Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mistä saan voimaa erota?
Kertokaa ihmeessä, mistä saan voimaa puskea eron läpi?
Mieheni ei ole alkoholisti, väkivaltainen tai krooninen pettäjä. Oloni on kuitenkin kamalan epävarma hänen kanssaan. Hän on tosi tarkka omista tarpeistaan, rahoistaan ja omaisuudestaan, kun taas minä olisin enemmän me-henkinen.
Olemme eläneet vuosia elämää, jollaista mies haluaa elää, niin että minä olen maksanut siitä kiltisti puolet. Kun vuosi sitten rupesin puhumaan omista tarpeistani, kaikki mahdolliset yhteiset vaihtoehdot punniten, sain kylmää vettä niskaan ja kävi selväksi, ettei häntä kiinnosta osallistua. Minun hyvinvointini ei ole hänelle prioriteetti. Kylmä hymy huulillaan hän vinoili mm. säästöjeni vähyydestä, kun mietin että voisinko rahoittaa unelmani yksin. Ja tottahan tuo, säästöjä ei ole juuri kertynyt, koska minulle tulee kovin kalliiksi elää hänen haluamaansa elämää.
Silti rakkaus ei vaan kuole, en haluaisi satuttaa häntä tai myöntää, ettei yhteistä tulevaisuutta ole. Laitoin kuitenkin juuri hakemuksen vetämään vuokra-asuntoyhtiölle, ja sydäntä kylmää. En tiedä yhtään, miten viedä ero läpi. Hän on ihana ihminen, mutta kamalan itsekäs ja välillä ilkeäkin puolisona.
Miten tästä selviää?
Kommentit (157)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lähde. Se tuntuu hetken vain pahalta. Sun mies käyttää henkistä väkivaltaa. Et voi tuntea itseäsi tärkeäksi ja rakastetuksi tuollasessa suhteessa.
Pitemmän päälle tuollainen suhde ottaa paljon enemmän kuin antaa. Ja on olemassa todella hyviä miehiä. Itse en voisi olla tuollaisen miehen kanssa.
Eroaminen on sarja käytännön toimenpiteitä ja vyöry vaikeita tunteita. Usein kuitenkin ihminen pystyy yllättävän hyvin toimimaan kun on pakko. Tunteet vyöryvät sitten myöhemmin.
Kyllä sinä tiedät, mitä kaikkea siinä pitää tehdä. Vaikeinta on se toisen kohtaaminen ja asian selvittely. Tsemppiä kaikkeen, jos päätät edetä asiassa. Kaikki siitä ovat selvinneet. Apua on myös tarjolla, esim erilaisia eroryhmiä, joita suosittelen oman kokemukseni pohjalta.
Rauhallisesti vaan. Pahinta on se aika ennen eropäätöstä. Kun olet päätöksen tehnyt, ryhdy toteuttamaan käytännön toimia äläkä draamaile turhaan. Ajattele kaikkea sitä rauhaa, joka sinua odottaa. Voit elää juuri sinulle sopivien arvojen mukaista elämää. Voimia!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos rakkautta on ei ero ehkä ole juuri nyt paikallaan. Teille on kuitenkin hyvin paljon hyvää suhteessa. Et yhtään edes avaa mikä se sun projekti on mihin olisit halunnut miehen osallistuvan.
Vierailija kirjoitti:
Jos rakkautta on ei ero ehkä ole juuri nyt paikallaan. Teille on kuitenkin hyvin paljon hyvää suhteessa. Et yhtään edes avaa mikä se sun projekti on mihin olisit halunnut miehen osallistuvan.
Mitä hyvää? Mies on itsekäs, ilkeä, naljailee ja käyttää ap:ta oman elämänsä rahoittajana. Vastavuoroisuutta ei ole, ap ei saa tukea. Ap voi saada vielä hyvänkin miehen, jos haluaa, mutta vain jos jättää nykyisen. Ei ap:n tarvitse uhrautua tuollaisen tyypin takia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jo tuo asuntohakemuksen kirjoittaminen oli konkreettisin askel, minkä olen tähän mennessä ottanut. Voin fyysisesti pahoin, kun sitä naputtelin.
Kyseessä on asuinpaikka 40 km:n päässä nykyisestä. Olen ajellut sinne harrastuksen ja lähipiirin vuoksi 7 vuoden ajan 5-7 kertaa viikossa, maksaen yksin auton ja kaikki siihen liittyvät kulut. Lisäksi ennen koronaa kuljin työmatkaa 45 min / suunta, nyt etäilen onneksi. Tuolla haluaisin tietysti asua.
Ensin ehdotin, että muutetaan vähän lähemmäksi, 10 kilsaakin auttaisi paljon. Ei käynyt, pitää olla kaupungin sykkeessä. Sitten ehdotin, että kun sinä kerran viihdyt tässä kaupunkiasunnossa, pidetään tämä, mutta hankitaan vapaa-ajan asunto /mökki, ja löysin ihan täydellisen ehdokkaankin siihen. Mies on usein itsekin miettinyt, että mökki kohtuumatkan päässä olisi kiva.
Tälle mies nauroi, että hän ei kaupungista lähde eikä tuollaiseen osallistu, hanki loma-asunto ihan vapaasti tai vaikka vuokraa, kyllä hän tulee sitten grillaamaan. Jatkoi, että pitää kuitenkin silmät kiinni, kun kuitenkin sisustan niin rumasti sen. Paitsi että ai niin, eihän minulla ole edes varaa, koska olen niin huono rahankäyttäjäkin vielä.
Mitä edes saat tuollaisesta suhteesta? Vaikka siinä jotain hyvää olisikin, niin tuo huono on kyllä niin huonoa ettei mikään hyvä sitä paremmaksi tee. Ansaitset parempaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja vaikka olen tosi paljon kaikkea ilkeilyä sietänyt, minusta nuo viimeisimmät kommentit menivät jo niin ihon alle ja iskivät niin arkaan paikkaan, että koin, että hänen on opittava läksynsä. Itse kestäisin vielä lisää loukkauksia, ilmeisesti ihan loputtomasti, mutta minusta noin ei saa puhua kenellekään ilman seuraamuksia.
Suunnitelmissa on ottaa vuokra-asunto, hoitaa muutto vaivihkaa ja ilmoittaa, kun kaikki on valmista, että vapaa-ajan asunto on nyt hankittu, mutta ympärivuotiseen käyttöön ja vain minulle itselleni. Kalliista kaupunkiasunnosta hän voi ostaa puolikkaani markkinahintaan tai sitten myydään se välittäjän kautta.
Ero kirjoitti:
Jo tuo asuntohakemuksen kirjoittaminen oli konkreettisin askel, minkä olen tähän mennessä ottanut. Voin fyysisesti pahoin, kun sitä naputtelin.
Kyseessä on asuinpaikka 40 km:n päässä nykyisestä. Olen ajellut sinne harrastuksen ja lähipiirin vuoksi 7 vuoden ajan 5-7 kertaa viikossa, maksaen yksin auton ja kaikki siihen liittyvät kulut. Lisäksi ennen koronaa kuljin työmatkaa 45 min / suunta, nyt etäilen onneksi. Tuolla haluaisin tietysti asua.
Ensin ehdotin, että muutetaan vähän lähemmäksi, 10 kilsaakin auttaisi paljon. Ei käynyt, pitää olla kaupungin sykkeessä. Sitten ehdotin, että kun sinä kerran viihdyt tässä kaupunkiasunnossa, pidetään tämä, mutta hankitaan vapaa-ajan asunto /mökki, ja löysin ihan täydellisen ehdokkaankin siihen. Mies on usein itsekin miettinyt, että mökki kohtuumatkan päässä olisi kiva.
Tälle mies nauroi, että hän ei kaupungista lähde eikä tuollaiseen osallistu, hanki loma-asunto ihan vapaasti tai vaikka vuokraa, kyllä hän tulee sitten grillaamaan. Jatkoi, että pitää kuitenkin silmät kiinni, kun kuitenkin sisustan niin rumasti sen. Paitsi että ai niin, eihän minulla ole edes varaa, koska olen niin huono rahankäyttäjäkin vielä.
Minulla oli joskus tuollainen ystävä. Hänen ehdoillaan kaikki, hänen aikataluissaan kaikki, vastavuoroisuutta ehdottaessani huomasin, ettei tule mitään. En kokenut olevani itseni hänen kanssaan siinä jatkuvassa yrityksessä pomottaa, ja vähitellen aloin tuntea vihaa.
Hyvä asia oli se, että sen jälkeen kun irottauduin hänen väsyttävästä seurastaan, olen osannut antaa arvoa kaikille jotka osaavat neuvotella ja kuunnella toisenkin tarpeita. Vapaus olla ja tehdä ihmisten kanssa jotka eivät pakota ja sanele tuntuu vielä vuosienkin jälkeen hyvältä.
Vaikeahan sinun tilannettasi on tarkasti tietää, jos on yhä tunteita pelissäkin.
Silti olen vähän sitä mieltä, että nujerrettuna sitä voi kuvitella tarvitsevansa toista enemmän kuin tarvitseekaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ja vaikka olen tosi paljon kaikkea ilkeilyä sietänyt, minusta nuo viimeisimmät kommentit menivät jo niin ihon alle ja iskivät niin arkaan paikkaan, että koin, että hänen on opittava läksynsä. Itse kestäisin vielä lisää loukkauksia, ilmeisesti ihan loputtomasti, mutta minusta noin ei saa puhua kenellekään ilman seuraamuksia.
Suunnitelmissa on ottaa vuokra-asunto, hoitaa muutto vaivihkaa ja ilmoittaa, kun kaikki on valmista, että vapaa-ajan asunto on nyt hankittu, mutta ympärivuotiseen käyttöön ja vain minulle itselleni. Kalliista kaupunkiasunnosta hän voi ostaa puolikkaani markkinahintaan tai sitten myydään se välittäjän kautta.
No, kuulostat siltä, että sinulla ON jo voimaa erota. Ja suunnitelmasi on hyvä. Jos puoliso on ollut sitä mieltä että "senkus hankit" niin periaatteessa hän vastaa omasta yhteistyökyvyttömyydestään, eikä teidän asiasta tarvitse enempää edes neuvotella, sehän on jo tavallaan "sovittu".
On kyllä niin ärsyttävää huomata ettei toista kiinnosta toisen toiveet yhtään. Huomaa ettei yhtään edes yritä. Välinpitämättömyys tappaa tunteet tosi äkkiä. Tulee sellainen olo, että mitä tässä vielä sitten kuhnitaan. Tosi yleistä on itsestäänselvyys että tyttis, vaimoke tai vaimo myötäilee joka asiassa. Yleensä saa järjestää hirveet itkupotkuraivarit ennenkuin saa edes jotain läpi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Materialistit ihmissuhdemarkkinoilla.
Pitää päästä eroon miehestä fyysisesti. Ei rakkaus lopu napista painamalla, ei vaikka toinen alkaisi kohdella huonosti. Hyvä kun olet katsonut asuntoa.
ERO ERO ERO! Miehet vain pilaavat hyvän elämän!
Noh, Petheadianneuvottelukeskus, Perheneuvola, kirkko, eroneuvo, eroavut ja jopa narsistin uhrien tuki auttaa sinua eroamisessa. Olisko vielä listaan lisättävissä Ensi-ja turvakotien liitto sekä miestäsi ajatellen Miessakit.
Pakkaahan ne laukkusi ja lähde.
Ei ollenkaan tyhjästä temmattu harmitus. Tuo on osa-aikavanhemmuuden ohella tärkein syy, miksi itse olen nihkeä sellaista ajatusta kohtaan, että muuttaisin jonkun miehen kanssa yhteen: kohta huomaisin rahoittavani puolta sellaisesta elämäntavasta, jota en halua ja jossa ei olisi minulle tärkeitä asioita ja joka olisi vielä kallis. Ja siihen päälle sitten saman katon alla hengaileva mies voisi osoittautua ilkeäksi ja kylmäksi. Ymmärrän oikein hyvin, että haluat ulos.
Vierailija kirjoitti:
Eroa, niin saat puolet miehen omaisuudesta.
Kaikki naiset käyttävät miestä hyväkseen erotessa.
Vai niin 😂
Mä olen kyllä aina menettänyt rahaa, mutta ollut onnellinen että pääsin eroon.
Alue: Aihe vapaa
Palstan vakiovastaus JSSAP!