”Kaikki” haluavat minun tekevän lapsen vaikka en tiedä haluanko…
”Kaikki” tässä yhteydessä tarkoittaa vanhempia niin oman kun miehen suvun puolelta, jotka hienovaraisesti vihjailevat ja puhuvat välillä todellakin suoraan toiveistaan saada lisää lapsenlapsia. Myös lapsiperheelliset kaverit kyselevät melkein joka vierailun yhteydessä, joko kohta mekin ja olisipa kiva saada meidän Irmelille leikkikaveri. Sukujuhlat ja firman kekkerit on kamalaa ristikuulustelua lisääntymisaikeista etenkin näin 32-vuotiaana naisena.
Mies on ilmoittanu myös, että lapsi olisi tervetullut jos ja kun olisin valmis. Mutta kun en ole! Minulla on vaikka mitä suunnitelmia tulevaisuuteen niin uran, harrastusten kuin kokemusten suhteen, johon lasta ei mahdu sitten millään. Olen vastannut joskus utelijoille vastauksia esimerkiksi ”tulevalla syksyllä yritän alittaa xxx ajan puolimaratonilla”, ”olen osallistumassa ulkomaanprojektiin töiden kautta seuraavaksi 6kk ajaksi” ja ne tuntuvat olevan pahinta myrkkyä kysyjille.
Ymmärrän päivä päivältä paremmin, kun naiset puhuvat että kokevat ainoan arvonsa määräytyvän lisääntymisen kautta. On tosi surullista, ettei korkeakoulutetuissa ja yhteiskunnallisestikin merkittävää työtä tekevällä, terveellä naisella ole muuta käyttöä tässä elämässä. :(
Kommentit (41)
Minusta suurin ongelma on se, ettet tiedä, haluatko vai et. Se sinun kannattaisi selvittää ajatuksesi ihan itseäsi ja puolisoasikin varten. Jos haluat, ei asiaa kannata lykätä puolimaratonin takia. Jos et halua, pääset itse jahkailussasi eteenpäin ja voit avoimesti kertoa miehellesi, ettet halua lapsia.
Tiedän tunteen. Lapsia ei pidä tehdä muita miellyttääkseen. Sen tietää kyllä itse sitten, kun on valmis ja se ei ole väärin, jos ei olekaan ikinä valmis eikä hanki lapsia. :)
Älä hanki lapsia jos et ole varma että niitä haluat ja kerro tämä myös selvästi miehellesi ja ympäristöllesi. Voin kokemuksesta kertoa että selkeä viestintä poistaa monia ongelmia elämästä. Se voi aiheuttaa lyhyt aikaisia konflikteja, ja niitä ei pidä pelätä. Lopputulos on onnellisempi elämä joka on sellaista jota haluat elää. Älä elä muiden ehdoilla.
Eipä sellaista "oikeaa" hetkeä vain tule elämässä. Tuolla ajattelutavalla voisi 75% lapsista jäädä syntymättä. Mullakin oli kaikki kesken, kun esikoinen ilmoitti tulostaan ja nyt kolmas lapsi on reilu 1v ja tosiaan, miten voisi tehdä kaikkea sitä mitä haluaisi. Ei voi tehdä vuorotyötä, lähteä noin vain reissuun, lupautua kaverille avuksi tai edes vaikka nukkua jos huvittaisi jne. Ehkä sun ratkaisu on lapsettomuus. Täydellistä hetkeä lapsille ei tule ja jos on monenmoista kunnianhimoista tavoitetta ja paljon tehtävää, niin siihen sekaan voi olla lapset vaikea mahduttaa. Niin se vaan on.
Älä niitä muita mieti, mutta miehen kanssa asia täytyy ottaa käsittelyyn lähiaikoina. Lisääntymismahdollisuutesi laskevat rajusti seuraavina vuosina ja JOS lapsia aikoo tehdä, niin pianhan sitä kannattaisi yrittää. Jos taas mies haluaa lapsia mutta sinä et, niin silloin voi olla, että teidän parisuhde ei voi enää olla.
Täytyy sanoa, että olisin aika raivona, jos mieheni sanoisi jatkuvasti "nyt ei ole hyvä hetki", vaikka sisimmässään ajattelee, ettei ehkä halua lapsia lainkaan. Olethan siis painokkaan rehellinen miehellesi, ettet tuhlaa hänen aikaansa.
Olen kyllä sanonut tämän miehelleni, että juuri nyt en halua lapsia ja tilanne voi tulevaisuudessa muuttua tai olla muuttumatta. Keskustelu käytiin ennen häitämme koska minusta se oli velvollisuuteni tehdä asia varmasti selväksi. Mies sanoi, että on valinnut minut ja valinta pitää, oli lapsia tai ei.
Tällä hetkellä olen hyvin määrätietoinen ja varma, ettei lapsia tule olemaan. En kuitenkaan saa rauhaa siltä, miten iso asia se muille ihmisille on. Äitini on jopa avoimesti itkenyt kun kerroin, ettei lasta ole tulossa. Oikeastaan kukaan paitsi mieheni ei ole tuota ”ei” vaihtoehtoa hyväksynyt, vaan aina jaksetaan muistuttaa kuinka mieli muuttuu ja vanhana kaduttaa.
Ei tunnu mieskään hyväksyvän jos painostaa lapsen tekoon.
Törppöjä nuo kommentit. Kannattaa kuitenkin oikeasti pohtia omaa päätöstään. Kun lapsentekoaika sen yhden kerran vilahtaa ohi, ei siihen voi enää palata. En tosin nyt ihan saanut kiinni, että harkitsitko nyt lainkaan lapsia vai olitko jo päätynyt, ettet moisia halua, mutta et vain ole sinetöinyt päätöstäsi. Voisi olla miehellekin reilumpaa vain selkeästi ilmoittaa, että en halua lapsia eikä jättää mitään toivoa yllä pitäviä takaportteja raolleen.
minä en kokenut uteluja tai kehotuksiakaan ahdistavina. Vastasin niihin rehellisesti etten ole lainkaan vakuuttunut siitä, että ihmisten pitäisi jatkaa lisääntymistä.
Elät myrkyllisten ihmisten keskellä.
Lapselle on siunaus olla syntymättä tuollaiseen painostavaan elinpiiriin.
Vierailija kirjoitti:
Eipä sellaista "oikeaa" hetkeä vain tule elämässä. Tuolla ajattelutavalla voisi 75% lapsista jäädä syntymättä. Mullakin oli kaikki kesken, kun esikoinen ilmoitti tulostaan ja nyt kolmas lapsi on reilu 1v ja tosiaan, miten voisi tehdä kaikkea sitä mitä haluaisi. Ei voi tehdä vuorotyötä, lähteä noin vain reissuun, lupautua kaverille avuksi tai edes vaikka nukkua jos huvittaisi jne. Ehkä sun ratkaisu on lapsettomuus. Täydellistä hetkeä lapsille ei tule ja jos on monenmoista kunnianhimoista tavoitetta ja paljon tehtävää, niin siihen sekaan voi olla lapset vaikea mahduttaa. Niin se vaan on.
Kyllä se oikea hetki monelle tulee, vaikkei sinulle tullutkaan. Silloin kun on valmis ottamaan vastaan uuden ihmisen. Aina se ei sitten tapahdukaan, mutta onneksi moni lapsi on suunniteltu ja haluttu ja tullut oikeaan ja sopivaan hetkeen.
Aloittajan pitäisi nyt vain pitää päänsä ja intuitionsa, ja sanoa että ei ole lasta suunnitelmissa. Sen kyllä tietää sitten, kun sen lapsen haluaa.
Pakkohan niitä ei ole hankkia mutta reilua miehelle puhua suoraa jos ei halua.
Vierailija kirjoitti:
Pakkohan niitä ei ole hankkia mutta reilua miehelle puhua suoraa jos ei halua.
Ero olisi kaikille helpotus.
Sitten, jos sanoo suoraan, ettei lasta ole tulossa ja vaikka muutaman vuoden päästä mieli muuttuu, niin voi sitä kettuilun määrää. Kaikki ovat, niin "kyllä minä tiesin", ja "tämän takiahan minä sinua painostin" ja "eikös olekin lapsi paras lahja, mieti jos et tyhmyyttäsi olisi tehnyt".
Mikä ihmisiä vaivaa? Eikö muut elämässä muutu ja ymmärrä, että jokaisella on se oma matka? vaikka ei aiemmin lapsia halunnut, niin jossain vaiheessa voi elämä heittää, niin että mieli muuttuu.
Vierailija kirjoitti:
Sitten, jos sanoo suoraan, ettei lasta ole tulossa ja vaikka muutaman vuoden päästä mieli muuttuu, niin voi sitä kettuilun määrää. Kaikki ovat, niin "kyllä minä tiesin", ja "tämän takiahan minä sinua painostin" ja "eikös olekin lapsi paras lahja, mieti jos et tyhmyyttäsi olisi tehnyt".
Mikä ihmisiä vaivaa? Eikö muut elämässä muutu ja ymmärrä, että jokaisella on se oma matka? vaikka ei aiemmin lapsia halunnut, niin jossain vaiheessa voi elämä heittää, niin että mieli muuttuu.
toiset ehkäpä osaavat tarkastella elämäänsä tulevaisuusvinkkelistäkin käsin ja tärkeissä asioissa tietää ettei mieli muutu. Heillä on kyky tuntea itsensä ja arvioida itseään objektiivisesti jos ei kaikissa asioissa, niin tietävät ainakin missä asioissa sen osaavat tehdä ja siihen kykenevät. Ei minullakaan mieli muuttunut lapsiasiassa (monissa muissa asioissa on muuttunut ja nekin olen tiennyt, että tässä on asia, jossa varmasti mieleni muutan joskus). Lapskantani tiesin jo 19-vuotiaana varmaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitten, jos sanoo suoraan, ettei lasta ole tulossa ja vaikka muutaman vuoden päästä mieli muuttuu, niin voi sitä kettuilun määrää. Kaikki ovat, niin "kyllä minä tiesin", ja "tämän takiahan minä sinua painostin" ja "eikös olekin lapsi paras lahja, mieti jos et tyhmyyttäsi olisi tehnyt".
Mikä ihmisiä vaivaa? Eikö muut elämässä muutu ja ymmärrä, että jokaisella on se oma matka? vaikka ei aiemmin lapsia halunnut, niin jossain vaiheessa voi elämä heittää, niin että mieli muuttuu.
toiset ehkäpä osaavat tarkastella elämäänsä tulevaisuusvinkkelistäkin käsin ja tärkeissä asioissa tietää ettei mieli muutu. Heillä on kyky tuntea itsensä ja arvioida itseään objektiivisesti jos ei kaikissa asioissa, niin tietävät ainakin missä asioissa sen osaavat tehdä ja siihen kykenevät. Ei minullakaan mieli muuttunut lapsiasiassa (monissa muissa asioissa on muuttunut ja nekin olen tiennyt, että tässä on asia, jossa varmasti mieleni muutan joskus). Lapskantani tiesin jo 19-vuotiaana varmaksi.
Pointtina tässä se ihmisten käytös, jos painokkaasti sanot, ettet halua, niin sitten pitää ensin kuunnella itkua ja surkuttelua ja sitten kettuilua, jos mieli muuttuu.
Jos taas sanot, että nyt tuntuu, etten halua koskaan, mutta en ole täysin varma, niin sitten jatkuvasti kysellään milloin lapset tulee ja onko jo mieli muuttunut. Eikä silloin tällöin kun asiasta puhutaan syvällisemmin, ehkä pienemmällä porukalla.
Eli sanoi kummin vaan niin, porukka on todella tökeröä ja ikävää.
Piristävä poikkeus sivustolla, jossa kaikki naiset haluavat tehdä lapsia joko Damianolle tai jalkapalloilija Arajuurelle!
Itse kysymykseen vastaisin aikuisena miehenä, etten ole halunnut tehdä lapsia, enkä halua adoptoitujakaan tai toisen liiton lapsia. Ei mitenkään liity seksuaaliseen suuntautumiseeni. Ei vaan lapset kiinnosta.
Niin minultakin udellaan. Sanon vaan, että ei kuulu suunnitelmiini, eikä sitä tarvitse selitellä sen ihmeemmin.