Kuinka moni 40 v. täyttäneistä pitää itseään jo kuolleina?
Onko täällä sellaisia hiljattain 40 v. täyttäneitä, jotka pitävät itseään jo käytännössä kuolleina.
Ns. elämä on enää kuoleman odottamista, ensin muiden ja sitten itsen.
Kommentit (60)
Höpö höpö, toinen jalka tässä vasta on haudassa :)
Nythän tässä vasta osaa vähän nauttia elämästä. Ihme höpinää taas.
Vielä muutama vuosi matkaa tuohon, mutta minusta tuntuu että vasta heräsin eloon. Lapset on jo melko omatoimisia koululaisia ja pitkä ahdistava parisuhde päättyi, joten olen nyt villi ja vapaa. :D Nautin niin paljon harrastuksista, seksistä , kaikesta tällä hetkellä. En aio kuolla vielä.
En ymmärtänyt kysymystä. T. 52-vuotias
Ei, mä täytin just nelkyt ja oon uuden uran opintojen alussa vasta!
No elämän täytyy olla tosi ankeaa tai vahva masennus päällä jos nelikymmpisenä jo tuntuu että loppu häämöttää. Itsellä se hyvä elämä vasta alkoi siihen aikaan.
Vierailija kirjoitti:
Vielä muutama vuosi matkaa tuohon, mutta minusta tuntuu että vasta heräsin eloon. Lapset on jo melko omatoimisia koululaisia ja pitkä ahdistava parisuhde päättyi, joten olen nyt villi ja vapaa. :D Nautin niin paljon harrastuksista, seksistä , kaikesta tällä hetkellä. En aio kuolla vielä.
Joo, mutta sinä siis olet alle 40 v. vielä.
Joskus 37 v. moni yrittää ottaa kunnollisen (nuoren) elämänsä viime vuosista kaiken irti ja aika moni osin onnistuukin siinä. Odota vaan, kun itse täytät sen 40 v..
Oon 30v muija ja en ole vielä saanut parittelua..
Elämä on itselläni parhaassa mallissa, mitä koskaan on ollut.
Olen 5 vuotiaan pojan äiti.
Miehelläni ja minulla on molemmilla vakituiset työpaikat.
Asuntovelkaa on tietenkin vielä jäljellä, mutta sen kanssa pärjätään.
Ei ole kuolema käynyt oman perheen osalta mielessä, mutta meidän vanhemmat ovat siinä iässä ja osittain sairaita, että surua ja menetystä on lähivuosina tiedossa.
Partani on harmaantunut jo vuosia sitten, ja täyttäessäni keväällä 40 vuotta yritin ajatella olevani keski-ikäinen, mutta niin vain tunnen itseni edelleen nuoreksi aikuiseksi. Mieli on täynnä unelmia: asioita joita haluan kokea, paikkoja joita haluan nähdä joko ensimmäistä kertaa tai uudestaan, tieteellisiä aihealueita joista haluan oppia lisää. Kukaan ei tiedä päiviensä määrää, mutta itselläni ei ole vielä mitään mielenkiintoa kaivautua omaan hautaani.
Vierailija kirjoitti:
Vielä muutama vuosi matkaa tuohon, mutta minusta tuntuu että vasta heräsin eloon. Lapset on jo melko omatoimisia koululaisia ja pitkä ahdistava parisuhde päättyi, joten olen nyt villi ja vapaa. :D Nautin niin paljon harrastuksista, seksistä , kaikesta tällä hetkellä. En aio kuolla vielä.
Takaisin kullikaruselliin siis.
Kyllä tietää hengissä olevansa tosin jo +50 mut tk eläkkeelle jäin tasan 50v.
Kohta 45v ja tuntuu että elämä vain paranee koko ajan. Itsetunto on kohdillaan, sinkkunaisena säpinää olisi, työelämässä menee hyvin ja suunnittelen opiskelevanikin vielä. Seksielämä vain on parantunut koko ajan iän myötä. Ei valittamista yhtään.
Täytän kohta 43 ja en todellakaan pidä itseäni kuolleena. Olen vasta viime vuosina kokenut eläväni parasta aikaa.
Olen aikuinen nainen ja ylpeä siitä. 🙂
Lähestyn 5- kymppiä ja opiskelen yliopistossa uutta ammattia. Vaihdoin juuri uuteen mieleiseen työpaikkaan jne. Välillä kuulen ihastelevia sekä kummaksuvia kommentteja siitä, että opiskelen TÄSSÄ iässä. Missä on määritelty, että tietyn ikäiset voivat tehdä tiettyjä asioita? Onko tässä elämässä joku määritelty kaava minkä mukaan pitää elää? Minulla on tuo kaava mennyt ihan ohi ja teen mitä lystää, oli ikä mikä tahansa😀
Kuinka moni alle 40 v. Ei ole vielä syntynyt? Ainakaan älyllisesti...
Kun katselee noita sukulaisia jotka ovat päästään teräviä vielä 80-90 vuoden hujakoilla, niin pakko todeta ettei tässä olla kuin puolessavälissä vasta.
Ei tässä jouda kuolemaan, kun vasta sai ensimmäisen lapsen.
Täyttää 40 on kuolla.