Lue keskustelun säännöt.
Saatiin lainatarjous mutta ei takaajaa
12.08.2021 |
Ahdistaa ja ärsyttää. Vihdoin saimme pankista lainatarjouksen, mutta sen toteutuminen vaatisi vielä takaajan löytymisen. Minun ja puolison vanhemmat kieltäytyivät ”kunniasta”. Minulla ei ole muita sukulaisia. Miehellä on, mutta kuinka törkeänä pidätte sitä, että kysyy esimerkiksi joltain etäisemmältä sukulaiselta näin isoa asiaa ja miten ottaisi asian esille?
Yhteinen oma asunto on molempien unelma. Vuokraa olemme maksaneet tästä nykyisestä jo sen reilu 1000€ kuussa ja ahdistaa heittää vuodessa yli 12 000€ kankkulan kaivoon. Halvempaa asuntoa ei löydy, nykyinenkin on jo liian pieni perheellemme ja sijainnistakin on jo tingitty siihen pisteeseen, että oma sosiaalinen elämä on jo nolla kun en pääse liikkumaan minnekään muualle kuin töihin ja takaisin ja matkoihin menee jo tuhottomasti aikaa.
Jos haluamme vielä säästää sen verran, ettei takaajaa tarvita, niin siihen menisi toiveikkaimmillaankin reilu 5v.
Pankki sanoi, ettei meidän kohdalla ole mahdollisuutta maksulliseen takaukseen tai valtion takaukseen, syytä en tiedä.
Kommentit (293)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olittekin itse sotkenut raha-asianne ja nyt pitäisi saada lainaa, johon teillä ei ole varaa. Teidän on oikeastaan vain pakko säästää se käsiraha, jollei pankki myönnä vakuuksia koko vajeelle tai vanhemmat/sisarukset anna vakuuksia. Oli hyvä idea kysyä sisaruksislta, että joko voisi vakuudet vapauttaa teille? Asolla saa kivasti säästettyä sen käsirahan.
Sotkeneet itse raha-asianne? Miten? Myymällä asuntoa pakon edestä huonolla hetkellä? Opiskelemalla? Asuntolainaan meillä on kyllä varaa, kun nytkin yli tonni maksetaan eikä kertaakaan olla nostettu esimerkiksi asumistukea.
Vakuudet eivät ole vapautumassa lähiaikoina ja aso tulee kyllä tällä alueella vuokra-asumista kalliimmaksi. Toki sitäkin voi harkita.
Ap
Miten teillä on varaa asuntolainaan, mutta ette saa sitä? Eikös silloin totuus ole, että teillä EI ole varaa asuntolainaan?
Olet aivan oikeassa! Meillä on varaa maksaa yli 1000€ vuokraa (+vesi, sähkö) mutta ei missään nimessä ole varaa maksaa omistusasuntoa, jonka kulut ovat laina+muut kulut kokonaisuudessaan 830€.
Eli meillä ei nyt siis millään ole varaa tähän, mutta kuvitteellisella naapurilla samassa tilanteessa on, koska saa takaajan omarahoitusosuudelle. VAI onkohan kuitenkin kyse siitä, että meillä molemmilla OLISI varaa siihen, mutta toisella on vain parempi tuuri?
Ap
Pankki ei harrasta hyväntekeväisyyttä, vaan liiketoimintaa. Se haluaa varmistaa, että saa omansa pois kaikissa olosuhteissa.
Se, että te pystyisitte NYT maksamaan lainaa, ei tarkoita, että pystyisitte siihen jos jäätte molemmat (tai edes toinen) työttömäksi. Jos teillä olisi takaaja (tai käsiraha säästettynä, mikä osoittaisi pankille teillä olevan taloustaitoja, ja lainasummakin olisi pienempi), pankki tietäisi ettei niille tule persnettoa.
Mutta ei säästöjä, vasta kolmikymppisenä valmistuttu yliopistosta ja päästy leivän syrjään kiinni -kova riski pankille. Varsinkin kun tuskin olette millään hyvin työllistävällä kovapalkkaisella alalla -jos olisitte, olisitte tehneet opiskeluaikanakin alan töitä, ja olisi niitä säästöjä. Ja puolessa vuodessa olisitte säästäneet jo 10 000 e, jos olisitte olleet fiksuja ja jatkaneet "opintotuella elämistä" vaikka palkka alkoikin juosta.
Teillä ei ole ollut mitään suunnitelmallisuutta tässä. Yhtäkkiä on löytynyt juuri se ihan hirsiunelma, joka on pakko saada, vaikka ei olla millään tavalla valmistauduttu etukäteen tämän unelman toteuttamiseen. Ja nyt sitten ruikutat, kun muut eivät toteuta sinun, aikuisen ihmisen, unelmia.
No nyt on kyllä paljon olettamuksia ja katkeruutta ilmassa. :D
Vähän projisoinnilta vaikuttaa.
Tää maailma ei toimi niin että kaikilla ihmisillä on yksi tapa tehdä asiat ja yksi ainoa tie.
Nykypäivänä ei todellakaan ole tavatonta että ensimmäinen vakiduuni saadaan vasta kolmekymppisenä. Harva sitä omaa alaa tai juttuansa löytää vielä parikymppisenä, ja jos on ollut pätkätöitä tai opiskelua niin vaikea sitä on rahaakaan säästää.
Kyllä ne pankit tekee ihan omat riskianalyysinsä, ja kuten ap tossa kirjoittikin niin garantian takaus onnistui ja pankkilainan saavat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Asunnonostaja kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olittekin itse sotkenut raha-asianne ja nyt pitäisi saada lainaa, johon teillä ei ole varaa. Teidän on oikeastaan vain pakko säästää se käsiraha, jollei pankki myönnä vakuuksia koko vajeelle tai vanhemmat/sisarukset anna vakuuksia. Oli hyvä idea kysyä sisaruksislta, että joko voisi vakuudet vapauttaa teille? Asolla saa kivasti säästettyä sen käsirahan.
Sotkeneet itse raha-asianne? Miten? Myymällä asuntoa pakon edestä huonolla hetkellä? Opiskelemalla? Asuntolainaan meillä on kyllä varaa, kun nytkin yli tonni maksetaan eikä kertaakaan olla nostettu esimerkiksi asumistukea.
Vakuudet eivät ole vapautumassa lähiaikoina ja aso tulee kyllä tällä alueella vuokra-asumista kalliimmaksi. Toki sitäkin voi harkita.
Ap
Miten teillä on varaa asuntolainaan, mutta ette saa sitä? Eikös silloin totuus ole, että teillä EI ole varaa asuntolainaan?
Tämä. Pankit ovat liiankin höveleitä antamaan lainaa.
Ap ei ymmärrä, että asuntolaina on kyettävä maksamaan, vaikka molemmat joutuisivat työttömäksi. Vuokrakämpässä tuossa tilanteessa saa asumistukea, omistusasuntoonkin saa toki teoriassa, mutta huomattavasti vähemmän.
Pankki tietää, että jos ihminen ei ole töissä ollessaan kyennyt käsirahaa säästämään, se on henkilökohtaisessa konkurssissa heti, jos putoaa edes ansiosidonnaiselle. Joten jäisi lainat maksamatta.
Pankit tarjoavat myös vakuutuksia työttömyyden tai työkyvyttömyyden varalle. Ja useimmat pankit ovat joustavia neuvottelemaan lyhennysvapaista kuukausista tai jopa vuosista työttömyyden tai vaikka opiskelujen takia.
Nordealla esimerkiksi laina-ajat ovat joustavia 25-35. Voit periaatteessa itse päättää paljonko maksat per kk, laina-aika vain sitten pitenee tai lyhenee.
Pankeilla on varaa olla joustavia, jos vakuudet ovat kunnossa ja asunto myyntikelpoinen. Vakuuksistakin nykyään joustetaan, jos maksukyky on parasta A-luokkaa ja laina lyhentyy riskirajojen alle nopeasti.
Asunnonostaja kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hah, Ap käy alapeukuttamassa kaikki kommentit, joissa kehotetaan nyt vaan säästämään se raha ihan itse :D
Omarahoitusosuuden säästäminen ei aina ole järkevintä.
Vaihtoehto 1: Leikitään että ap haluaa ostaa asunnon joka nyt maksaa 200 000. 75% asunnosta kelpaa vakuudeksi, eli 50 000 on tultava joko omasta pussista käteisenä tai sille ouudelle ostetaan takaus tai laitetaan sukulaisen asunto vakuudeksi.
Jos maksaa vuokraa vaikka 500/kk ja säästää 500/kk, kestäisi tuon 50 000 euron säästämiseen kahdeksan vuotta, mutta tuossa ajassa asunnon arvo on jo luultavasti noussut niin, että 200 000 ei riitä enää lainkaan. Sanotaan vaikka 230 000. Tässä ajassa on myös maksettu vastaava summa vuokranantajalle eli täysin toisen pussiin.
Vaihtoehto 2: laina otetaan nyt, 25% osuudelle ostetaan garantian takaus mikä maksaa muutaman tonnin, velkaa + vastikkeita maksetaan 1000/kk eli saman verran kuin vaihtoehdossa 1 vuokraa ja säästöön yhteensä. Tämä tarkoittaa sitä, että kahdeksan vuoden jälkeen asuntolainasta ollaan maksettu pois yli 60 000, ja jos arvo on noussut vaikka 230 000 asti, niin ollaan jo voitolla 90 000 euroa. 40 000 enemmän kuin vaihtoehdossa 1.
Nyt saa halpaa lainaa, jos on fiksu ostettavan asunnon suhteen, niin ehdottomasti se raha kannattaa sijoittaa asuntoon nyt eikä säästötilille.
Periaatteessa näin. Tämä kuitenkin edellyttää sitä, että kykenee löytämään asunnon, jonka arvo ei ainakaan laske, joka ei vaadi isoja remontteja, josta ei löydy mitään ylläreitä rakenteista...
Kuulostaako ap sinusta ihmiseltä, joka kykenee tähän?
Ei. Ap kuulostaa ihmiseltä, jonka pitäisi ensin opetella ihan perusasioita taloudenhallinnasta.
Lähes 200 000 e kaksiosta on todella kova hinta. Varoisin luottamasta siihen että pääkaupunkiseudun hinnat vain nousevat ja nousevat, todellakin varoisin.
Vierailija kirjoitti:
Mikä pankki vielä tänä päivänä vaatii/hyväksyy henkilötakauksen? Jo reilu kymmenen vuotta sitten kun Nordeasta haettiin, piti löytyä itseltä rahaa tai omaisuutta, tai sukulaiselta/tuttavalta rahaa/omaisuutta, ei käynyt henkilötakaus.
Me saimme Nordeasta talolainan kuusi vuotta sitten, säästöjä nolla euroa ja takaajia kolme. Nykyään emme varmaan enää saisi lainaa. Lisäksi muuten tarvitsimme rahaa myös remontiin eikä otettu mitään erillistä remonttilainaa vaan yksi summa joka sisälsi talon kauppasumman ja remontin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkä ikäisiä ap olette? Kauanko olette nyt säästäneet asuntoa varten? Onko teidän nykyinen asunto hyväkuntoinen - voisitteko skaalata vähän halvempaan vuokra-asuntoon vaikka tinkimällä asunnon kunnosta? Onko teidän toiveet uudesta kodista realistisia? 5 vuotta on toki pitkä aika, mutta vaikuttaa siltä, että ellei lainamäärää voi hilata alaspäin tai ellei säästötahtia voi ripeyttää, ei muuta vaihtoehtoa ole. Keneltäkään muilta, kuin vanhemmilta en kehtaisi lähteä takauksia kyselemään.
Liian usein nykyään ajattelemme, että meillä pitäisi olla unelmakoti 30-vuotiaana. Vertaamme itseämme muihin ja tunnemme painetta itsekin hankkia täydellisen kodin, kun muillakin on. Valitettavasti liian monella ei todellisuudessa ole varaa asua hienoissa asunnoissaan. En tarkoita, että tämä koskisi ap teitä, mutta muistakaa tässäkin tilanteessa kohtuus. Kaikkea ei elämässä saa, eikä yleensä ainakaan kerralla. Hankkimalla liian suuren asuntolainan, voi joutua pahoihin taloudellisiin ongelmiin. Useasti asuntolaina ei ole talouden ainoa laina, ja sillä on syynsä miksi pankki tarvitsee muita vakuuksia. Tämä on myös velallisen turva. Pienemmästä ja/tai edullisemmasta asunnosta on hyvä myöhemmin ponnistaa vähän isompaan ja/tai hintavampaa asuntoon. Harva meistä, jos kukaan, voi ostaa ensimmäiseksi kodiksi sen unelmakodin. Tsemppiä!
Kiitos asiallisesta vastauksesta. Laina, jota haettiin ja joka lisävakuudella saataisiin, olisi reilusti alle 200 000€, eli tässä ei siis haeta todellakaan kuuta taivaalta. Päinvastoin, ostettava asunto olisi vielä huomattavasti syrjemmästä kuin tämä nykyinen eikä todellakaan mikään uudenkarhea kunto talossa. Eli mielestäni se, mitä haetaan, on muutoin kyllä realistinen. Tavoitteena olisi päästä maksamasta vuokraa muille ja asua ostettavassa kohteessa 2-5v, miksei pidempäänkin, jos sijainti edelleen töiden puolesta ok.
Miehen kanssa ollaan 30v, säästöjä ei valitettavasti ole vielä asunnosta sitä vaadittavaa määrää ja siksi lisätakaukselle olisi tarvetta. Ennen kuin joku taas innostuu tästä säästöttömyydestä niin molemmat ovat vasta valmistuneet yliopistosta ja olleet alle 6kk työelämässä. Nykyisellä vuokralla tiukasti elämällä saisimme tarvittavat säästöt jossain 5v kasaan. Takuiden ja säästöjen määrä on meillä suurempi, koska kumpikaan ei valitettavasti ole ensiasunnon ostaja. Valtiontakauksen kautta asuntolaina saisi olla max 85% ostettavasta asunnosta joten vaatisi niitä kuuluisia säästöjä.
Nykyinen vuokraratkaisu on valitettavasti halvin ottaen huomioon sen, että töihin olisi molempien päästävä (nytkin menee minulla sumplimisen kautta), huoneita ja tilaa on nyt jo vähän, kunto on toki ok, mutta huonokuntoisempaa halvemmalla ei ole löytynyt sellaiselta sijainnilta, että minäkin pääsen töihin kulkemaan. Lisäksi miehen suuri koira rajoittaa sitä, ettei voi vapaasti asuntoja muutenkaan valikoida ja miehen (mielestäni ymmärrettävään) haluun olla luopumatta koirasta en halua puuttua.
Ap
Mitä alaa sinä oikein olet opiskellut, kun et ole matikan alkeita oppinut? Tässä nähdään Suomen yliopistokoulutuksen taso.
Ensinnäkin, lähes 200 000 euron asunto on erittäin kallis, ainakin persaukisen ostaa. Koitas nyt vähän laskeskella, miten kauan olisit jumissa tuon lainan kanssa, jos sinulla ei ole latin latia säästöjä.
Toisekseen, on järjen köyhyyttä suunnitella asunnon ostamista, jos ei ole saanut edes käsirahaa kasaan! Korot ovat toki tällä hetkellä alhaalla, mutta eivät välttämättä enää viiden vuoden päästä, joten täysjärkinen ihminen ei ota senttiäkään enempää lainaa kuin on aivan välttämätöntä.
Kolmannekseen, koiran koko ei vaikuta asunnon kokotarpeeseen paskaakaan, koska riittävästi liikuntaa ja virikkeitä saanut koira ei tee sisällä muuta kuin nukkuu. Koiran voi myös kouluttaa rauhoittumaan sisätiloissa jos se ei sitä luonnostaan osaa. Jopa terrierit oppivat kyllä. Koira muutenkin nukkuu sen 16 h päivässä, joten...
Neljännekseen, voisi joskus yrittää ajatella asioita muidenkin kannalta, miettiä mitä takaus oikeasti merkitsee, ja miltä itsestä tuntuisi jos melko vieraaksi jäänyt sukulaislikka muistaisi sukulaisuuden juuri silloin, kun tarvitsee jotain?
Missä ihmeen korvessa sinä asut, jos mielestäsi 200t on iso raha asunnoista puhuttaessa?
Ei ole Helsingissä.
En verrannut muiden asuntojen hintoihin, vaan ap:n oletettuun tulotasoon. Katsos kun siihen sitä lainasummaa täytyy verrata. Tulotasoon. On samantekevää, vaikka kaikki muut asunnot maksaisivat 500 000, jos ap:lla ei ole kykyä maksaa edes 150 000 euron lainaa.
Ja selvästikään ei ole, kun ei ole senttiäkään säästänyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja ostettavan kohteen lainanlyhennys olisi siis alle 700€/kk plus tietenkin muut kulut, mutta halvemmaksi tulisi silti. Olisi niin ihanaa päästä joskus siihen pisteeseen, että pääsisi asumisessa halvemmalla ja pääsisi kerryttämään varallisuutta pienistäkin tuloista.
Ap
Ensinnäkin omistusasunto ei ole varallisuutta. Se on koti. Varallisuus on sellaista omaisuutta, joka luo lisää rahaa. Koti ei tee niin.
Jos tahtoo asuntolainan ilman takaajia -kuten jokainen vastuullinen aikuinen haluaa, takaajaksi pyytäminen on aikamoista lokkeilua- täytyy alkaa säästää käsirahaa varten heti, kun pääsee työelämään. Sitten vasta, kun se käsiraha on kasassa, aletaan miettiä penikointia ja muuta sellaista.
Miksi näin ikävä sävy?
Toiseksi omistusasunto on varallisuutta. Se on aivan selvä asia.
Omistusasunto on varallisuutta silloin kun on sen maksanut. Jos suurin osa hinnasta on velkaa se on pankin, eikä velallisen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Asunnonostaja kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja ostettavan kohteen lainanlyhennys olisi siis alle 700€/kk plus tietenkin muut kulut, mutta halvemmaksi tulisi silti. Olisi niin ihanaa päästä joskus siihen pisteeseen, että pääsisi asumisessa halvemmalla ja pääsisi kerryttämään varallisuutta pienistäkin tuloista.
Ap
Kuvittelet siis muihin asumiskuluihin riittävän alle 300 €/kk? Salli mun nauraa.
Mitä naurettavaa tuossa on? Kaksioiden vastikkeet liikkuvat yleensä 300 euron molemmin puolin riippuen yhtiölainoista.
Yhtiölainaa ei voi olla 300€ vastikkeessa, sillä jo pelkkä hoitovastike on 4-6€/m2 ja 60m2 asunnossa se on 240-360€/kk.
Sen päälle taloyhtiön rempat esim.
julkisivu 20-30v välein, ikkunat ja ovet, pesutupa ja sauna, hissirempat, katto ja eristys, sähkö ja putkityöt jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lähes 200 000 e kaksiosta on todella kova hinta. Varoisin luottamasta siihen että pääkaupunkiseudun hinnat vain nousevat ja nousevat, todellakin varoisin.
PK seudulla alle 200k kaksiosta on kohtuullinen ellei todella halpa hinta.
Voi olla, että asuntojen hintojennousu vähän hidastuu, mutta vaikea uskoa että Helsinki pääkaupunkina ikinä menettää vetovoimaansa muuhun maahan verrattuna. Kun katsoo muuttoliikettä ja väestönkasvua niin kyllä täällä koteja tarvitaan tulevaisuudessakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkä ikäisiä ap olette? Kauanko olette nyt säästäneet asuntoa varten? Onko teidän nykyinen asunto hyväkuntoinen - voisitteko skaalata vähän halvempaan vuokra-asuntoon vaikka tinkimällä asunnon kunnosta? Onko teidän toiveet uudesta kodista realistisia? 5 vuotta on toki pitkä aika, mutta vaikuttaa siltä, että ellei lainamäärää voi hilata alaspäin tai ellei säästötahtia voi ripeyttää, ei muuta vaihtoehtoa ole. Keneltäkään muilta, kuin vanhemmilta en kehtaisi lähteä takauksia kyselemään.
Liian usein nykyään ajattelemme, että meillä pitäisi olla unelmakoti 30-vuotiaana. Vertaamme itseämme muihin ja tunnemme painetta itsekin hankkia täydellisen kodin, kun muillakin on. Valitettavasti liian monella ei todellisuudessa ole varaa asua hienoissa asunnoissaan. En tarkoita, että tämä koskisi ap teitä, mutta muistakaa tässäkin tilanteessa kohtuus. Kaikkea ei elämässä saa, eikä yleensä ainakaan kerralla. Hankkimalla liian suuren asuntolainan, voi joutua pahoihin taloudellisiin ongelmiin. Useasti asuntolaina ei ole talouden ainoa laina, ja sillä on syynsä miksi pankki tarvitsee muita vakuuksia. Tämä on myös velallisen turva. Pienemmästä ja/tai edullisemmasta asunnosta on hyvä myöhemmin ponnistaa vähän isompaan ja/tai hintavampaa asuntoon. Harva meistä, jos kukaan, voi ostaa ensimmäiseksi kodiksi sen unelmakodin. Tsemppiä!
Kiitos asiallisesta vastauksesta. Laina, jota haettiin ja joka lisävakuudella saataisiin, olisi reilusti alle 200 000€, eli tässä ei siis haeta todellakaan kuuta taivaalta. Päinvastoin, ostettava asunto olisi vielä huomattavasti syrjemmästä kuin tämä nykyinen eikä todellakaan mikään uudenkarhea kunto talossa. Eli mielestäni se, mitä haetaan, on muutoin kyllä realistinen. Tavoitteena olisi päästä maksamasta vuokraa muille ja asua ostettavassa kohteessa 2-5v, miksei pidempäänkin, jos sijainti edelleen töiden puolesta ok.
Miehen kanssa ollaan 30v, säästöjä ei valitettavasti ole vielä asunnosta sitä vaadittavaa määrää ja siksi lisätakaukselle olisi tarvetta. Ennen kuin joku taas innostuu tästä säästöttömyydestä niin molemmat ovat vasta valmistuneet yliopistosta ja olleet alle 6kk työelämässä. Nykyisellä vuokralla tiukasti elämällä saisimme tarvittavat säästöt jossain 5v kasaan. Takuiden ja säästöjen määrä on meillä suurempi, koska kumpikaan ei valitettavasti ole ensiasunnon ostaja. Valtiontakauksen kautta asuntolaina saisi olla max 85% ostettavasta asunnosta joten vaatisi niitä kuuluisia säästöjä.
Nykyinen vuokraratkaisu on valitettavasti halvin ottaen huomioon sen, että töihin olisi molempien päästävä (nytkin menee minulla sumplimisen kautta), huoneita ja tilaa on nyt jo vähän, kunto on toki ok, mutta huonokuntoisempaa halvemmalla ei ole löytynyt sellaiselta sijainnilta, että minäkin pääsen töihin kulkemaan. Lisäksi miehen suuri koira rajoittaa sitä, ettei voi vapaasti asuntoja muutenkaan valikoida ja miehen (mielestäni ymmärrettävään) haluun olla luopumatta koirasta en halua puuttua.
Ap
Mitä ihmettä? Kumpikaan ei ole ensiasunnonostaja, mutta siltikään mitään säästöjä ei ole?? En minäkään teille rahaa lainaisi. Selkeästi teette huonoja valintoja ostojenne suhteen.
Toisinsanoen jokainen asunnon joskus ostanut on rikas miljönääri, kun asunnon osto on näköjään joku tae rikastumiselle? Ei herranjestas. Luuleeko joku oikeasti, että asunnot myydään aina vain ja ainoastaan voitolla? Ap puhui, että oli pakko myydä ja olivat opiskelijoita = luultavasti opinnot kaukana ostetusta asunnosta + opiskelijat eivät varmaan helpolla maksele vuokra-asumisesta veroja ja kuluja.
Asunnon ostaminen parikymppisenä jostain perähikiältä on juuri niitä huonoja valintoja joista tuossa puhuin. Vieläpä niin, että ottaa 100% lainaa ja heti oston jälkeen on pakko myydä. Ei raha-asioitaan järkevästi hoitava ihminen vaan toimi noin. Nytkin oltiin ostamassa jotain syrjäistä kohdetta eli kohta on taas pakko myydä ja takkiin tulee...
Kohde ei ollut missään ”perähikiällä”. Valitettavasti viereen rakentui uudempia kohteita joita myytiin samaan hintaan kuin meidän, joten meidän asunto vanhempana oli ostajien silmissä vähemmän arvokas. Lisäksi asuntomarkkinat silloin olivat paljon vähemmän vilkkaita kuin nyt. Miten olisit ennustanut itse kaikkivaltiaana tällaisen? Ja kuka sanoi, että ”heti oston jälkeen pakko myydä”? Mahdat olla hieno ystävä jollekin, kun keskustelet olettamalla etkä kysymällä ensin (ottaen huomioon perähikiän ja heti myymisen).
Ap
Ja kaikki on aina jonkun muun vikaa, koska olisihan se nyt kohtuutonta, että ihminen vilkaisisi kaupungin kaavoitussuunnitelmaa ennen asunnon ostoa. Yleensähän niissä myyntiesitteissäkin lukee, mitä alueelle aiotaan rakentaa. Ja yleensä sen pystyy ihan ympäristöstä näkemään, onko rakentamista odotettavissa kymmenen vuoden sisään.
Lopeta nyt paasaaminen ja käyttäydy ihmisiksi.
Se nyt vaan on niin, että tilanne asuntomarkkinoilla vaikuttaa asuntojen hintoihin.
Turha kinata vastaan, kun asia on niin, että ko henkilö tietää faktat ja sinä vain sen mitä kuvittelet.
Joskus voi käydä vain niin, että se talo, mikä näytti ihan OKlta ilman puleerattuja naapureita, näyttääkin ihan surkealta niiden puleerattujen rinnalla.
Ikävin ja surullisin esimerkki tästä on itähelsingistä alueelta, jossa on rinnakkain omistusasuntoja ja kaupungin vuokrataloja. Nuo omistusasunnot on ahkeralla säästämisellä omiksi hankittuja asuntoja.
Kaupunki päätti kunnostaa reippaalla ehostuksella vuokratalot, mm rakennettiin parvekkeet, maalattiin...
Kun lähihoitaja-asentajapariskunta sitten yritti myydä omistusasuntoaan, ostajat kiiruhtivt vuokrataloille kuvitellen niiden olevan parempikuntoisina ja näyttävinä just niitä omistusasuntoja.
No, eivät olleet. Omistusasunto näytti todella kähnäiseltä, eikä kiinnostnut enää ostajia sen vertaa, että olisivat tulleet katsomaan. Hintaa pudotettiin....
Ei olisi auttanut mitään, vaikka omistusasunnon omistajat olisivat miten ostaessaan tuijotelleet kaavoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olkaa onnellisia, että laina hylättiin. Pankit ovat lainauksen ammattilaisia ja tietävät kenelle voi antaa lainaa. Se, että he kieltäytyivät antamasta teille tarkoitti, että teillä on suuri riski ajautua ongelmiin lainan kanssa. Ja se on monin verroin huonompi asia kuin asua vuokralla.
Mutta kun ap. on akateeminen parempi ihminen! Paremmat ihmiset ei asu vuokralla.
Fiksu ihminen ostaa oman ja kerryttää itselleen pesämunaa. Ei tällä ole koulutuksen kanssa mitään tekemistä. Itse tuntemista duunareista lähes kaikilla omistusasunto (perheellisiä) ja sitten ns. paremmin koulutetut tuttavat useimmiten asuvat vuokralla
Omistusasunto on koti. Ei mikään pesämuna. On todella alkeellinen virhe ajatella, että koti olisi varallisuutta. Ei ole, koska se ei tee sinulle lisää rahaa. Se on vain omaisuutta.
Toki silti tulee pitkän päälle halvemmaksi asua omistusasunnossa, ja saapahan ainakin mieleisensä jääkaapin ja hellan. Itsekin asun. Mutta kyllä se varsinainen varallisuus on jotain ihan muuta. Varallisuus tuottaa koko ajan. Aika harvan asunnon arvo nousee niin paljon, että sille pystyisi laskemaan minkäänlaista vuosituottoa...
Vierailija kirjoitti:
Lähes 200 000 e kaksiosta on todella kova hinta. Varoisin luottamasta siihen että pääkaupunkiseudun hinnat vain nousevat ja nousevat, todellakin varoisin.
200000€ kaksiosta pääkaupunkiseudulla ei ole paljon, minun yksiö on saman hintainen.
Miksi luulet että hinnat eivät nousisi enempää? Miksi tulisi äkkistoppi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Asunnonostaja kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja ostettavan kohteen lainanlyhennys olisi siis alle 700€/kk plus tietenkin muut kulut, mutta halvemmaksi tulisi silti. Olisi niin ihanaa päästä joskus siihen pisteeseen, että pääsisi asumisessa halvemmalla ja pääsisi kerryttämään varallisuutta pienistäkin tuloista.
Ap
Kuvittelet siis muihin asumiskuluihin riittävän alle 300 €/kk? Salli mun nauraa.
Mitä naurettavaa tuossa on? Kaksioiden vastikkeet liikkuvat yleensä 300 euron molemmin puolin riippuen yhtiölainoista.
Yhtiölainaa ei voi olla 300€ vastikkeessa, sillä jo pelkkä hoitovastike on 4-6€/m2 ja 60m2 asunnossa se on 240-360€/kk.
Sen päälle taloyhtiön rempat esim.
julkisivu 20-30v välein, ikkunat ja ovet, pesutupa ja sauna, hissirempat, katto ja eristys, sähkö ja putkityöt jne.
Itse asun nyt kaksiossa missä hoitovastike, rahoitusvastikkeet, sauna ja vesimaksut yms. tarvittavat on kuitenkin alle 400/kk, ja kaikki isot rempat tehty eikä lähivuosina ole suunnitteilla tai tarvetta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja ostettavan kohteen lainanlyhennys olisi siis alle 700€/kk plus tietenkin muut kulut, mutta halvemmaksi tulisi silti. Olisi niin ihanaa päästä joskus siihen pisteeseen, että pääsisi asumisessa halvemmalla ja pääsisi kerryttämään varallisuutta pienistäkin tuloista.
Ap
Ensinnäkin omistusasunto ei ole varallisuutta. Se on koti. Varallisuus on sellaista omaisuutta, joka luo lisää rahaa. Koti ei tee niin.
Jos tahtoo asuntolainan ilman takaajia -kuten jokainen vastuullinen aikuinen haluaa, takaajaksi pyytäminen on aikamoista lokkeilua- täytyy alkaa säästää käsirahaa varten heti, kun pääsee työelämään. Sitten vasta, kun se käsiraha on kasassa, aletaan miettiä penikointia ja muuta sellaista.
Miksi näin ikävä sävy?
Toiseksi omistusasunto on varallisuutta. Se on aivan selvä asia.
Omistusasunto on varallisuutta, kun se on maksettu.
Varallisuus
Omaisuus - velat= varallisuus
Vierailija kirjoitti:
Asunnonostaja kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hah, Ap käy alapeukuttamassa kaikki kommentit, joissa kehotetaan nyt vaan säästämään se raha ihan itse :D
Omarahoitusosuuden säästäminen ei aina ole järkevintä.
Vaihtoehto 1: Leikitään että ap haluaa ostaa asunnon joka nyt maksaa 200 000. 75% asunnosta kelpaa vakuudeksi, eli 50 000 on tultava joko omasta pussista käteisenä tai sille ouudelle ostetaan takaus tai laitetaan sukulaisen asunto vakuudeksi.
Jos maksaa vuokraa vaikka 500/kk ja säästää 500/kk, kestäisi tuon 50 000 euron säästämiseen kahdeksan vuotta, mutta tuossa ajassa asunnon arvo on jo luultavasti noussut niin, että 200 000 ei riitä enää lainkaan. Sanotaan vaikka 230 000. Tässä ajassa on myös maksettu vastaava summa vuokranantajalle eli täysin toisen pussiin.
Vaihtoehto 2: laina otetaan nyt, 25% osuudelle ostetaan garantian takaus mikä maksaa muutaman tonnin, velkaa + vastikkeita maksetaan 1000/kk eli saman verran kuin vaihtoehdossa 1 vuokraa ja säästöön yhteensä. Tämä tarkoittaa sitä, että kahdeksan vuoden jälkeen asuntolainasta ollaan maksettu pois yli 60 000, ja jos arvo on noussut vaikka 230 000 asti, niin ollaan jo voitolla 90 000 euroa. 40 000 enemmän kuin vaihtoehdossa 1.
Nyt saa halpaa lainaa, jos on fiksu ostettavan asunnon suhteen, niin ehdottomasti se raha kannattaa sijoittaa asuntoon nyt eikä säästötilille.
Periaatteessa näin. Tämä kuitenkin edellyttää sitä, että kykenee löytämään asunnon, jonka arvo ei ainakaan laske, joka ei vaadi isoja remontteja, josta ei löydy mitään ylläreitä rakenteista...
Kuulostaako ap sinusta ihmiseltä, joka kykenee tähän?
Ei. Ap kuulostaa ihmiseltä, jonka pitäisi ensin opetella ihan perusasioita taloudenhallinnasta.
AP kuulostaa ihmiseltä joka on valmis pyytämään apua ja oppimaan.
On aiemmista ehkä huonoista päätöksistä tai kokemuksista huolimatta valmis parantamaan tulevaisuuttaan.
Uskon että ap kykenee mihin vain, vaikuttaa ahkeralta opiskelijalta jolla on ihan hyvä pohja elämälle.
Sinä taas vaikutat näiden postausten perusteella perin ikävältä meuhkaajalta kenen agenda tuntuu olevan enemmänkin toisen lyttääminen kuin auttaminen. Anteeksi kun sanon suoraan.
Todennäköisesti etäisemmät sukulaiset ei takaajiksi suostu. Voitte kysyä jos kehtaatte, ja sopikaa pankin kanssa että takaajan takaus päättyy kun lainaa on lyhennetty sen taattavan summan verran, eikä vasta kun koko laina on maksettu. Ainakin meillä se onnistui.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja ostettavan kohteen lainanlyhennys olisi siis alle 700€/kk plus tietenkin muut kulut, mutta halvemmaksi tulisi silti. Olisi niin ihanaa päästä joskus siihen pisteeseen, että pääsisi asumisessa halvemmalla ja pääsisi kerryttämään varallisuutta pienistäkin tuloista.
Ap
Ensinnäkin omistusasunto ei ole varallisuutta. Se on koti. Varallisuus on sellaista omaisuutta, joka luo lisää rahaa. Koti ei tee niin.
Jos tahtoo asuntolainan ilman takaajia -kuten jokainen vastuullinen aikuinen haluaa, takaajaksi pyytäminen on aikamoista lokkeilua- täytyy alkaa säästää käsirahaa varten heti, kun pääsee työelämään. Sitten vasta, kun se käsiraha on kasassa, aletaan miettiä penikointia ja muuta sellaista.
Miksi näin ikävä sävy?
Toiseksi omistusasunto on varallisuutta. Se on aivan selvä asia.
Asunto, jossa asut, on omaisuutta. Jos olet vuokrannut sen toiselle, se on varallisuutta, koska se tuottaa. Jos asut siinä itse, se on pelkää omaisuutta, koska mikään arvonnousu ei ole niin suurta, että pelkästään siitä saataisiin järkevää vuosituottoa.
iiden vuoden sijaan vyö kireämmälle… Jos teillä kestää 5v säästää oma osuus, niin mitenhän mahtaa olla lainan hoitaminen?
Tällä hetkellä pankin antaa varsin höllästi lainoja ja onnettomilla säästöillä…
Missä ihmeen korvessa sinä asut, jos mielestäsi 200t on iso raha asunnoista puhuttaessa?
Ei ole Helsingissä.