Lue keskustelun säännöt.
Saatiin lainatarjous mutta ei takaajaa
12.08.2021 |
Ahdistaa ja ärsyttää. Vihdoin saimme pankista lainatarjouksen, mutta sen toteutuminen vaatisi vielä takaajan löytymisen. Minun ja puolison vanhemmat kieltäytyivät ”kunniasta”. Minulla ei ole muita sukulaisia. Miehellä on, mutta kuinka törkeänä pidätte sitä, että kysyy esimerkiksi joltain etäisemmältä sukulaiselta näin isoa asiaa ja miten ottaisi asian esille?
Yhteinen oma asunto on molempien unelma. Vuokraa olemme maksaneet tästä nykyisestä jo sen reilu 1000€ kuussa ja ahdistaa heittää vuodessa yli 12 000€ kankkulan kaivoon. Halvempaa asuntoa ei löydy, nykyinenkin on jo liian pieni perheellemme ja sijainnistakin on jo tingitty siihen pisteeseen, että oma sosiaalinen elämä on jo nolla kun en pääse liikkumaan minnekään muualle kuin töihin ja takaisin ja matkoihin menee jo tuhottomasti aikaa.
Jos haluamme vielä säästää sen verran, ettei takaajaa tarvita, niin siihen menisi toiveikkaimmillaankin reilu 5v.
Pankki sanoi, ettei meidän kohdalla ole mahdollisuutta maksulliseen takaukseen tai valtion takaukseen, syytä en tiedä.
Kommentit (293)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletteko katsoneet ihan uutta asuntoa? Niissä myyntihinta alkaa olla yllättävän pieni. Niihin tulee noin kaksi vuotta asumista ennenkuin lyhennykset alkavat. Tämä voisi olla yksi ratkaisu, jos arvioitte, että seuraava omistusasuminen olisi 2-5 vuoden syklissä. Tietysti tähänkin on jonkin kokoinen omapanostus ja pankista loput. Mitä teillä on nykyisessä vuokran vakuutena? Kävisikö se omarahoitukseen edes osittain? Mutta muistanko oikein, teillä on iso koira? - tuhoaako se asuntoja? Silloinhan joka tapauksessa asunnon arvot laskevat jatkossa. Ja harmi toisaalta jos näin käy ihan uudelle asunnolle.
Lisäys: Asutteko pääkaupunkiseudulla? Tänään sain ennakkotiedot Aurinkolahden Sitadellista, esim. 49,5 m3 kolmio mh. 147 te. Hyvät yhteydet, palvelut ja upea luonto. - Onhan tuo ihan eri kuin 200 te.
Paljon velaton hinta? Paljonko vastikkeet? Aurinkolahden hintataso todella kova, 200t velattomalla hinnalla ei sieltä saisi edes yksiötä normaalisti.
Vastaus: Velaton hinta on 294 000 e. Hoitovastike on 208 e, pääomavastike ensimmäiset 2 vuotta 123 e ja seuraavat, jolla lyhennetään yhtiölainaa 657 e. Eli kaksi ensimmäistä vuotta 321 e/kk ja siitä eteenpäin 865 e/kk. Asunnon voi myydä pois normaalisti missä kohdassa vain. Tosin voitosta joutuu maksamaan lisäveroa, jos myynti tapahtuu ennen kahden vuoden omaa asumista. Jos Aurinkolahti on teille liian kallis, halvempia alueita on mm. Leinelässä, Kivistössä, joissa kätevä kehäratayhteys.
Tossa laskelmassa ei ole huomioitu 294 000 otettavaa pankkilainaa. Asumiskustannukset nousevat 1400-1500/kk paikkeille
Vastaus: Pankkilaina otetaan myyntihintaan (147 000 e). Loppuosa maksetaan pääomavastikkeena hoitovastikkeen rinnalla.
147 000 25v laina-ajalla on noin 530/kk, eli noilla luvuilla asumiskustannukset olisivat 1300/kk kuitenkin
ja monta vuotta s--tana, ei noita uusia tekeleitä kannata, tontit ja autopaikat eriksen rahastetaan kymppitonneilla.
Pääsee halvalla "käsiksi" mut kauhea taloyhtiövelka roikkuu p-rseessä painolastina vuosikymmenet
- 850 e/kk kaksi ensimmäistä vuotta, sitten vasta noussee tuonne 1300 e/kk pintaan. Mutta AP olikin ajatellut asua 2-5 vuotta. Asuntojen hinta kehittyy hyvin Helsingissä. Monet hankkii niitä sijoitusmielessäkin. Jos pää ei kestä yhtiölainaa, asunnon voi helposti realisoida. Tietysti pitää katsoa hinnassa onko oma tontti vai vuokra. Tuskin mitään saa 'halvalla' tai sitten on syytä epäillä että kohteessa on jokin ongelma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ja ostettavan kohteen lainanlyhennys olisi siis alle 700€/kk plus tietenkin muut kulut, mutta halvemmaksi tulisi silti. Olisi niin ihanaa päästä joskus siihen pisteeseen, että pääsisi asumisessa halvemmalla ja pääsisi kerryttämään varallisuutta pienistäkin tuloista.
Ap
Kuvittelet siis muihin asumiskuluihin riittävän alle 300 €/kk? Salli mun nauraa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja ostettavan kohteen lainanlyhennys olisi siis alle 700€/kk plus tietenkin muut kulut, mutta halvemmaksi tulisi silti. Olisi niin ihanaa päästä joskus siihen pisteeseen, että pääsisi asumisessa halvemmalla ja pääsisi kerryttämään varallisuutta pienistäkin tuloista.
Ap
Kuvittelet siis muihin asumiskuluihin riittävän alle 300 €/kk? Salli mun nauraa.
Mitä naurettavaa tuossa on? Kaksioiden vastikkeet liikkuvat yleensä 300 euron molemmin puolin riippuen yhtiölainoista.
Olen sanonut jo kauan sitten omille lapsilleni, että en takaa mitään lainoja. Omaisuuteni on suurilta osin kiinni omassa kodissani, enkä ota sitä riskiä, että menettäisin sen jonkun lainan takauksen vuoksi. Poikani on nyt saanut omilla säästöillään ja asp-lainalla ostettua asunnon, eikä tarvinut takausta.
Jos olette ensiasunnon ostajia, eikö tuo asp kiinnosta? Muistaakseni riittää 2 vuoden säästöaika (= 8 x vuosineljännes).
Vierailija kirjoitti:
Ja ostettavan kohteen lainanlyhennys olisi siis alle 700€/kk plus tietenkin muut kulut, mutta halvemmaksi tulisi silti. Olisi niin ihanaa päästä joskus siihen pisteeseen, että pääsisi asumisessa halvemmalla ja pääsisi kerryttämään varallisuutta pienistäkin tuloista.
Ap
Ensinnäkin omistusasunto ei ole varallisuutta. Se on koti. Varallisuus on sellaista omaisuutta, joka luo lisää rahaa. Koti ei tee niin.
Jos tahtoo asuntolainan ilman takaajia -kuten jokainen vastuullinen aikuinen haluaa, takaajaksi pyytäminen on aikamoista lokkeilua- täytyy alkaa säästää käsirahaa varten heti, kun pääsee työelämään. Sitten vasta, kun se käsiraha on kasassa, aletaan miettiä penikointia ja muuta sellaista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen sanonut jo kauan sitten omille lapsilleni, että en takaa mitään lainoja. Omaisuuteni on suurilta osin kiinni omassa kodissani, enkä ota sitä riskiä, että menettäisin sen jonkun lainan takauksen vuoksi. Poikani on nyt saanut omilla säästöillään ja asp-lainalla ostettua asunnon, eikä tarvinut takausta.
Jos olette ensiasunnon ostajia, eikö tuo asp kiinnosta? Muistaakseni riittää 2 vuoden säästöaika (= 8 x vuosineljännes).
Noissa taloyhtiölainoissa on myös sellainen kiva yksityiskohta, että pankki voi yksipuolisesti muuttaa ehtoja. Toki taloyhtiö voi vaihtaa pankkia, mutta lainan siirto ei onnistu ilmaiseksi. Ei kiinnostanut ottaa selvää miksi, mutta yhtiölainalliset maksoivat jostain syystä viime vuona ylimääräisen erän pääomavastiketta. Loppuja osakkaita tämä ei koskenut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkä ikäisiä ap olette? Kauanko olette nyt säästäneet asuntoa varten? Onko teidän nykyinen asunto hyväkuntoinen - voisitteko skaalata vähän halvempaan vuokra-asuntoon vaikka tinkimällä asunnon kunnosta? Onko teidän toiveet uudesta kodista realistisia? 5 vuotta on toki pitkä aika, mutta vaikuttaa siltä, että ellei lainamäärää voi hilata alaspäin tai ellei säästötahtia voi ripeyttää, ei muuta vaihtoehtoa ole. Keneltäkään muilta, kuin vanhemmilta en kehtaisi lähteä takauksia kyselemään.
Liian usein nykyään ajattelemme, että meillä pitäisi olla unelmakoti 30-vuotiaana. Vertaamme itseämme muihin ja tunnemme painetta itsekin hankkia täydellisen kodin, kun muillakin on. Valitettavasti liian monella ei todellisuudessa ole varaa asua hienoissa asunnoissaan. En tarkoita, että tämä koskisi ap teitä, mutta muistakaa tässäkin tilanteessa kohtuus. Kaikkea ei elämässä saa, eikä yleensä ainakaan kerralla. Hankkimalla liian suuren asuntolainan, voi joutua pahoihin taloudellisiin ongelmiin. Useasti asuntolaina ei ole talouden ainoa laina, ja sillä on syynsä miksi pankki tarvitsee muita vakuuksia. Tämä on myös velallisen turva. Pienemmästä ja/tai edullisemmasta asunnosta on hyvä myöhemmin ponnistaa vähän isompaan ja/tai hintavampaa asuntoon. Harva meistä, jos kukaan, voi ostaa ensimmäiseksi kodiksi sen unelmakodin. Tsemppiä!
Kiitos asiallisesta vastauksesta. Laina, jota haettiin ja joka lisävakuudella saataisiin, olisi reilusti alle 200 000€, eli tässä ei siis haeta todellakaan kuuta taivaalta. Päinvastoin, ostettava asunto olisi vielä huomattavasti syrjemmästä kuin tämä nykyinen eikä todellakaan mikään uudenkarhea kunto talossa. Eli mielestäni se, mitä haetaan, on muutoin kyllä realistinen. Tavoitteena olisi päästä maksamasta vuokraa muille ja asua ostettavassa kohteessa 2-5v, miksei pidempäänkin, jos sijainti edelleen töiden puolesta ok.
Miehen kanssa ollaan 30v, säästöjä ei valitettavasti ole vielä asunnosta sitä vaadittavaa määrää ja siksi lisätakaukselle olisi tarvetta. Ennen kuin joku taas innostuu tästä säästöttömyydestä niin molemmat ovat vasta valmistuneet yliopistosta ja olleet alle 6kk työelämässä. Nykyisellä vuokralla tiukasti elämällä saisimme tarvittavat säästöt jossain 5v kasaan. Takuiden ja säästöjen määrä on meillä suurempi, koska kumpikaan ei valitettavasti ole ensiasunnon ostaja. Valtiontakauksen kautta asuntolaina saisi olla max 85% ostettavasta asunnosta joten vaatisi niitä kuuluisia säästöjä.
Nykyinen vuokraratkaisu on valitettavasti halvin ottaen huomioon sen, että töihin olisi molempien päästävä (nytkin menee minulla sumplimisen kautta), huoneita ja tilaa on nyt jo vähän, kunto on toki ok, mutta huonokuntoisempaa halvemmalla ei ole löytynyt sellaiselta sijainnilta, että minäkin pääsen töihin kulkemaan. Lisäksi miehen suuri koira rajoittaa sitä, ettei voi vapaasti asuntoja muutenkaan valikoida ja miehen (mielestäni ymmärrettävään) haluun olla luopumatta koirasta en halua puuttua.
Ap
Mitä alaa sinä oikein olet opiskellut, kun et ole matikan alkeita oppinut? Tässä nähdään Suomen yliopistokoulutuksen taso.
Ensinnäkin, lähes 200 000 euron asunto on erittäin kallis, ainakin persaukisen ostaa. Koitas nyt vähän laskeskella, miten kauan olisit jumissa tuon lainan kanssa, jos sinulla ei ole latin latia säästöjä.
Toisekseen, on järjen köyhyyttä suunnitella asunnon ostamista, jos ei ole saanut edes käsirahaa kasaan! Korot ovat toki tällä hetkellä alhaalla, mutta eivät välttämättä enää viiden vuoden päästä, joten täysjärkinen ihminen ei ota senttiäkään enempää lainaa kuin on aivan välttämätöntä.
Kolmannekseen, koiran koko ei vaikuta asunnon kokotarpeeseen paskaakaan, koska riittävästi liikuntaa ja virikkeitä saanut koira ei tee sisällä muuta kuin nukkuu. Koiran voi myös kouluttaa rauhoittumaan sisätiloissa jos se ei sitä luonnostaan osaa. Jopa terrierit oppivat kyllä. Koira muutenkin nukkuu sen 16 h päivässä, joten...
Neljännekseen, voisi joskus yrittää ajatella asioita muidenkin kannalta, miettiä mitä takaus oikeasti merkitsee, ja miltä itsestä tuntuisi jos melko vieraaksi jäänyt sukulaislikka muistaisi sukulaisuuden juuri silloin, kun tarvitsee jotain?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Raamatussa kielletään ehdottomasti toisten lainojen takaaminen. 90-luvun laman eläneet tietävät, että se on totisesti Jumalan Sana.
Ajatella! Missä siellä tämä on sanottu? En ole koskaan aiemmin kuullut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja ostettavan kohteen lainanlyhennys olisi siis alle 700€/kk plus tietenkin muut kulut, mutta halvemmaksi tulisi silti. Olisi niin ihanaa päästä joskus siihen pisteeseen, että pääsisi asumisessa halvemmalla ja pääsisi kerryttämään varallisuutta pienistäkin tuloista.
Ap
Ensinnäkin omistusasunto ei ole varallisuutta. Se on koti. Varallisuus on sellaista omaisuutta, joka luo lisää rahaa. Koti ei tee niin.
Jos tahtoo asuntolainan ilman takaajia -kuten jokainen vastuullinen aikuinen haluaa, takaajaksi pyytäminen on aikamoista lokkeilua- täytyy alkaa säästää käsirahaa varten heti, kun pääsee työelämään. Sitten vasta, kun se käsiraha on kasassa, aletaan miettiä penikointia ja muuta sellaista.
Kyllähän se asunnon arvo yleensä kasvaa, eli varallisuus kasvaa sen myötä kun lainaa maksaa pois ja arvo nousee.
Ja väittäisin että suurin osa asuntolainoista otetaan jonkun vakuuden kanssa, usein esim. vanhempien asunto tai erikseen ostettava takaus. Ei se ole lokkeilua vaan ihan fiksua ja loogista, kunhan oma maksukyky on hyvä ja asunto esim. rempattu ja hyvältä seudulta jonka arvon pitäisi vain nousta.
Nykyään mitä nopeammin pääsee asuntohissiin sen parempi. Rahaa kannattaa säästää mielummin asunnon remontoimiseen kuin omarahoitusosuuteen. Nyt saa niin halpaa lainaa, että omia rahoja ei kannata asuntoon pistää sen enempää kuin mitä tarvitsee.
Rahoille saa paljon parempa tuottoa lyhentämällä niillä asuntolainaa kuin pistämällä säästötilille, siihen mennessä kun 25% asunnon hinnasta on säästetty, on asunnon arvo luultavasti jo noussut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olittekin itse sotkenut raha-asianne ja nyt pitäisi saada lainaa, johon teillä ei ole varaa. Teidän on oikeastaan vain pakko säästää se käsiraha, jollei pankki myönnä vakuuksia koko vajeelle tai vanhemmat/sisarukset anna vakuuksia. Oli hyvä idea kysyä sisaruksislta, että joko voisi vakuudet vapauttaa teille? Asolla saa kivasti säästettyä sen käsirahan.
Sotkeneet itse raha-asianne? Miten? Myymällä asuntoa pakon edestä huonolla hetkellä? Opiskelemalla? Asuntolainaan meillä on kyllä varaa, kun nytkin yli tonni maksetaan eikä kertaakaan olla nostettu esimerkiksi asumistukea.
Vakuudet eivät ole vapautumassa lähiaikoina ja aso tulee kyllä tällä alueella vuokra-asumista kalliimmaksi. Toki sitäkin voi harkita.
Ap
Jos olet itse tehnyt päätöksen edellisen asunnon ostosta, niin kyllä, juuri sinä olet raha-asiasi sotkenut. Asuntoa ostaessa katsos kannattaa miettiä, aikooko asua siinä pitkäänkin ja jos ei, saako sen järkevästi myytyä tai vuokrattua. Nuori ikä ei ole peruste tuollaiselle idiotismille. Fiksut nuoret asuu vuokalla juuri siksi, että on helppo nostaa kytkintä paremman opiskelu- tai työpaikan perässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja ostettavan kohteen lainanlyhennys olisi siis alle 700€/kk plus tietenkin muut kulut, mutta halvemmaksi tulisi silti. Olisi niin ihanaa päästä joskus siihen pisteeseen, että pääsisi asumisessa halvemmalla ja pääsisi kerryttämään varallisuutta pienistäkin tuloista.
Ap
Ensinnäkin omistusasunto ei ole varallisuutta. Se on koti. Varallisuus on sellaista omaisuutta, joka luo lisää rahaa. Koti ei tee niin.
Jos tahtoo asuntolainan ilman takaajia -kuten jokainen vastuullinen aikuinen haluaa, takaajaksi pyytäminen on aikamoista lokkeilua- täytyy alkaa säästää käsirahaa varten heti, kun pääsee työelämään. Sitten vasta, kun se käsiraha on kasassa, aletaan miettiä penikointia ja muuta sellaista.
Miksi näin ikävä sävy?
Toiseksi omistusasunto on varallisuutta. Se on aivan selvä asia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olittekin itse sotkenut raha-asianne ja nyt pitäisi saada lainaa, johon teillä ei ole varaa. Teidän on oikeastaan vain pakko säästää se käsiraha, jollei pankki myönnä vakuuksia koko vajeelle tai vanhemmat/sisarukset anna vakuuksia. Oli hyvä idea kysyä sisaruksislta, että joko voisi vakuudet vapauttaa teille? Asolla saa kivasti säästettyä sen käsirahan.
Sotkeneet itse raha-asianne? Miten? Myymällä asuntoa pakon edestä huonolla hetkellä? Opiskelemalla? Asuntolainaan meillä on kyllä varaa, kun nytkin yli tonni maksetaan eikä kertaakaan olla nostettu esimerkiksi asumistukea.
Vakuudet eivät ole vapautumassa lähiaikoina ja aso tulee kyllä tällä alueella vuokra-asumista kalliimmaksi. Toki sitäkin voi harkita.
Ap
Miten teillä on varaa asuntolainaan, mutta ette saa sitä? Eikös silloin totuus ole, että teillä EI ole varaa asuntolainaan?
Tämä. Pankit ovat liiankin höveleitä antamaan lainaa.
Ap ei ymmärrä, että asuntolaina on kyettävä maksamaan, vaikka molemmat joutuisivat työttömäksi. Vuokrakämpässä tuossa tilanteessa saa asumistukea, omistusasuntoonkin saa toki teoriassa, mutta huomattavasti vähemmän.
Pankki tietää, että jos ihminen ei ole töissä ollessaan kyennyt käsirahaa säästämään, se on henkilökohtaisessa konkurssissa heti, jos putoaa edes ansiosidonnaiselle. Joten jäisi lainat maksamatta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkä ikäisiä ap olette? Kauanko olette nyt säästäneet asuntoa varten? Onko teidän nykyinen asunto hyväkuntoinen - voisitteko skaalata vähän halvempaan vuokra-asuntoon vaikka tinkimällä asunnon kunnosta? Onko teidän toiveet uudesta kodista realistisia? 5 vuotta on toki pitkä aika, mutta vaikuttaa siltä, että ellei lainamäärää voi hilata alaspäin tai ellei säästötahtia voi ripeyttää, ei muuta vaihtoehtoa ole. Keneltäkään muilta, kuin vanhemmilta en kehtaisi lähteä takauksia kyselemään.
Liian usein nykyään ajattelemme, että meillä pitäisi olla unelmakoti 30-vuotiaana. Vertaamme itseämme muihin ja tunnemme painetta itsekin hankkia täydellisen kodin, kun muillakin on. Valitettavasti liian monella ei todellisuudessa ole varaa asua hienoissa asunnoissaan. En tarkoita, että tämä koskisi ap teitä, mutta muistakaa tässäkin tilanteessa kohtuus. Kaikkea ei elämässä saa, eikä yleensä ainakaan kerralla. Hankkimalla liian suuren asuntolainan, voi joutua pahoihin taloudellisiin ongelmiin. Useasti asuntolaina ei ole talouden ainoa laina, ja sillä on syynsä miksi pankki tarvitsee muita vakuuksia. Tämä on myös velallisen turva. Pienemmästä ja/tai edullisemmasta asunnosta on hyvä myöhemmin ponnistaa vähän isompaan ja/tai hintavampaa asuntoon. Harva meistä, jos kukaan, voi ostaa ensimmäiseksi kodiksi sen unelmakodin. Tsemppiä!
Kiitos asiallisesta vastauksesta. Laina, jota haettiin ja joka lisävakuudella saataisiin, olisi reilusti alle 200 000€, eli tässä ei siis haeta todellakaan kuuta taivaalta. Päinvastoin, ostettava asunto olisi vielä huomattavasti syrjemmästä kuin tämä nykyinen eikä todellakaan mikään uudenkarhea kunto talossa. Eli mielestäni se, mitä haetaan, on muutoin kyllä realistinen. Tavoitteena olisi päästä maksamasta vuokraa muille ja asua ostettavassa kohteessa 2-5v, miksei pidempäänkin, jos sijainti edelleen töiden puolesta ok.
Miehen kanssa ollaan 30v, säästöjä ei valitettavasti ole vielä asunnosta sitä vaadittavaa määrää ja siksi lisätakaukselle olisi tarvetta. Ennen kuin joku taas innostuu tästä säästöttömyydestä niin molemmat ovat vasta valmistuneet yliopistosta ja olleet alle 6kk työelämässä. Nykyisellä vuokralla tiukasti elämällä saisimme tarvittavat säästöt jossain 5v kasaan. Takuiden ja säästöjen määrä on meillä suurempi, koska kumpikaan ei valitettavasti ole ensiasunnon ostaja. Valtiontakauksen kautta asuntolaina saisi olla max 85% ostettavasta asunnosta joten vaatisi niitä kuuluisia säästöjä.
Nykyinen vuokraratkaisu on valitettavasti halvin ottaen huomioon sen, että töihin olisi molempien päästävä (nytkin menee minulla sumplimisen kautta), huoneita ja tilaa on nyt jo vähän, kunto on toki ok, mutta huonokuntoisempaa halvemmalla ei ole löytynyt sellaiselta sijainnilta, että minäkin pääsen töihin kulkemaan. Lisäksi miehen suuri koira rajoittaa sitä, ettei voi vapaasti asuntoja muutenkaan valikoida ja miehen (mielestäni ymmärrettävään) haluun olla luopumatta koirasta en halua puuttua.
Ap
Mitä alaa sinä oikein olet opiskellut, kun et ole matikan alkeita oppinut? Tässä nähdään Suomen yliopistokoulutuksen taso.
Ensinnäkin, lähes 200 000 euron asunto on erittäin kallis, ainakin persaukisen ostaa. Koitas nyt vähän laskeskella, miten kauan olisit jumissa tuon lainan kanssa, jos sinulla ei ole latin latia säästöjä.
Toisekseen, on järjen köyhyyttä suunnitella asunnon ostamista, jos ei ole saanut edes käsirahaa kasaan! Korot ovat toki tällä hetkellä alhaalla, mutta eivät välttämättä enää viiden vuoden päästä, joten täysjärkinen ihminen ei ota senttiäkään enempää lainaa kuin on aivan välttämätöntä.
Kolmannekseen, koiran koko ei vaikuta asunnon kokotarpeeseen paskaakaan, koska riittävästi liikuntaa ja virikkeitä saanut koira ei tee sisällä muuta kuin nukkuu. Koiran voi myös kouluttaa rauhoittumaan sisätiloissa jos se ei sitä luonnostaan osaa. Jopa terrierit oppivat kyllä. Koira muutenkin nukkuu sen 16 h päivässä, joten...
Neljännekseen, voisi joskus yrittää ajatella asioita muidenkin kannalta, miettiä mitä takaus oikeasti merkitsee, ja miltä itsestä tuntuisi jos melko vieraaksi jäänyt sukulaislikka muistaisi sukulaisuuden juuri silloin, kun tarvitsee jotain?
AP:han sanoi että reilusti alle 200k, mikä ei pääkapunkiseudun hintatasolla ole paljon, sillä saa idästä tai espoon perukoilta korkeintaan kaksion.
Tuollainen laina tekee jotain 600-700/kk riippuen laina-ajasta ja määrästä, eli vastikkeiden kanssa n. Tonni minkä ”persaukinenkin” pariskunta helposti maksaa vaikka pikkutuloista.
Sanoisin, että nimenomaan pienituloisten pitäisi päästä omistusasumiseen kiinni mahdollisimman pian. Jos pienituloiset maksavat 1000/kk vuokraa, on sen jälkeen todella vaikea säästää merkittäviä summia.
Mutta jos lyhennät 700/kk omaa asuntoa jonka arvo vain nousee, niin siinähän kerrytät itsellesi jo kumman nopeasti pesämunaa, ja asumiskulut pysyvät samana, ja ei haittaa vaikkei käteistä jäisikään silloin niin paljon säästöön
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aina saa kysyä.
Miksei asuntonne riitä takaukseksi, onko se niin ylihinnoiteltu?
Pankki arvottaa asunnon arvosta vakuudeksi noin 70-80 prosenttia. Loput pitää aina kattaa jollain muulla.
Ja mahdollisesti tulevaisuudessa nousevien korkojen varalle pankit tarjoavat suhteellisen edullisia korkokattosuojia, jolloin lainanmaksajannmaksukyky säilyy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olittekin itse sotkenut raha-asianne ja nyt pitäisi saada lainaa, johon teillä ei ole varaa. Teidän on oikeastaan vain pakko säästää se käsiraha, jollei pankki myönnä vakuuksia koko vajeelle tai vanhemmat/sisarukset anna vakuuksia. Oli hyvä idea kysyä sisaruksislta, että joko voisi vakuudet vapauttaa teille? Asolla saa kivasti säästettyä sen käsirahan.
Sotkeneet itse raha-asianne? Miten? Myymällä asuntoa pakon edestä huonolla hetkellä? Opiskelemalla? Asuntolainaan meillä on kyllä varaa, kun nytkin yli tonni maksetaan eikä kertaakaan olla nostettu esimerkiksi asumistukea.
Vakuudet eivät ole vapautumassa lähiaikoina ja aso tulee kyllä tällä alueella vuokra-asumista kalliimmaksi. Toki sitäkin voi harkita.
Ap
Jos olet itse tehnyt päätöksen edellisen asunnon ostosta, niin kyllä, juuri sinä olet raha-asiasi sotkenut. Asuntoa ostaessa katsos kannattaa miettiä, aikooko asua siinä pitkäänkin ja jos ei, saako sen järkevästi myytyä tai vuokrattua. Nuori ikä ei ole peruste tuollaiselle idiotismille. Fiksut nuoret asuu vuokalla juuri siksi, että on helppo nostaa kytkintä paremman opiskelu- tai työpaikan perässä.
Eikö tämän olisi voinut sanoa asiallisemminkin kuin hyökkäämällä? Kenelle sinä kostat tällä hyökkäyksellä?
Jos ihminen pyytää apua ja neuvoa, niin silloin autetaan ja neuvotaan. Läksytystä ja päälle käymistä ei tarvita.
S
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olittekin itse sotkenut raha-asianne ja nyt pitäisi saada lainaa, johon teillä ei ole varaa. Teidän on oikeastaan vain pakko säästää se käsiraha, jollei pankki myönnä vakuuksia koko vajeelle tai vanhemmat/sisarukset anna vakuuksia. Oli hyvä idea kysyä sisaruksislta, että joko voisi vakuudet vapauttaa teille? Asolla saa kivasti säästettyä sen käsirahan.
Sotkeneet itse raha-asianne? Miten? Myymällä asuntoa pakon edestä huonolla hetkellä? Opiskelemalla? Asuntolainaan meillä on kyllä varaa, kun nytkin yli tonni maksetaan eikä kertaakaan olla nostettu esimerkiksi asumistukea.
Vakuudet eivät ole vapautumassa lähiaikoina ja aso tulee kyllä tällä alueella vuokra-asumista kalliimmaksi. Toki sitäkin voi harkita.
Ap
Miten teillä on varaa asuntolainaan, mutta ette saa sitä? Eikös silloin totuus ole, että teillä EI ole varaa asuntolainaan?
Olet aivan oikeassa! Meillä on varaa maksaa yli 1000€ vuokraa (+vesi, sähkö) mutta ei missään nimessä ole varaa maksaa omistusasuntoa, jonka kulut ovat laina+muut kulut kokonaisuudessaan 830€.
Eli meillä ei nyt siis millään ole varaa tähän, mutta kuvitteellisella naapurilla samassa tilanteessa on, koska saa takaajan omarahoitusosuudelle. VAI onkohan kuitenkin kyse siitä, että meillä molemmilla OLISI varaa siihen, mutta toisella on vain parempi tuuri?
Ap
Pankki ei harrasta hyväntekeväisyyttä, vaan liiketoimintaa. Se haluaa varmistaa, että saa omansa pois kaikissa olosuhteissa.
Se, että te pystyisitte NYT maksamaan lainaa, ei tarkoita, että pystyisitte siihen jos jäätte molemmat (tai edes toinen) työttömäksi. Jos teillä olisi takaaja (tai käsiraha säästettynä, mikä osoittaisi pankille teillä olevan taloustaitoja, ja lainasummakin olisi pienempi), pankki tietäisi ettei niille tule persnettoa.
Mutta ei säästöjä, vasta kolmikymppisenä valmistuttu yliopistosta ja päästy leivän syrjään kiinni -kova riski pankille. Varsinkin kun tuskin olette millään hyvin työllistävällä kovapalkkaisella alalla -jos olisitte, olisitte tehneet opiskeluaikanakin alan töitä, ja olisi niitä säästöjä. Ja puolessa vuodessa olisitte säästäneet jo 10 000 e, jos olisitte olleet fiksuja ja jatkaneet "opintotuella elämistä" vaikka palkka alkoikin juosta.
Teillä ei ole ollut mitään suunnitelmallisuutta tässä. Yhtäkkiä on löytynyt juuri se ihan hirsiunelma, joka on pakko saada, vaikka ei olla millään tavalla valmistauduttu etukäteen tämän unelman toteuttamiseen. Ja nyt sitten ruikutat, kun muut eivät toteuta sinun, aikuisen ihmisen, unelmia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olittekin itse sotkenut raha-asianne ja nyt pitäisi saada lainaa, johon teillä ei ole varaa. Teidän on oikeastaan vain pakko säästää se käsiraha, jollei pankki myönnä vakuuksia koko vajeelle tai vanhemmat/sisarukset anna vakuuksia. Oli hyvä idea kysyä sisaruksislta, että joko voisi vakuudet vapauttaa teille? Asolla saa kivasti säästettyä sen käsirahan.
Sotkeneet itse raha-asianne? Miten? Myymällä asuntoa pakon edestä huonolla hetkellä? Opiskelemalla? Asuntolainaan meillä on kyllä varaa, kun nytkin yli tonni maksetaan eikä kertaakaan olla nostettu esimerkiksi asumistukea.
Vakuudet eivät ole vapautumassa lähiaikoina ja aso tulee kyllä tällä alueella vuokra-asumista kalliimmaksi. Toki sitäkin voi harkita.
Ap
Miten teillä on varaa asuntolainaan, mutta ette saa sitä? Eikös silloin totuus ole, että teillä EI ole varaa asuntolainaan?
Tämä. Pankit ovat liiankin höveleitä antamaan lainaa.
Ap ei ymmärrä, että asuntolaina on kyettävä maksamaan, vaikka molemmat joutuisivat työttömäksi. Vuokrakämpässä tuossa tilanteessa saa asumistukea, omistusasuntoonkin saa toki teoriassa, mutta huomattavasti vähemmän.
Pankki tietää, että jos ihminen ei ole töissä ollessaan kyennyt käsirahaa säästämään, se on henkilökohtaisessa konkurssissa heti, jos putoaa edes ansiosidonnaiselle. Joten jäisi lainat maksamatta.
Pankit tarjoavat myös vakuutuksia työttömyyden tai työkyvyttömyyden varalle. Ja useimmat pankit ovat joustavia neuvottelemaan lyhennysvapaista kuukausista tai jopa vuosista työttömyyden tai vaikka opiskelujen takia.
Nordealla esimerkiksi laina-ajat ovat joustavia 25-35. Voit periaatteessa itse päättää paljonko maksat per kk, laina-aika vain sitten pitenee tai lyhenee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkä ikäisiä ap olette? Kauanko olette nyt säästäneet asuntoa varten? Onko teidän nykyinen asunto hyväkuntoinen - voisitteko skaalata vähän halvempaan vuokra-asuntoon vaikka tinkimällä asunnon kunnosta? Onko teidän toiveet uudesta kodista realistisia? 5 vuotta on toki pitkä aika, mutta vaikuttaa siltä, että ellei lainamäärää voi hilata alaspäin tai ellei säästötahtia voi ripeyttää, ei muuta vaihtoehtoa ole. Keneltäkään muilta, kuin vanhemmilta en kehtaisi lähteä takauksia kyselemään.
Liian usein nykyään ajattelemme, että meillä pitäisi olla unelmakoti 30-vuotiaana. Vertaamme itseämme muihin ja tunnemme painetta itsekin hankkia täydellisen kodin, kun muillakin on. Valitettavasti liian monella ei todellisuudessa ole varaa asua hienoissa asunnoissaan. En tarkoita, että tämä koskisi ap teitä, mutta muistakaa tässäkin tilanteessa kohtuus. Kaikkea ei elämässä saa, eikä yleensä ainakaan kerralla. Hankkimalla liian suuren asuntolainan, voi joutua pahoihin taloudellisiin ongelmiin. Useasti asuntolaina ei ole talouden ainoa laina, ja sillä on syynsä miksi pankki tarvitsee muita vakuuksia. Tämä on myös velallisen turva. Pienemmästä ja/tai edullisemmasta asunnosta on hyvä myöhemmin ponnistaa vähän isompaan ja/tai hintavampaa asuntoon. Harva meistä, jos kukaan, voi ostaa ensimmäiseksi kodiksi sen unelmakodin. Tsemppiä!
Kiitos asiallisesta vastauksesta. Laina, jota haettiin ja joka lisävakuudella saataisiin, olisi reilusti alle 200 000€, eli tässä ei siis haeta todellakaan kuuta taivaalta. Päinvastoin, ostettava asunto olisi vielä huomattavasti syrjemmästä kuin tämä nykyinen eikä todellakaan mikään uudenkarhea kunto talossa. Eli mielestäni se, mitä haetaan, on muutoin kyllä realistinen. Tavoitteena olisi päästä maksamasta vuokraa muille ja asua ostettavassa kohteessa 2-5v, miksei pidempäänkin, jos sijainti edelleen töiden puolesta ok.
Miehen kanssa ollaan 30v, säästöjä ei valitettavasti ole vielä asunnosta sitä vaadittavaa määrää ja siksi lisätakaukselle olisi tarvetta. Ennen kuin joku taas innostuu tästä säästöttömyydestä niin molemmat ovat vasta valmistuneet yliopistosta ja olleet alle 6kk työelämässä. Nykyisellä vuokralla tiukasti elämällä saisimme tarvittavat säästöt jossain 5v kasaan. Takuiden ja säästöjen määrä on meillä suurempi, koska kumpikaan ei valitettavasti ole ensiasunnon ostaja. Valtiontakauksen kautta asuntolaina saisi olla max 85% ostettavasta asunnosta joten vaatisi niitä kuuluisia säästöjä.
Nykyinen vuokraratkaisu on valitettavasti halvin ottaen huomioon sen, että töihin olisi molempien päästävä (nytkin menee minulla sumplimisen kautta), huoneita ja tilaa on nyt jo vähän, kunto on toki ok, mutta huonokuntoisempaa halvemmalla ei ole löytynyt sellaiselta sijainnilta, että minäkin pääsen töihin kulkemaan. Lisäksi miehen suuri koira rajoittaa sitä, ettei voi vapaasti asuntoja muutenkaan valikoida ja miehen (mielestäni ymmärrettävään) haluun olla luopumatta koirasta en halua puuttua.
Ap
Mitä ihmettä? Kumpikaan ei ole ensiasunnonostaja, mutta siltikään mitään säästöjä ei ole?? En minäkään teille rahaa lainaisi. Selkeästi teette huonoja valintoja ostojenne suhteen.
Toisinsanoen jokainen asunnon joskus ostanut on rikas miljönääri, kun asunnon osto on näköjään joku tae rikastumiselle? Ei herranjestas. Luuleeko joku oikeasti, että asunnot myydään aina vain ja ainoastaan voitolla? Ap puhui, että oli pakko myydä ja olivat opiskelijoita = luultavasti opinnot kaukana ostetusta asunnosta + opiskelijat eivät varmaan helpolla maksele vuokra-asumisesta veroja ja kuluja.
Asunnon ostaminen parikymppisenä jostain perähikiältä on juuri niitä huonoja valintoja joista tuossa puhuin. Vieläpä niin, että ottaa 100% lainaa ja heti oston jälkeen on pakko myydä. Ei raha-asioitaan järkevästi hoitava ihminen vaan toimi noin. Nytkin oltiin ostamassa jotain syrjäistä kohdetta eli kohta on taas pakko myydä ja takkiin tulee...
Kohde ei ollut missään ”perähikiällä”. Valitettavasti viereen rakentui uudempia kohteita joita myytiin samaan hintaan kuin meidän, joten meidän asunto vanhempana oli ostajien silmissä vähemmän arvokas. Lisäksi asuntomarkkinat silloin olivat paljon vähemmän vilkkaita kuin nyt. Miten olisit ennustanut itse kaikkivaltiaana tällaisen? Ja kuka sanoi, että ”heti oston jälkeen pakko myydä”? Mahdat olla hieno ystävä jollekin, kun keskustelet olettamalla etkä kysymällä ensin (ottaen huomioon perähikiän ja heti myymisen).
Ap
Ja kaikki on aina jonkun muun vikaa, koska olisihan se nyt kohtuutonta, että ihminen vilkaisisi kaupungin kaavoitussuunnitelmaa ennen asunnon ostoa. Yleensähän niissä myyntiesitteissäkin lukee, mitä alueelle aiotaan rakentaa. Ja yleensä sen pystyy ihan ympäristöstä näkemään, onko rakentamista odotettavissa kymmenen vuoden sisään.
En missään nimessä suostuisi takaamaan kenenkään lainaa, en myöskään omien lapsien.