Lue keskustelun säännöt.
AITA? Vaadinko mieheltäni liikaa??
31.08.2021 |
Anteeks jos tää on hieman sekava sepustus. Ollaan oltu miehen kanssa vuosikaudet yhdessä. Itse olin suhteemme alussa töissä, nyt olen opiskelija ja teen satunnaisia rafla-alan keikkoja. Mies on koko suhteemme ajan opiskellut avoimessa yliopistossa ja ollut toimeentulotuella. Mä olen siis elättänyt meidät oikeastaan täysin joitain satunnaisia juttuja lukuun ottamatta, maksan siis esim. kaikki ruoat, netin, sähkön ja bensat (tämä on tavallaan ok, kun auto on minun, toisaalta en juuri ajele muuten kuin yhteisillä kauppareissuilla tai miestä kuskatessani). Talous on ollut tosi tiukilla, mies ei juuri rahaa ole saanut joten mun rahoilla on ostettu lähestulkoon kaikki.
Mies pääsi vastikään vihdoin töihin, on tehnyt siellä täyttä viikkoa ja kun itse lähinnä etäopiskelen kotona, niin olen yrittänyt tukea häntä tuossa työskentelyssä tekemällä hänelle joka päivä eväät töihin, kuskaamalla joka päivä työpaikalle ja sieltä takaisin, kotona on aina odottanut ruoka valmiina työpäivän päätteeksi.
Jotenkin kuvittelin, että kun mies saa työpaikan, asiat kääntyy edes jossain määrin ympäri, eli mies vuorostaan (huomattavasti!) suurituloisempana ottaa ns. päävastuun meidän elättämisestä, kuten mä olen tehnyt nyt kolmen vuoden ajan.
No, ilmeisesti kuvittelin väärin, mies oli ihan järkyttynyt kun ehdotin tätä. Hän sanoi, että voi kyllä maksaa ns. "omat juttunsa", mutta ei ole alkamassa "elättelemään mua" kun vaan "istun kotona kaikki päivät". Mä siis joka arkipäivä herään viideltä heittämään miehen töihin, tulen takaisin kotiin, teen koulujuttuja, käyn kaupassa (omilla rahoillani) ja teen ruoan valmiiksi, haen miehen töistä, jatkan koulujuttuja, pakkaan miehelle eväät seuraavaksi päiväksi ja vietän välissä vähän vapaa-aikaa, lauantain olen töissä ja sunnuntaisin siivoan. En mä täällä mitenkään tyhjänpanttina istu. Mies oli ennen tätä työpaikkaa koko kolmen vuoden ajan työttömänä, teki avoimen yliopiston juttuja ja yritti päästä kouluun sisään, ei osallistunut mihinkään kotihommiin rahallisesti tai tekemällä.
Itkettää ja suututtaa. En tajua miten saisin miehen ymmärtämään, kuinka paljon mä loppujen lopuksi teen, ja kuinka paljon rahaa mä olen vuosien varrella käyttänyt meidän elättämiseen. Olen elänyt ihan siinä uskossa, että mies kyllä tekisi mun puolesta saman, jos hän olisi se suurituloisempi. Vai vaadinko mä tässä liikaa?
Kertokaa te mulle. AITA?
Kommentit (50)
Ihan käsittämätönä ja ymmärrän hämmennyksesi täysin. En kyllä nyt ymmärrä miestäsi laisinkaan, eli Hän on antanut Sinun maksaa "kaikki" tähän asti yhteisessä elämässänne, mutta nyt kun olisi Hänen vuoro ottaa isompi vastuu kuluista niin EI.
En tiedä mitä Sinuna tekisin, mutta lopettaisin heti kuskaamasta töihin, tekemästä eväitä töihin jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Ollaan oltu miehen kanssa vuosikaudet yhdessä. Itse olin suhteemme alussa töissä, nyt olen opiskelija ja teen satunnaisia rafla-alan keikkoja. Mies on koko suhteemme ajan opiskellut avoimessa yliopistossa ja ollut toimeentulotuella. ... Jotenkin kuvittelin, että kun mies saa työpaikan, asiat kääntyy edes jossain määrin ympäri, eli mies vuorostaan (huomattavasti!) suurituloisempana ottaa ns. päävastuun meidän elättämisestä, kuten mä olen tehnyt nyt kolmen vuoden ajan."
Olette olleet vuosikaudet yhdessä ja mies on kolmen vuoden ajan ollut toimeentulotuella?
Miten ylipäänsä joku olisi tuohon tilanteeseen joutunut? Muuttanut suoraan yhteen tt-tuella olevan kanssa? Ja nyt se kolme vuotta tt-tuella elänyt on yhtäkkiä huomattavasti suurituloisempi?
Mikä ihmeen AITA?
Muutenkin ihan outo juttu. Ei kai kukaan olisi elättänyt toista vuosikausia tuosta vaan, suhteen alusta saakka, sopimatta asiasta mitään. En usko. Jos olet ollut todella niin hölmö, maksa nyt oppirahasi. Lähde menemään, koska mies ei kunnioita sinua pätkääkään.
Kiitti vastauksista! Yritän lopettaa ruokien valmistamisen ja hyysäilyn muutenkin, ehkä mies alkaa heräillä kun joutuu kulkemaan aamuyöstä bussilla töihin ja jääkaappi on tyhjä, ellei sitä itse täytä.. Pakko sanoa, että tällaisena nössönä tuntuu ehkä vähän vaikealta, kun oon kuitenkin nauttinut kodin pitämisestä ja tykkään kokata toiselle ja autella muutenkin asioissa. Toki siitä on vähän mennyt nyt maku kun tietää, ettei toinen arvosta tekojani yhtään eikä ns. tee omaa osaansa nyt kun voisi.
Sulle joka kyselit, niin ollaan tosiaan oltu yhdessä joku reilu kolme vuotta, itse olin suhteen alussa töissä ja mies toimeentulotuella, opiskeli avoimessa yliopistossa kuten edelleenkin ja on joka vuosi pyrkinyt kouluun sinne pääsemättä. Eli siis joo, muutin yhteen toimeentulotuella olevan ihmisen kanssa ja mulle on tosiaan ollut ihan ok olla taloutemme pääasiallinen elättäjä, koska jotenkin kuvittelin, että mies tekisi samoin kunhan alkaa saada rahaa löydettyään työpaikan kun valmistuu tai sitä ennen.
ap:)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Edellä tuli ne kaikki fiksut ohjeet jo. Jos ei miestä tyydytä niin kannattaa alkaa etsii uutta kotia.
Vierailija kirjoitti:
"Ollaan oltu miehen kanssa vuosikaudet yhdessä. Itse olin suhteemme alussa töissä, nyt olen opiskelija ja teen satunnaisia rafla-alan keikkoja. Mies on koko suhteemme ajan opiskellut avoimessa yliopistossa ja ollut toimeentulotuella. ... Jotenkin kuvittelin, että kun mies saa työpaikan, asiat kääntyy edes jossain määrin ympäri, eli mies vuorostaan (huomattavasti!) suurituloisempana ottaa ns. päävastuun meidän elättämisestä, kuten mä olen tehnyt nyt kolmen vuoden ajan."
Olette olleet vuosikaudet yhdessä ja mies on kolmen vuoden ajan ollut toimeentulotuella?
Miten ylipäänsä joku olisi tuohon tilanteeseen joutunut? Muuttanut suoraan yhteen tt-tuella olevan kanssa? Ja nyt se kolme vuotta tt-tuella elänyt on yhtäkkiä huomattavasti suurituloisempi?
Niin, ja se kolme vuotta tt-tuella elänyt on nyt huomattavasti suurituloisempi siksi, että mä elän opintotuella + lainalla + satunnaisilla keikkatöillä, kokoaikaista työtä en voi ottaa opiskeluiden vuoksi ja siksi, ettei opintotuella oleva saa tienata erityisen paljoa. Se kolme vuotta tt-tuella elänyt tekee tällä hetkellä kokoaikaista, täysipäiväistä työtä hyvällä tuntipalkalla johon lisätään mm. olosuhdelisät yms, josta on varmaan aika helppo päätellä, että tienestit nousee aika paljon korkeammalle kuin opiskelijan.
ap:)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Ollaan oltu miehen kanssa vuosikaudet yhdessä. Itse olin suhteemme alussa töissä, nyt olen opiskelija ja teen satunnaisia rafla-alan keikkoja. Mies on koko suhteemme ajan opiskellut avoimessa yliopistossa ja ollut toimeentulotuella. ... Jotenkin kuvittelin, että kun mies saa työpaikan, asiat kääntyy edes jossain määrin ympäri, eli mies vuorostaan (huomattavasti!) suurituloisempana ottaa ns. päävastuun meidän elättämisestä, kuten mä olen tehnyt nyt kolmen vuoden ajan."
Olette olleet vuosikaudet yhdessä ja mies on kolmen vuoden ajan ollut toimeentulotuella?
Miten ylipäänsä joku olisi tuohon tilanteeseen joutunut? Muuttanut suoraan yhteen tt-tuella olevan kanssa? Ja nyt se kolme vuotta tt-tuella elänyt on yhtäkkiä huomattavasti suurituloisempi?
Niin, ja se kolme vuotta tt-tuella elänyt on nyt huomattavasti suurituloisempi siksi, että mä elän opintotuella + lainalla + satunnaisilla keikkatöillä, kokoaikaista työtä en voi ottaa opiskeluiden vuoksi ja siksi, ettei opintotuella oleva saa tienata erityisen paljoa. Se kolme vuotta tt-tuella elänyt tekee tällä hetkellä kokoaikaista, täysipäiväistä työtä hyvällä tuntipalkalla johon lisätään mm. olosuhdelisät yms, josta on varmaan aika helppo päätellä, että tienestit nousee aika paljon korkeammalle kuin opiskelijan.
ap:)
Tuli jo selväksi
Vierailija kirjoitti:
Kiitti vastauksista! Yritän lopettaa ruokien valmistamisen ja hyysäilyn muutenkin, ehkä mies alkaa heräillä kun joutuu kulkemaan aamuyöstä bussilla töihin ja jääkaappi on tyhjä, ellei sitä itse täytä.. Pakko sanoa, että tällaisena nössönä tuntuu ehkä vähän vaikealta, kun oon kuitenkin nauttinut kodin pitämisestä ja tykkään kokata toiselle ja autella muutenkin asioissa. Toki siitä on vähän mennyt nyt maku kun tietää, ettei toinen arvosta tekojani yhtään eikä ns. tee omaa osaansa nyt kun voisi.
Sulle joka kyselit, niin ollaan tosiaan oltu yhdessä joku reilu kolme vuotta, itse olin suhteen alussa töissä ja mies toimeentulotuella, opiskeli avoimessa yliopistossa kuten edelleenkin ja on joka vuosi pyrkinyt kouluun sinne pääsemättä. Eli siis joo, muutin yhteen toimeentulotuella olevan ihmisen kanssa ja mulle on tosiaan ollut ihan ok olla taloutemme pääasiallinen elättäjä, koska jotenkin kuvittelin, että mies tekisi samoin kunhan alkaa saada rahaa löydettyään työpaikan kun valmistuu tai sitä ennen.
ap:)
Kolmen vuoden suhde on siis sinun mittakaavassasi vuosikausien suhde? Jessus. Itse en edes mennyt avoliittoon alle neljän vuoden tuntemisella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
eli miehen rahoihin pitäisi päästä käsiksi. olipas uutta ja yllättävää
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mutta mikä on AITA???
Am I the Asshole?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitti vastauksista! Yritän lopettaa ruokien valmistamisen ja hyysäilyn muutenkin, ehkä mies alkaa heräillä kun joutuu kulkemaan aamuyöstä bussilla töihin ja jääkaappi on tyhjä, ellei sitä itse täytä.. Pakko sanoa, että tällaisena nössönä tuntuu ehkä vähän vaikealta, kun oon kuitenkin nauttinut kodin pitämisestä ja tykkään kokata toiselle ja autella muutenkin asioissa. Toki siitä on vähän mennyt nyt maku kun tietää, ettei toinen arvosta tekojani yhtään eikä ns. tee omaa osaansa nyt kun voisi.
Sulle joka kyselit, niin ollaan tosiaan oltu yhdessä joku reilu kolme vuotta, itse olin suhteen alussa töissä ja mies toimeentulotuella, opiskeli avoimessa yliopistossa kuten edelleenkin ja on joka vuosi pyrkinyt kouluun sinne pääsemättä. Eli siis joo, muutin yhteen toimeentulotuella olevan ihmisen kanssa ja mulle on tosiaan ollut ihan ok olla taloutemme pääasiallinen elättäjä, koska jotenkin kuvittelin, että mies tekisi samoin kunhan alkaa saada rahaa löydettyään työpaikan kun valmistuu tai sitä ennen.
ap:)
Kolmen vuoden suhde on siis sinun mittakaavassasi vuosikausien suhde? Jessus. Itse en edes mennyt avoliittoon alle neljän vuoden tuntemisella.
Mä taas menin avoliittoon neljän kuukauden seurustelun jälkeen :) Ihmisiä on erilaisia, tiedäthän.
Vierailija kirjoitti:
Kiitti vastauksista! Yritän lopettaa ruokien valmistamisen ja hyysäilyn muutenkin, ehkä mies alkaa heräillä kun joutuu kulkemaan aamuyöstä bussilla töihin ja jääkaappi on tyhjä, ellei sitä itse täytä.. Pakko sanoa, että tällaisena nössönä tuntuu ehkä vähän vaikealta, kun oon kuitenkin nauttinut kodin pitämisestä ja tykkään kokata toiselle ja autella muutenkin asioissa. Toki siitä on vähän mennyt nyt maku kun tietää, ettei toinen arvosta tekojani yhtään eikä ns. tee omaa osaansa nyt kun voisi.
Sulle joka kyselit, niin ollaan tosiaan oltu yhdessä joku reilu kolme vuotta, itse olin suhteen alussa töissä ja mies toimeentulotuella, opiskeli avoimessa yliopistossa kuten edelleenkin ja on joka vuosi pyrkinyt kouluun sinne pääsemättä. Eli siis joo, muutin yhteen toimeentulotuella olevan ihmisen kanssa ja mulle on tosiaan ollut ihan ok olla taloutemme pääasiallinen elättäjä, koska jotenkin kuvittelin, että mies tekisi samoin kunhan alkaa saada rahaa löydettyään työpaikan kun valmistuu tai sitä ennen.
ap:)
Miksi sinä kuvittelit niin? Jos mies ei ole luvannut mitään, vaan sinä olet omasta alotteestasi maksanut kaiken, ei hän ole sinulle mitään velkaa. Hyväksikäyttäjät löytävät kyllä aina sinisilmäisiä tyhmyreitä ympärilleen.
Nyt kasva aikuiseksi ja sopikaa raha-asianne pennilleen. (Erotahan tuossa tietysti pitäisi, mutta tuskinpa eroat.)
Jotta semmonen trolli polli ap:lta tällä kertaa!
.Pitkään onkin tämä tyyppi pysytellyt hiljaa, noiden kummallisten provojensa kanssa.
Miten ihmeessä olet alun alkaenkaan suostunut tuohon?
Ensinnä lopeta kaikki palvelu. Et kuskaa, et anna käyttää autoasi, et osta sille ruokaa, et tee eväitä etkä varsinkaan herätä. Sun ei tartte olla sen äiti.
Jos ja kun alkaa valittaa etujen heikentymisestä, voit neuvotella.
Sinuna tekisin myös laskelman kuinka paljon miehen elättäminen on maksanut 3 vuoden aikana. Puolet asumisesta, puolet muonasta, puolet bensasta, laskuista. Sitten pyydät häntä maksamaan tuon summan sinulle, kun teidän suhteessa ei elätetä toista.