä erillinen aloitus samaa asiaa koskien? :D Onko liitto tai kihlaus onneton, vai mikä saa ihmisen tällä tavoin pakkomielteen valtaan toisten suhdeluvioista?
Ei se ollut minun aloittamani keskustelu. Joku muuten yritti saada käyntiin vielä yhtä keskustelua, muttei se oikein lähtenyt liikkeelle.
Minä en ole ollut koskaan kihloissa, leikkikihloissa tai naimisissa, joten tässä ei ole mitään henkilökohtaista. Kielten ammattilaisena olen kiinnostunut siitä, miten kieltä hahmotetaan, kun näinkin vastakkaisia mielipiteitä on olemassa. Tiedän, miten hirveän vaikeaa maallikoiden onn keskustella pelkästään kielen kannalta, mutta yritinpä silti. Ja huomattavasti maltillisempi tämä ketju onkin kuin tuo kiharaiseksi kutsumani.
Ap
Mulla on aavistus miksi tämä on näin vaikea asia, vaikka sana itsessäänhän on ihan selvä.
Tää liittynee siihen vaikeuteen, kun suhteessa toinen haluaa sitoutua enemmän. Valekihlaus on hyväntahdonele sitä enemmän sitoutumista haluavaa kohtaan. Eli pidetään hänet rauhallisena tällä "kihlauksella". Tää voi olla kipeä paikka monelle, joka kaipaa avioliittoon, mutta kumppani empii. Siksi ehkä nämä keskustelutkin on niin kiivaita.
Minua hämmästyttää nimenomaan se, miten tunteikkaasti tähän asiaan suhtaudutaan. Tässä ketjussa olevan kyselyn perusteella vain kymmenisen prosenttia tänne etsiytyneistä on sitä mieltä, että kihlaus ei olisi lupaus avioliitosta, joten ´pieni vähemmistöhän se lopulta on. Huojentava tieto sinänsä. Olisi kyllä kiva päästä testailemaan sitä, mitä muita ikiomia ratkaisuja nämä joka kymmenes ovat kielessään tehneet.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oispa kiva tietää moniko kihlaus etenee avioliittoon asti. Luulenpa, että reilusti suurin osa ei. Nykyaikana kihlaus ei paljon merkitse vaikka sanoahan voi mitä vaan, kunnes muuttaa mielensä.
Moniko avioliitto päättyy nykyisin kuolemaan? Myös muita sopimuksia ja lupauksia muutetaan jatkuvasti, mikään ei ole ikuista. Eikä mielestäni välttämättä tarvitsekaan olla.
Ei tietenkään tarvitse. Mutta silloin myöskään pitäisi puhua ikuisesta.
Avioliitto tarvitsisi uudistusta nykyaikaisemmaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten tää aihe voi olla aapeelle niin tunteita herättävä että piti omasta jankkauksesta tehdä erillinen aloitus samaa asiaa koskien? :D Onko liitto tai kihlaus onneton, vai mikä saa ihmisen tällä tavoin pakkomielteen valtaan toisten suhdeluvioista?
Ei se ollut minun aloittamani keskustelu. Joku muuten yritti saada käyntiin vielä yhtä keskustelua, muttei se oikein lähtenyt liikkeelle.
Minä en ole ollut koskaan kihloissa, leikkikihloissa tai naimisissa, joten tässä ei ole mitään henkilökohtaista. Kielten ammattilaisena olen kiinnostunut siitä, miten kieltä hahmotetaan, kun näinkin vastakkaisia mielipiteitä on olemassa. Tiedän, miten hirveän vaikeaa maallikoiden onn keskustella pelkästään kielen kannalta, mutta yritinpä silti. Ja huomattavasti maltillisempi tämä ketju onkin kuin tuo kiharaiseksi kutsumani.
Ap
Millätavalla sinua huojentaa se tieto miten ihmiset yleisesti asiaan suhtautuvat? Pelottaisiko sinua jos mielipiteesi olisi enemmistön kanssa erilainen. Minusta jotenkin outo ajatus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäpä oonkin raskaana, vaikka mulla ei olekaan kohdussa sikiötä/vauvaa. Tälleen voin kuitenkin sanoa, kun itse päätän millä nimellä mun fyysinen tila kulkee.
Onneksi olkoon raskaudesta!
Oi kiitos! Raskaus on kyllä parasta aikaa naisen elämässä. Olen ollut jo 3 vuotta raskaana, mutta vauvaa ei tule. :)
Tossa on sekin hyvä, että jos vähän kertyy vatsakumpua, sehän on vaan merkki siitä, että vauva kasvaa ja sillä on asiat hyvin.
Mikä vauva? Ei mulla mitään vauvaa ole. Olen raskaana ilman, että minulla olisi vauvaa vatsassa. Vatsakumpua on kyllä kertynyt viime vuosien aikana, mutta se taitaa johtua vain korona-ajasta, eikä niinkään tästä siunatusta tilasta. :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oispa kiva tietää moniko kihlaus etenee avioliittoon asti. Luulenpa, että reilusti suurin osa ei. Nykyaikana kihlaus ei paljon merkitse vaikka sanoahan voi mitä vaan, kunnes muuttaa mielensä.
Moniko avioliitto päättyy nykyisin kuolemaan? Myös muita sopimuksia ja lupauksia muutetaan jatkuvasti, mikään ei ole ikuista. Eikä mielestäni välttämättä tarvitsekaan olla.
Ei tietenkään tarvitse. Mutta silloin myöskään pitäisi puhua ikuisesta.
Avioliitto tarvitsisi uudistusta nykyaikaisemmaksi.
Helkkarin noloa vannoa kuolemaan kestävää yhdessäoloa julkisesti ja erota sitten. Pahimmassa tapauksessa oikein jumala ja seurakunta kutsutaan todistamaan sitä farssia.
Kihlauksella ei ole mitään muuta juridista merkitystä, kuin että kihlattua vastaan ei tarvitse todistaa. Eikä siinä kohtaa ole väliä onko maistraatti varattu vai ei.
Elämme alati muuttuvassa maailmassa.