Aion irtisanoutua ja jäädä tyhjän päälle

Eikö enää ole vuorotteluvapaasysteemiä?

Minä aikoinani olin sillä vajaan vuoden.

Kannattaa kysellä.

Vierailija kirjoitti:

Eikö enää ole vuorotteluvapaasysteemiä?

Minä aikoinani olin sillä vajaan vuoden.

Kannattaa kysellä.

Työnantajan ei ole sitä pakko myöntää.

Vuorotteluvapaa on kutistunut 6kk mittaiseksi ja siitäkin voisi toki aloittaa. Mutta miksei suoraan irtisanoutua kun se olisi edessä.

Ja tiedän että moni pyörittelee silmiä tai ei edes koskaan voisi ajatella näin tekevän. En minäkään ehkä muutamia vuosia sitten, mutta pitkän mietinnän ja harkinnan ja elämää nähneenä tähän on tultu.

Uskomatonta tässä on se, että olen omassa työpaikassa päässyt eteenpäin ja olen hyvä työntekijä. Oikeastaan se mitå tiedän ja tunnen työtä kohtaan pakottaa tekemään näin kuten olen kertonut. Mitä enemmän olen saanut hyvää palautetta, sen enemmän olen halunnut päästä pois.

Ap

Siitä vaan. Rohkeutta, kyllä elämä kantaa. Välillä voit hankkia vaikka keikkatöitä irtioton ohella, jos haluat.

Vielä on vuosikymmeniä jäljellä.

Itse tein saman ratkaisun kuin ap. En ole katunut hetkeäkään. Työyhteisöistä tulee herkästi aikuisten hiekkalaatikkoja, näkymät rajoittuvat siihen, vaikka koko avara maailma on oikeasti ympärillämme.

Vierailija kirjoitti:

Mä tein saman pari vuotta sitten 37-vuotiaana. Irtisanouduin sihteerin hommista. Oon saanut siitä asti YTK:n päivärahaa (toki alkuun oli 3kk karenssi).

Yksi ainut työhakemus piti lähettää viime kesänä työkkärin "pakottamana", mutta ei kokemusta kassahommista, joten ei valittu :)

Mua kiinnostaa remontoiminen, joten ajattelin hakeutua työkkärin sisärakennusalan koulutukseen mikä kestää vähän alle vuoden. Tarkoitus on sen jälkeen itse remontoida omaa asuntoa. Sit kun ytk:n päivät loppuu joskus reilun vuoden päästä niin pärjään kyllä minimi työttömyysetuudellakin kun menot on pienet.

Millä se remppaat, peruspäivärahallako? Mä olen remonttitaitoinen, ja tiedän että remppa maksaa, aina enemmän kun on luullut.

Vierailija kirjoitti:

Siitä vaan. Rohkeutta, kyllä elämä kantaa. Välillä voit hankkia vaikka keikkatöitä irtioton ohella, jos haluat.

Vielä on vuosikymmeniä jäljellä.

Ei se aina kanna. Jos nyt työllisenä ei löydä parempaa työtä, miten se työttömänä mahtaa onnistua? Ei mitenkään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siitä vaan. Rohkeutta, kyllä elämä kantaa. Välillä voit hankkia vaikka keikkatöitä irtioton ohella, jos haluat.

Vielä on vuosikymmeniä jäljellä.

Ei se aina kanna. Jos nyt työllisenä ei löydä parempaa työtä, miten se työttömänä mahtaa onnistua? Ei mitenkään.

Ei työssäoleva aina työllisty helpommin. Osa-aikaista työtä hakevaa kokoaikaisessa työssä olevaa henkilöä katsotaan kieroon. Johtajaa ei palkata pakettiautokuskiksi eikä toisinpäin. Työttömyys mahdollistaa uuden alun.

Työttömänä on ihan mukavaa, oikeasti. Lapsia minulla ei tosin ole ja ikääkin vähemmän, mutta työelämä ei ollut minua varten. Omistaminen ja varallisuuden kartuttaminen ei kiinnosta, riittää että tulen toimeen ja säästän sitten kun säästökohteita tulee, esim. matkoja varten. Voisin siis kuvitella tekeväni vaikka puolen vuoden tai vuoden määräaikaisuuksia vielä. Säästöjä työelämästäkin kertyi, että pahan päivän varalle on jo riittävästi.

Eli anna palaa vaan. Karenssin jälkeen saat ansiosidonnaistakin ainakin vuoden päivät. Ihan hyvä raha sekin, kun säästöjä sinulla on jo valmiina.

Vierailija kirjoitti:

Siitä vaan. Rohkeutta, kyllä elämä kantaa. Välillä voit hankkia vaikka keikkatöitä irtioton ohella, jos haluat.

Vielä on vuosikymmeniä jäljellä.

Minusta tuo "kyllä elämä kantaa"-sanonta on yksi kuluneimmista fraaseista ikinä ja lisäksi erittäin typerä sellainen.

Niin kauan kun on lapsia niin sinä et saa levättyä yhtään mitään, joten täysin turhaa puuhaa jäädä pois.  Jää pois töistä sitten kun sinulla on aidosti aikaa itsellesi ja olet vain omalla vastuullasi. Sitäpaitsi mitä vanhemmaksi lapset tulee sitä tärkeämpää niile on kuluttaminen ja harrastaminen. Köyhä ei sellaista kustanna.

Vierailija kirjoitti:

Kiitos kommenteista, täällä olikin paljon ajatuksia.

Uuden työn varmasti saisin piankin jos vaan haluaisin, mutta en haluaa hypätä suoraan toiseen. Tarvitset ainakin vuoden breikin.

Miten virkavapaata voi saada vuodeksi, jos ei ole toista työpaikkaa tai ei opiskele?

Siltoja en aio polttaa, missään tapauksessa. Olen myös omaishoitaja, joten työstä poissa jääminen ei ole vain pelkkää hengailua.

Olen myös paljon pohtinut terveyttä ja sitå että en ole saanut olla moneen vuoteen "olla rauhassa", kuten joku yllä mainitsi. Mitä jos kuolen 10v päästå. Näin keski-ikäisenä tulee kaikenlaista mieleen ja kaikkea voikin sattua.

Itseäni ei haittaa vaikka moni varmaan ajattelee ettå burn outti tuli tai vastaavaa. Haluan vaan toteuttaa oman tahtoni mukaan asioita.

Tarkista vuorotteluvapaa. Oletko jo oikeutettu?

Se käytännössä edellyttää, että työnantaja palkkaa sitten jonkun työttömänä olevan työnhakijan sun sijaan, mutta sen ei tarvi olla sun työhön vaan esim itse olin vuorotteluvapaalla opettajan hommista ja kaupunki palkkasi jonkun työtä hakevan laitoshuoltajan tms jonnekin ihan toiseen hommaan.

Suosittelen hengähtää hetken mutta pyrkiä pitämään mahdollisuus palata omaan hommaan jos huomaat että teit elämäsi virheen...

(Itse huomasin aika nopeasti, että "kotona hengailu ja itsensä toteuttaminen" ei ollut mun juttu - se söi aivosoluja,) mutta vuorotteluvapaan aikana kehitin itselleni toisen työn, privaattifirmassa, ja nautin nyt elämästäni enemmän).

Suosittelen. Jäin toimeentulotuen ja asumistuen varaan 9 vuotta sitten. Elämäni paras päätös. Ennen töiden lopettamista olin säästänyt 120000€ joiden olemassaolosta en ole kertonut Kelalle. Nyt on jäljellä 100000€. Pärjään hyvin näin loppuelämäni ja voin tehdä mitä haluan.

Ymmärrän. Olen hypännyt pois työelämästä, kaksikin kertaa. Onnellisia aikoja.

Laittaa vaan miettimään miten sairaaksi työelämä on mennyt, kun siellä ei tahdo enää kukaan jaksaa. Enemmän kuin itse työtehtävissä, vika on ollut johtamisessa, järjettömässä tahdissa ja riittämättömyydessä, hiekkalaatikkoleikeissä ja verissä päin nokkimisessa.

Olen nähnyt paljon kiusaamista ja savustamista, ihmisen mitätöintiä, eikä näissä ole hämmästyttävää kyllä ollut kyse osaamattomuudesta vaan päinvastoin. Todella hyville on oltu kateellisia ja heistä haluttu eroon. On päästykin. Ihmiset lähtee muualle, uupuu, sairastuu, irtisanotaan aiheetta. Joten todella siellä työttömissä on erinomaisia osaajia. Ei ihme, että viimeistään neljän kympin kohdalla nykyisin yritetään paeta jos vaan mitenkään pystyy.

Kaipaan ilmapiiriä jossa olin kesätöissä työurani alussa. Sitä kun työt oli vaan työtä eikä ihmisarvon ja ihmisyyden mitta. Osa-aikatyö on toimiva ratkaisu. Suosittelen kaikille jotka vain pystyy.

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän. Olen hypännyt pois työelämästä, kaksikin kertaa. Onnellisia aikoja.

Laittaa vaan miettimään miten sairaaksi työelämä on mennyt, kun siellä ei tahdo enää kukaan jaksaa. Enemmän kuin itse työtehtävissä, vika on ollut johtamisessa, järjettömässä tahdissa ja riittämättömyydessä, hiekkalaatikkoleikeissä ja verissä päin nokkimisessa.

Olen nähnyt paljon kiusaamista ja savustamista, ihmisen mitätöintiä, eikä näissä ole hämmästyttävää kyllä ollut kyse osaamattomuudesta vaan päinvastoin. Todella hyville on oltu kateellisia ja heistä haluttu eroon. On päästykin. Ihmiset lähtee muualle, uupuu, sairastuu, irtisanotaan aiheetta. Joten todella siellä työttömissä on erinomaisia osaajia. Ei ihme, että viimeistään neljän kympin kohdalla nykyisin yritetään paeta jos vaan mitenkään pystyy.

Kaipaan ilmapiiriä jossa olin kesätöissä työurani alussa. Sitä kun työt oli vaan työtä eikä ihmisarvon ja ihmisyyden mitta. Osa-aikatyö on toimiva ratkaisu. Suosittelen kaikille jotka vain pystyy.

Osa-aikatöitä ei löydy helposti. Julkisesti ilmoitetut paikat vaikuttaa olevan opiskelijoille räätälöityjä ns. näköalapaikkoja joissa ehkä toivotaan että kunnianhimoinen opiskelija raataa pienellä palkalla hiki hatussa saadakseen oikean työn opiskelujen jälkeen.

Vierailija kirjoitti:

Samaa olen miettinyt. 32 vuotta töissä ilman mitään motivaatiota, nyt riittää, aion sanoa irti itseni. Onneksi ei enää lapsia ketä pitäisi elättää. Uskon että elämä kantaa.

Siis toiset veronmaksajat kantaa.

Vierailija kirjoitti:

Itse tein saman ratkaisun kuin ap. En ole katunut hetkeäkään. Työyhteisöistä tulee herkästi aikuisten hiekkalaatikkoja, näkymät rajoittuvat siihen, vaikka koko avara maailma on oikeasti ympärillämme.

Mitä siellä avarassa maailmassa tyhjätaskuna tekee? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse tein saman ratkaisun kuin ap. En ole katunut hetkeäkään. Työyhteisöistä tulee herkästi aikuisten hiekkalaatikkoja, näkymät rajoittuvat siihen, vaikka koko avara maailma on oikeasti ympärillämme.

Mitä siellä avarassa maailmassa tyhjätaskuna tekee? 

Avarassa maailmassa on loputtomasti mahdollisuuksia rahantekoon jos ei vaivu epätoivoon ja ripustaudu kelan viikkorahaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samaa olen miettinyt. 32 vuotta töissä ilman mitään motivaatiota, nyt riittää, aion sanoa irti itseni. Onneksi ei enää lapsia ketä pitäisi elättää. Uskon että elämä kantaa.

Siis toiset veronmaksajat kantaa.

Onhan ap veroja maksanut itsekin. Ulkomaille se ylijäämä kuitenkin lähetetään.

Olet omaishoitaja? Tarkista etukäteen miten vuorotteluvapaa sopii tähän tai työttömyysturva sitten 3kk kuluttua, ettei tule yllätystä. Työantajan ei ole pakko suostua vuorotteluun, mutta voi suostuakin.

Funtsi etukäteen asioita äläkä hyppää tyhjän päälle. Ja tarkista asiat nykyisistä lakipykälistä.

Ja todellakin; teini-ikäiset tarvitsevat kaikkea materiaa enemmän kuin alakouluikäiset t. vielä nuoremmat. Oletko lapsesi omaishoitaja ? Hänkin tarvii enemmän, kun on teini. Kaikki kunnat eivät tue niinkuin pitäisi. Vai vanhempaasiko autat? Ei hänkään ilman elä.