Lue keskustelun säännöt.
Viikonloppuisin uupumus, yksinäisyys, ahdistus jne. Ei auta vaikka miten lenkkeilisi, söisi salaattia
14.08.2021 |
Kauhea olo viikonloppuisin. Robotin lailla kyllä teen kaikenlaista, mutta kauhea väsymys ja p*ska olo, kaikki tuntuu turhalta. Työviikolla ei kerkeä miettimään elämän paskuutta, mutta viikonloppuisin se kasautuu päälle. Tässä sit vaan pakotan itseäni siivoomaan, lenkkeilemään, käymään kaupungilla, syömään salaattia yms mutta paskalta tuntuu.
Kommentit (64)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Elämä vaan on ajoittain paskaa meille kaikille. Mikä sinua erityisesti ahdistaa? Yritä tehdä vapaa-ajalla itsellesi oikeasti mieluisia juttuja. Tai jos tuntuu parhaalta olla tekemättä mitään, niin laiskottele hyvällä omallatunnolla. Elämä on liian lyhyt tuhlattavaksi huonoihin fiiliksiin.
Onko sulla käsitystä mistä tuo elämän paskalta tuntuminen johtuu ? voitko olla esim. uupunut liiasta työstä, yksinäinen, jokin vaikea elämäntilanne menossa ? Kun kaikki viikonlopun tekemisesi kuulostavat aika mukavilta, mutta selvästi eivät ole sinusta.
No vietä pari viikonloppua sohvalla syöden lohikeittoa ja suklaata. Kokeile tuntuuko paremmalta?
Mieti kuinka paskaa se olisi kun joutuisit työskentelemään kaikki viikonloput? Johan mieli piristyy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Osta jotain viinaa ja ala tissutella.
Rattosasti menee koko viikonloppu😄
Sama mulla, mutta tuon aiheutti se että koronan takia meni duuni alta ja sitten olikin yhtäkkiä enemmän kuin tarpeeksi aikaa miettiä omaa elämäänsä.
Enää edes lenkkeilystä ei saa sitä kokonaisvaltaisen kivaa fiilistä koska just tuolla raittiissa ilmassa on aina ennen tullut tuuletettua ajatuksia ja pyöriteltyä murheet oikeisiin mittasuhteisiin, mutta tätä nykyä päähän ei tule mitään muuta kuin uusia negatiivisia näkökulmia ja jopa ihan uusia juttuja joita ei edes muista tehneensä. Sen lisäksi päässä nakuttaa ne kaikki tekemättä jääneet asiat joiden takia elämä on millaista on eikä tätä omaa elämäänsä voi edes parhaalla tahdolla kutsua omannäköiseksi.
Ei ihan riitä se, että fyysisesti on hyvä fiilis kun on saanut jätettyä kaiken energian lenkkipolulle ja lihakset huutaa hoosiannaa kun päässä on vaan aiempaakin pahempi kaaos ja ainoa mikä on selkiytynyt on se, että tämä elämä tuli jo mokattua ja koska kelloa ei takaisin saa käännettyä niin niiden mokien korjaaminenkaan ei enää onnistu.
N45
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kerro lisää itsestäsi, olet nainen ilmeisesti. Kaipaatko parisuhdetta, ystäviä?
Vierailija kirjoitti:
Osta jotain viinaa ja ala tissutella.
Rattosasti menee koko viikonloppu😄
No jaa. Ainakin itsellä suurin osa nykyhetken murheista on seurausta siitä että joskus tuli keskityttyä liikaakin tissutteluun järkevämmän toiminnan sijaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mielestäni se on ihan meidän maan ongelma. Iloton, suorittajien ilmapiiri. Ei ole spontaaniuutta,napurit eivät tervehdi. Kaikki on niin kilpailuhenkistä ja vakavaa.
Suomessa puuttuu täysin elämänilo. Säälittävästi yritetään niillä ikuisilla lenkeillä korvata puutteen.
Kyllä kuulkas saa ikuisesti mussuttaa salaattiaja lenkeillä ennen kun se elämää tuo!
Vtuttais muakin jos lenkkeilisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei salaatin syöminen auta yksinäisyyteen. Sehän tässä pääsyy on
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onko sulla käsitystä mistä tuo elämän paskalta tuntuminen johtuu ? voitko olla esim. uupunut liiasta työstä, yksinäinen, jokin vaikea elämäntilanne menossa ? Kun kaikki viikonlopun tekemisesi kuulostavat aika mukavilta, mutta selvästi eivät ole sinusta.
Ai siivoaminen, lenkkeily ja salaatti kuulostavat mukavilta?
Vierailija kirjoitti:
Miksi se video poistettiin???
Ei pornoa tänne!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi se video poistettiin???
Ei pornoa tänne!!
Aika erikoinen maku sulla jos sellaisena pidit.
Samat fiilikset. Työviikolla olen väsynyt ja ärtynyt iltaisin, mutta yritän repiä energiaa johonkin pieneen ylimääräiseen ja arki sujuukin omalla painollaan. Viikonloppuisin olen täysin poikki, en jaksa tehdä mitään, en varsinkaan 6v lapseni kanssa. Poden jatkuvasti syyllisyyttä ja paska äiti -fiksaatiota, koska en jaksa keskittyä lapseen edes vapaalla. Tarvitsen rauhaa toipuakseni työviikosta, enkä jaksa jakaa itsestäni enää muille. Lapsi on isällään melkein puolet ajasta, ja silloin on vähän enemmän energiaa, mutta silti viikonloppuisin iskee aina epätoivon aalto. Olen suorittaja, ja paikalleen pysähtyminen, edes silloin kuin se on tarpeen, tuntuu epäonnistumiselta. Rakastan työtäni ja rakastan lastani, mutta en jaksa keskittyä kuin toiseen. Sisäinen suorittajani ei anna sen olla lapsi.
Listaamasi asiat vastaa lähinnä fyysisiin perustarpeisiin.
Mitä mielesi kaipaa virkistyäkseen?
Mitä kaipaat tunnetasolla?
Mitä kaipaat henkisesti?
Mistä NAUTIT fyysisesti ilman että se on pakkosuoritus?
Kuka kerkeää ensimmäiseksi käskeä mittauttamaan ferritiinin?
Jos olet mies, mittaa testot.