Lue keskustelun säännöt.
Minkä kirjan hehkutusta et itse ymmärrä?
Itse vastaan, että Totuus Harry Quebertin tapauksesta. Kaikki menivät tästä aivan pähkinöiksi mutta luettuani sitä nyt parisataa sivua en kyllä ymmärrä miksi. Siinä on kyllä joitain ihan hauskoja sutkautuksia, mutta pääasiassa teksti on ihan kuin jonkun amatööriraapustelijan kynästä, ohutta ja yksinkertaista tarinointia. Sivutolkulla tarinaa tyyliin: "Nola laittoi kahvin tippumaan. Hän kasasi tarjottimelle voita, paahtoleipää, munia ja marmeladia. Sitten hän kurkisti heiluriovesta nurkkapöydässä istuvaa Harrya. Oi, kuinka komea hän olikaan! Nola oli aivan rakastunut." Ja sitten Pajtim Statovcin kirjat. Eivät vain iske minuun sitten yhtään. Jotenkin niitä leimaa ankea ja valju tunnelma ja tuntuu että kaikki kolme kirjaa ovat hyvin samanlaisia keskenään, melkein kuin eri versioita samoista henkilöhahmoista. Miehet ovat aina silmiinpistävän mulkeromaisia elleivät peräti väkivaltaisia ja kaikki naiset pyhimysmäisiä hiljaisuudessa kärsijöitä. Vahva symboliikka kissoineen ja käärmeineen ei myöskään muhun vetoa. Kertokaa omanne! Eikä sitten ruveta kinaamaan, henkilökohtaisista mieltymyksistähän tässä on kyse :) Keskustella toki saa!
Kommentit (978)
toi Harry Quebert on tosiaan ällistyttävä huonoudessaan. Miksi sitä on kehuttu ja jonkun palkinnonkin se on saanut? Se on siis aidosti huono kirja: aidosti huonolaatuista tekstiä ja juonikin kökkö. Lapsellinen tekele. Jotain outoa on siinä, että kriitikot silti suitsuttivat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sinuhe Egyptiläinen. Waltarilla on paljon parempiakin kirjoja.
50 Shades of Grey
Se teksti on todella karun huonosti kirjoitettua, varsinkin englanniksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tavallaan ymmärränkin Alastalon salissa hehkutksen, mutta se on eka kirja, joka oli pakko jättää kesken. Minusta ei ole lukemaan sivun mittaisia lauseita vaikka ilmaisut olivatkin hienoja.
Vierailija kirjoitti:
toi Harry Quebert on tosiaan ällistyttävä huonoudessaan. Miksi sitä on kehuttu ja jonkun palkinnonkin se on saanut? Se on siis aidosti huono kirja: aidosti huonolaatuista tekstiä ja juonikin kökkö. Lapsellinen tekele. Jotain outoa on siinä, että kriitikot silti suitsuttivat.
Siis en ymmärrä! Ihan kikkeliskokkelistekstiä, kuin jonkun aloittelevan kynäniekan ensimmäinen kötöstys. Välillä tulee tosiaan mietittyä, että mikä ihmeen salaliitto tässä on taustalla, kun toisinaan joku ihan kökkö kirja nousee maailmanmaineeseen, ja sitten taas toisaalta on lukuisia oikeasti hienoja kirjoja, joista juuri kukaan ei tiedä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Quebert oli vastenmielinen, lapsen hyväksikäytön romantisointia.
Pienestä elämästä sen sijaan pidin.
Mutta esim ne Rileyn kirjat ovat käsittämättömän suosittuja, vaikka ovat tosi kliseistä harlekiini-viihdettä. En tykännyt. Ja tietysti muinaiset Dan Brownit. Huonoja.
Sofian maailma. Oli olevinaan mahtava filosofiajytky 90-luvun puolivälissä. No, kirjan alku oli ihan lupaava filosofisestikin, mutta sitten se lähti ihan laukalle, kun satuolennot sun muut outoudet lähtivät kirmailemaan. Petyin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
50 Shades of Grey
Se teksti on todella karun huonosti kirjoitettua, varsinkin englanniksi.
Jep. Vaan eikö se olekin alun alkaen Twilightiin pohjautuvaa fanfictionia.
Seitsemän veljestä. Ei vaan toimi, en saa siitä otetta.. en sitten millään. Se on ihan paska.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suon villi laulu. Luin sen hiljattain ja varsin keskinkertainen opus oli.
Paulo Coelhon kirjat. Ihmiset kehuu syvällisiksi ja elämän mullistaviksi, vaikka ovat kliseitä täynnä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Seitsemän veljestä. Ei vaan toimi, en saa siitä otetta.. en sitten millään. Se on ihan paska.
t. August Ahlqvist
Vierailija kirjoitti:
50 Shades of Grey
Se teksti on todella karun huonosti kirjoitettua, varsinkin englanniksi.
Ei helkkari, lakkasin lukemasta siinä vaiheessa kun vastaan tuli lause: "His voice is warm and husky like dark melted chocolate fudge caramel... or something."
Siellä siis oikeasti luki noin :D
Vierailija kirjoitti:
Hanya Yanagiharan (en jaksa tarkistaa kirjoitinko oikein) Pieni elämä. Kärsimyksellä, väkivallalla ja raiskauksella mässäilyä alusta loppuun ja hirveän epäuskottavat juonikuviot. Ihan kuin joku aikuisten fanficci. En lämmennyt.
Minä tykkäsin siitä. Minusta siinä oli hyvin monipuolisesti käsitelty hyväksikäytön muotoja. Jokainen käytti yhtä henkilöä hyväkseen täyttääkseen omia tarpeitaan, riippumatta siitä, miten se tätä rikkoi. Osa teki sen pahalla, ja osa mielestään hyvillä motiiveilla, mutta loppujen lopuksi esim homosuhteessa ollut mies pohti, olisiko hän oikeasti ollut hetero, eli rakkaussuhteena esitetty kuvaus oli sekin loppujen lopuksi samaa sarjaa muiden miesten kanssa. Hyvä kirja, joka jätti pohtimaan.
Vierailija kirjoitti:
Paulo Coelhon kirjat. Ihmiset kehuu syvällisiksi ja elämän mullistaviksi, vaikka ovat kliseitä täynnä.
Olin tulossa sanomaan samaa. Tosin Veronika päättää kuolla -kirjan luin "sopivassa kohdassa" elämääni ja se on jäänyt itselleni merkitykselliseksi.
Vierailija kirjoitti:
Paulo Coelhon kirjat. Ihmiset kehuu syvällisiksi ja elämän mullistaviksi, vaikka ovat kliseitä täynnä.
Oletko lukenut esim. Alkemistia?
Todella hyvä tarina. Kaiken hehkuttamisen arvoinen, mutta se on vain minun mielipide. Coelho osaa luoda maailman, johon on helppo upota. Ainakin Alkemisti hyvä.
Rikos ja rangaistus. Itsekeskeinen kirjailija tekee oman itsensä idealisoidun hahmon pääsankariksi kirjaan, jonka keskeisin anti on, että päähenkilöä ylempiarvoinen poliisihenkilö kohdistaa tarkkailevan katseensa päähenkilöön ja kokee tämän erityislaatuiseksi, koska kyseinen päähenkilö kokee itsekin itsensä erityislaatuiseksi, koska pohjimmiltaan itsekeskeinen mieskirjailija kokee itsensä erityislaatuiseksi. Tässä idealisoidun omakuvan kasvavassa ihailussa sitten lillutaan. Ja tämä on ainutlaatuisen humaani kirjallinen mestariteos. Inhoan kaikkia muitakin venäläisiä klassikoita. Ylihypetettyjä, ja etenkin naisnäkökulmasta kammottavia.
Hanya Yanagiharan (en jaksa tarkistaa kirjoitinko oikein) Pieni elämä. Kärsimyksellä, väkivallalla ja raiskauksella mässäilyä alusta loppuun ja hirveän epäuskottavat juonikuviot. Ihan kuin joku aikuisten fanficci. En lämmennyt.