Aion irtisanoutua ja jäädä tyhjän päälle

Ok

Elämme vain kerran, eli jos itsellä on noin vahva tunne asiasta, niin mikäs siinä. Nykyään on myös osa-aikatöitä, joita voisit kokeilla sitten, kun jaksamista taas riittää. Itse en kokisi sitä vaihtoehtoa huonona, varsinkin kun varallisuus ei ole itselleni se korkein arvo, vaan oma jaksaminen ja terveys.

Tein vastaavan päätöksen viitisen vuotta sitten. Vuiden jaksoin ja palasin työelämään.

Elämässä pitää olla terveellä tavalla rytmi.  Miettiminen ei sitä tuo. Vaan tekeminen.

Millä meinasit elää? Irtiotto ja oman elämän valintojen kyseenalaistaminen ajoittain on ihan hyvä. Se vaan kannattaa toteuttaa fiksusti. Suosittelen virka-/opinto-/vuorottelu- tai hoitovapaata, jolloin ei tarvitse heittäytyä tyhjän päälle. Irtisanoutuminen voi nyt tuntua hyvältä ja vapauttavalta, mutta ei se työttömänä olokaan herkkua ole.

On samoja mietteitä. Tosin itse opiskelen töiden ohessa, joten jään opiskelijaksi. Olen tehnyt jo kaikki laskelmat ja suunnitelmat asian eteen. Enää toteutus puuttuu. Minulla on vakituinen työ, mutta luovun siitä.

Mä en uskaltaisi. Vaikka kieltämättä tuo kyllä houkuttaisi itseänikin todella paljon. Oletan että sulla ei kuitenkaan rahallisesti ole varaa olla pois työelämästä lopun ikää?

Mä tein myös noin ja uskalsin. Suosittelen kuitenkin huomioimaan sen mitä sontaa tulee MUILTA niskaan, kun statuksesi muuttuu työttömäksi. Se oli jotain järkyttävää. Akateeminen ura keskijohdossa oli kerralla pois pyyhkäisty muiden silmissä.

Mitä tarkoitat sillä, että rahat riittävät? Siis kuinka kauan? Olen ehdottomasti sitä mieltä, että sydäntään kannattaa kuunnella, mutta kuinka rennoilla ja hyvillä mielin olet sitten myöhemmin, levättyäsi jonkin aikaa, kun mahdollisuutesi saada uudestaan töitä heikkenevät koko ajan? Toki jos olet siinä asemassa, että pärjäät nykyisillä rahoillasi eläkkeeseen asti, niin siitä vaan sitten.

Samaa olen miettinyt. 32 vuotta töissä ilman mitään motivaatiota, nyt riittää, aion sanoa irti itseni. Onneksi ei enää lapsia ketä pitäisi elättää. Uskon että elämä kantaa.

Ap, kuulostaa hyvältä. Jos pärjäät taloudellisesti jotenkin. Matkoja voit tehdä lähiympäristöön ja omaan itseesi. Voit löytää aivan uusia puolia itsestäsi, läheisistäsi, ympäristöstäsi. Itse tein noin vuosia sitten. Olin elänyt liian työntäyteistä elämää. Lapsia ei ollut. Tuo vapaa oli kyllä hienoa aikaa. Opiskelin itsekseni, ulkoilin paljon meren rannalla, istuin puistoissa joku kirja ja pienet eväät mukana, kävin kivoissa kahviloissa, kirjastoissa, luin paljon. Näitä asioita voi tehdä myös lasten kanssa. Tsemppiä sinulle ja hyvää matkaa valitsemallasi tiellä!

Muista nyt kuintenkin ettei asiat ole niin mustavalkoisia mitä pilvilinnoja rakennellessa tuntuu.

Mitkä rahat tulee riittämään? Säästöt ja sijoitukset?

"jättäisin kaiken ja lähtisin alusta miettimään mitä minä haluan"

Suomennos: Haluan päästä helpolla muttei ole hajuakaan mitä tekisin.

Mieti ensin mitä haluat, tee oikea perusteltu suunnitelma ja jätä kaikki vasta sitten. Ei toisinpäin.

Miksi tuon tänne ilmoitit ap.   Mitäs meille kuuluu, oletko duunissa vai töissä?

Vierailija kirjoitti:

Mitkä rahat tulee riittämään? Säästöt ja sijoitukset?

Miehen ja veronmaksajien eli Kelan rahat.

Suosittelen, etenkin jos saat raha-asiat järjestettyä niin ettei niistä muodostu elämää häiritsevää tekijää nyt ja tulevaisuudessa. Pelkkien säästöjen varaan ei kannata jättäytyä, koska epävarmuus tulevaisuudesta jäytää taustalla.

Rahoitus tässä ap:n vapaarouvailussa lähinnä kiinnostaisi.

Mieti sitä, kumpaa kadut enemmän: sitä, että lähdet vai jäät.

Ja teet ratkaisusi sen pohjalta.

Itse olen miettinyt pois jäämistä noin kahden vuoden päästä kun täytän 35. Olen mies ja ajattelin olla kotona lasten kanssa ja tehdä sitten välillä töitä omalle firmalle. Taloudellisesti onnistuu koska tänä vuonna viimeinen lainaerä talosta ja sijoituksissa on kohtuu hyvin varallisuutta ja puoliso jatkaa töissä eli tukia en hae.