Luokittele ”pettäminen”
Laitoin lainausmerkkeihin siksi, etten ikinä pettänyt seksuaalisessa mielessä, jonka fyysisyyteen osa ihmisistä ymmärtääkseni vetää rajan. Eli petin siinä mielestä, että kerroin toiselle edelleen ajattelevani häntä. Kerroin myös sen, etten ole nykyistä kumppaniani aikeissa pettää ikinä. Mutta kerroin silti, että Hän on useasti ajatuksissani enkä voi ajatuksilleni mitään.
Kuinka moni eroaa parisuhteestaan ihastuttuaan johonkin toiseen? Kuinka moni mahtaa olla parisuhteessa siitä huolimatta, että menneisyydessä on joku sielua koskettanut ex?
Tein aloitukseni ymmärtääkseni sitä, mitä lopulta pettämiseksi kutsutaan ja mikä merkitys on teoilla ja lupausten pitämisellä verrattuna siihen, että kuka tahansa voi joskus tahtomattaan olla ihastunut parisuhteensa ulkopuoliseen henkilöön.
Kommentit (72)
Kaikki ihmiset määrittelevät tämän omalla tavallaan ja jokaisessa parisuhteessa pitää vetää pariskunnan yhdessä sopimat rajat.
Esim meillä saa seksiä harrastaa oman sukupuolensa edustajan kanssa, sitä ei määritellä meillä pettämiseksi. Tämä ei taas määritelmänä toimi 99%:lle pariskunnista.
Jos mies katselee muita naisia sillä tavalla ja jos puhuu muista kuin työasioista naisten kanssa, jotka ei ole perheenjäseniä.
Ajattelen että parisuhteeseen kuuluu olennaisesti halu olla sen kumppanin kanssa. Jos ei halua olla kumppaninsa kanssa mutta ei eroa sanoisin että ollaan pettämisen puolella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpahan taas puritaanisia mielipiteitä. Ehkä tällaiset mielipiteet ymmärtää seurusteluvaiheessa, mutta siinä vaiheessa, kun takana on kymmenen tai kymmenien vuosien avioliitto, ajattelee ehkä jo laajemmin. Parisuhde muuttuu vuosien aikana. Alussa se on symbioottista, mutta jossain kohtaa alkaa tulla omia menoja, omia unelmia, omia ihmisiä. Parisuhteeseen tulee kaikenlaisia vaiheita, ja ajan myötä alkaa korostua ystävyys ja kumppanuus mustasukkaisen intohimon sijaan. Ehkei näin käy kaikissa parisuhteissa, mutta monissa kyllä.
Itse olen ihastunut lukemattomia kertoja pitkän parisuhteeni aikana. Myös rajat ovat ylittyneet. Silti, kaikesta huolimatta perhe on pysynyt kasassa ja lapsilla on ollut turvallinen kasvuympäristö. Väittäisin, että suhde olisi ollut tuhoon tuomittu jos jokaisesta väärästä katseesta olisin tehnyt "numeron" ja alkanut kyseenalaistaa suhdettani, tai vielä pahentaa, tunnustanut asian kumppanille.
Kaikkein toimivimmat, pitkät parisuhteet ovat rentoja parisuhteita. Sellaisia missä ymmärretään mitä ihmisyys on, kuinka tunteet toimii ja virheille jää tilaa. Parisuhde on kasvamista yhdessä ja yksilönä. Itse en todellakaan heittäisi suhdettani mäkeen jos kumppani pettäisi, vaikka hänellä olisi suhdekin. Silloin ei aleta riehumaan, vaan istutaan alas keskustelemaan tarpeista ja syistä kaiken taustalla. Kun parisuhde koskettaa myös koko perhettä, on ajateltava myös perheen kokonaisetua, eikä vain omia tunteita.
Surullinen tarina...
Surullista on se, että aikuiset ihmiset ovat aivopeseytyneet hollywood- ja disney-tarinoissa siinä määrin, että odottavat parisuhteelta ja kumppanilta asioita jotka ovat normaalin ihmisyyden ulkopuolella. Parasta olisi hyväksyä kumppani kokonaisena ihmisenä, että hänellä on omia haluja ja itse ei ole aina niiden halujen kohteena. Kaunista on kuitenkin se, että ihmiset kaikessa epätäydellisyydessään päättävät jakaa elämänsä yhdessä. Minun puolisoni on hyvä isä ja hyväsydäminen mies - kokisin olevani täysin keskenkasvuinen jos hylkäisin hänet esim. keski-iänkriisin keskellä tehdystä hairahduksesta.
Eikö sitten olisi parempi pysyä sinkkuna?
Miksi mennä edes yhteen jos noin kylmä maailmankuva?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pornon katsominen
Suunnilleen huonoin syy syyttää pettämisestä. Jos ei provo, suosittelen kommentoineelle oman kehonsa hyväksymistä. Anna edes puolisollesi oikeus nauttia.
Ei ole provo.
En ikinä olisi naisen kanssa joka katsoo pornoa.
Vierailija kirjoitti:
Pettämistä on kaikki mitä et voi tehdä tai puhua puolisosi kuullen.
No ei kyllä ole. Ei parisuhde ole mikään aukoton symbioosi nyt kuitenkaan, missä pitäisi olla ihan kaikissa asioissa kuin avoin kirja ja jakaa kaikki omat ajatuksetkin tai vaikka ystävien henkilökohtaiset asiat. Tai itse en ainakaan sellaista itsensä kadottamista haluaisi.
Kyllä voi olla ihan hyvin sellaisia asioita, joita vaikka haluaa puhua hyvän ystävän kanssa, joita ei kaikkia haluaisi välttämättä puolison kuulevan. Enkä tarkoita mitään pettämisjuttuja, vaan esim. kaikenlaisten elämän asioiden syvällistä pohdintaa tai analysointia tai mitä ikinä. Voi tehdä jotain omia hölmöjä juttuja tai vaikka harrastaa ihan yksityisesti sooloseksiä, eikä puolison tarvi kaikkea päästä näkemään. Kyllä jokaisella on oikeus tietynlaiseen omaan yksityisyyteenkin, vaikka kuinka olisi parisuhteessa.
Mun mielestä kyllä jonkinlainen yksityisyys on omiin tunteisiinkin, muita kohtaan, vaikka sieltä löytyisikin esim. kauas taa jäänyt rakkaus, mutta jokin rakkaus häntä kohtaan on koko loppuelämän, tai jokin ihastus, jolle ei halua tehdä mitään tms. Ei ihan kaikkia asioita, jotka ei nykysuhteeseen ja nykyiseen rakkauteen vaikuta, tarvi välttämättä kertoa jos ei siltä tunnu.
Tulella leikkiminen eli hakeutumalla toistuvasti sellaisiin tilanteisiin ja läheisiin väleihin, missä "mahdollisuuksia pettää olisi ollut". Miksi ruokkia tilannetta?
Strippaajien kuolaaminen, sylitanssit jne
No jokainen määrittelee itse rajansa pettämiselle. Meillä pettäminen on esimerkiksi sitä että muiden kanssa harrastetaan seksiä niin että toinen ei asiasta tiedä, saadaan harrastaa muiden kanssa mutta siitä keskustellaan ennen ja jälkeen.
Turha puhua "moraalista", kun kyse on vain kiinnijäämisen pelosta.
Vierailija kirjoitti:
Onpahan taas puritaanisia mielipiteitä. Ehkä tällaiset mielipiteet ymmärtää seurusteluvaiheessa, mutta siinä vaiheessa, kun takana on kymmenen tai kymmenien vuosien avioliitto, ajattelee ehkä jo laajemmin. Parisuhde muuttuu vuosien aikana. Alussa se on symbioottista, mutta jossain kohtaa alkaa tulla omia menoja, omia unelmia, omia ihmisiä. Parisuhteeseen tulee kaikenlaisia vaiheita, ja ajan myötä alkaa korostua ystävyys ja kumppanuus mustasukkaisen intohimon sijaan. Ehkei näin käy kaikissa parisuhteissa, mutta monissa kyllä.
Itse olen ihastunut lukemattomia kertoja pitkän parisuhteeni aikana. Myös rajat ovat ylittyneet. Silti, kaikesta huolimatta perhe on pysynyt kasassa ja lapsilla on ollut turvallinen kasvuympäristö. Väittäisin, että suhde olisi ollut tuhoon tuomittu jos jokaisesta väärästä katseesta olisin tehnyt "numeron" ja alkanut kyseenalaistaa suhdettani, tai vielä pahentaa, tunnustanut asian kumppanille.
Kaikkein toimivimmat, pitkät parisuhteet ovat rentoja parisuhteita. Sellaisia missä ymmärretään mitä ihmisyys on, kuinka tunteet toimii ja virheille jää tilaa. Parisuhde on kasvamista yhdessä ja yksilönä. Itse en todellakaan heittäisi suhdettani mäkeen jos kumppani pettäisi, vaikka hänellä olisi suhdekin. Silloin ei aleta riehumaan, vaan istutaan alas keskustelemaan tarpeista ja syistä kaiken taustalla. Kun parisuhde koskettaa myös koko perhettä, on ajateltava myös perheen kokonaisetua, eikä vain omia tunteita.
Tässä olikin harvinaisen kypsä mielipide ikuisuusaiheeseen. Kyllä monet liitot voisivat paremmin, jos oltaisiin sallivampia ja avarakatseisempia. Miksi pettämiseen suhtaudutaan Suomessa kuin maailmanloppuun? Suomalaiset nuoret naiset suhtautuvat siihen tutkimusten mukaan kaikkein jyrkimmin. Olisiko vähän aika löysätä nutturaa ja nauttia elämästä?
Meille miehille riittää että katsot toista naista niin alkaa pettämis syytökset
Suunnilleen huonoin syy syyttää pettämisestä. Jos ei provo, suosittelen kommentoineelle oman kehonsa hyväksymistä. Anna edes puolisollesi oikeus nauttia.