Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
”Kaikki” haluavat minun tekevän lapsen vaikka en tiedä haluanko…
22.06.2021 |
”Kaikki” tässä yhteydessä tarkoittaa vanhempia niin oman kun miehen suvun puolelta, jotka hienovaraisesti vihjailevat ja puhuvat välillä todellakin suoraan toiveistaan saada lisää lapsenlapsia. Myös lapsiperheelliset kaverit kyselevät melkein joka vierailun yhteydessä, joko kohta mekin ja olisipa kiva saada meidän Irmelille leikkikaveri. Sukujuhlat ja firman kekkerit on kamalaa ristikuulustelua lisääntymisaikeista etenkin näin 32-vuotiaana naisena.
Mies on ilmoittanu myös, että lapsi olisi tervetullut jos ja kun olisin valmis. Mutta kun en ole! Minulla on vaikka mitä suunnitelmia tulevaisuuteen niin uran, harrastusten kuin kokemusten suhteen, johon lasta ei mahdu sitten millään. Olen vastannut joskus utelijoille vastauksia esimerkiksi ”tulevalla syksyllä yritän alittaa xxx ajan puolimaratonilla”, ”olen osallistumassa ulkomaanprojektiin töiden kautta seuraavaksi 6kk ajaksi” ja ne tuntuvat olevan pahinta myrkkyä kysyjille.
Ymmärrän päivä päivältä paremmin, kun naiset puhuvat että kokevat ainoan arvonsa määräytyvän lisääntymisen kautta. On tosi surullista, ettei korkeakoulutetuissa ja yhteiskunnallisestikin merkittävää työtä tekevällä, terveellä naisella ole muuta käyttöä tässä elämässä. :(
Kommentit (41)
Vierailija kirjoitti:
Sitten, jos sanoo suoraan, ettei lasta ole tulossa ja vaikka muutaman vuoden päästä mieli muuttuu, niin voi sitä kettuilun määrää. Kaikki ovat, niin "kyllä minä tiesin", ja "tämän takiahan minä sinua painostin" ja "eikös olekin lapsi paras lahja, mieti jos et tyhmyyttäsi olisi tehnyt".
Mikä ihmisiä vaivaa? Eikö muut elämässä muutu ja ymmärrä, että jokaisella on se oma matka? vaikka ei aiemmin lapsia halunnut, niin jossain vaiheessa voi elämä heittää, niin että mieli muuttuu.
Muistan jonkun joskus sanoneen, että tällä hetkellä tuntuu siltä, etten halua lapsia lainkaan, mutta eihän sitä koskaan tiedä. Mun mielestä se on oikein hyvä vastaus, jos nyt asiaa haluaa kysyjälle lainkaan avata.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vastasin aina että "teen sitten jos ja kun siltä tuntuu, ei kuulu muille". Osa uskoi tästä, osalla joutui hieman napakammin sanomaan että mitä äskeisestä et ymmärtänyt.
Sanot vain suoraan että sinun ja miehesi välinen asia, ei kuulu muille. Tai mietit valmiiksi jonkun utelijan elämään sopivan vastaheiton: oletko jo löytänyt uuden työpaikan/miehen tai joko kohta jäät eläkkeelle/milloin ajattelit aloittaa laihdutuskuurin jne.
Vierailija kirjoitti:
Tiedän tunteen. Lapsia ei pidä tehdä muita miellyttääkseen. Sen tietää kyllä itse sitten, kun on valmis ja se ei ole väärin, jos ei olekaan ikinä valmis eikä hanki lapsia. :)
Kuinka onneton täytyy ihmisen olla joka tekisi lapsia muita miellyttääkseen?
Onhan se selvää jos ikää 32 niin saattaa läheisiä kiinnostaa ollaanko mietitty lapsia? En ymmärrä kamalasti tabua aiheen ympärillä niin kauan kuin puhutaan omasta lähipiiristä/sukulaisista/parhaista ystävistä? Miksi ei voisi kysyä?
Joku oman mielenterveyden ongelma sitten taas on se jos kokee kysymyksen painostukseksi.
Kun joku kysyy niin et vastaa mitään vaan kylmästi vaihdat puheenaihetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedän tunteen. Lapsia ei pidä tehdä muita miellyttääkseen. Sen tietää kyllä itse sitten, kun on valmis ja se ei ole väärin, jos ei olekaan ikinä valmis eikä hanki lapsia. :)
Kuinka onneton täytyy ihmisen olla joka tekisi lapsia muita miellyttääkseen?
Onhan se selvää jos ikää 32 niin saattaa läheisiä kiinnostaa ollaanko mietitty lapsia? En ymmärrä kamalasti tabua aiheen ympärillä niin kauan kuin puhutaan omasta lähipiiristä/sukulaisista/parhaista ystävistä? Miksi ei voisi kysyä?
Joku oman mielenterveyden ongelma sitten taas on se jos kokee kysymyksen painostukseksi.
Asia ei yksinkertaisesti kuulu muille
Oikeasti he kysyvät
Onko teillä seksielämä?
Käytättekö ehkäisyä?
Missä asennossa ja kuinka usein?
Saako miehesi erektiota?
Saatko miehesi laukemaan?
Vedättekö ulos vai lykkäättekö kakkoseen?
Tämän perusteella sitten vastaukset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oikeasti he kysyvät
Onko teillä seksielämä?
Käytättekö ehkäisyä?
Missä asennossa ja kuinka usein?
Saako miehesi erektiota?
Saatko miehesi laukemaan?
Vedättekö ulos vai lykkäättekö kakkoseen?Tämän perusteella sitten vastaukset.
Teinijonnet eksyneet taas palstalle.
Vierailija kirjoitti:
Täytyy sanoa, että olisin aika raivona, jos mieheni sanoisi jatkuvasti "nyt ei ole hyvä hetki", vaikka sisimmässään ajattelee, ettei ehkä halua lapsia lainkaan. Olethan siis painokkaan rehellinen miehellesi, ettet tuhlaa hänen aikaansa.
Tämä! Ap:n pitäisi ajatella asiaa miehen kannalta ja päättää asia eikä pitää miestä löysässä hirressä. Ei haittaa, vaikka ap ei lapsia halua, mutta se on väärin, että hän tuhlaa miehen aikaa.
Vaikka sanotaankin, että mies voi naida paljon nuoremman naisen ja näin ei ole kiirettä lisääntyä niin fakta on kuitenkin se, että yleensä ihmiset pariutuvat suht samanikäisten kanssa ja tekevät näiden kanssa lapsia. Eli miehellä tippuu vuosi vuodelta mahdollisuudet omiin lapsiin sitä mukaan kun ap vitkuttelee ja jopa huijaa miestään, että ehkä joo parin vuoden päästä, kattellaan nyt kulta vielä tää mun maratooni ja maratonin jälkeen ap keksii että nyt on työkiireitä jne. Tuo on yksiselitteisesti väärin.
Kun tekee lapsia niin se on pois jostain muusta, tämä pätee kaikkiin asioihin. Ap:n pitäisi nyt selvittää, mitkä ovat hänen elämänarvonsa. Onko perheellistyminen kuinka korkea prioriteetti vai meneekö sen edelle moni muu asia? Mistä ap on valmis luopumaan elämässään ja mistä ei? Onko lapsien saaminen sellainen asia, jonka ap voisi mielellään oikeastaan jättää väliin kokonaan, koska mielenkiinnot ja halut käyttää aikaa ovat selvästi ihan toisaalla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eipä sellaista "oikeaa" hetkeä vain tule elämässä. Tuolla ajattelutavalla voisi 75% lapsista jäädä syntymättä. Mullakin oli kaikki kesken, kun esikoinen ilmoitti tulostaan ja nyt kolmas lapsi on reilu 1v ja tosiaan, miten voisi tehdä kaikkea sitä mitä haluaisi. Ei voi tehdä vuorotyötä, lähteä noin vain reissuun, lupautua kaverille avuksi tai edes vaikka nukkua jos huvittaisi jne. Ehkä sun ratkaisu on lapsettomuus. Täydellistä hetkeä lapsille ei tule ja jos on monenmoista kunnianhimoista tavoitetta ja paljon tehtävää, niin siihen sekaan voi olla lapset vaikea mahduttaa. Niin se vaan on.
Kyllä se oikea hetki monelle tulee, vaikkei sinulle tullutkaan. Silloin kun on valmis ottamaan vastaan uuden ihmisen. Aina se ei sitten tapahdukaan, mutta onneksi moni lapsi on suunniteltu ja haluttu ja tullut oikeaan ja sopivaan hetkeen.
Aloittajan pitäisi nyt vain pitää päänsä ja intuitionsa, ja sanoa että ei ole lasta suunnitelmissa. Sen kyllä tietää sitten, kun sen lapsen haluaa.
Kun liian kauan odotetaan oikeaa hetkeä, niin se hetki ja mahdollisuus saattaa mennä ohi. Suomessa on kasvamassa tahattomasti lapsettomien määrä tästä syystä. Tahaton lapsettomuus on suuri tragedia ja ihmisiä pitäisi auttaa välttämään tämä kohtalo eikä vaan todeta kuten sinä, että semmosta lapsettomuutta tapahtuu, ei voi mitään.
Nykyinen ilmapiiri ja kulttuuri on syynä siihen, että ihmiset eivät uskalla tai kehtaa tehdä lapsia ennen kuin oma elämäntilanne on kiillotettu mahdollisimman hyväksi. Kun oikeasti vähän huonompaankin elämäntilanteeseen voi lapsen aivan hyvin tehdä, jos lapsen haluaa. Kaiken ei tarvitse olla valmista ennen kuin tekee lapsia. Hyvän lapsuuden voi elää kerrostalo kaksiossa/kolmiossa ja tänä aikana perheen tulot saattavat sitä paitsi nousta ja kun lapsi on 10v niin perheellä saattaakin olla varaa ostaa idyllinen omakotitalo näin halutessaan.
Torsikö miehesi avioituesanne, ettei hänestä ehkä koskaan tule isää?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näinhän se menee. Niin kauan, kun olet sinkku, udellaan "joko sinulla on joku?" Sitten, kun olet sen elämänkumppanin löytänyt, alkaa kysely lapsista ja häistä. Jos menet naimisiin, yltyy lapsiutelut entisestään. Moni jopa laskee 9 kk häistä, jne. Jos hankit lapsen, mutta et mene naimisiin, yltyy hääutelut entisestään. Ja kun on yksi lapsi hankittu, kysellään, milloin toinen. Ja kun toinen on hankittu, kysellään, tuleeko kolmas. Jos hankit sen kolmannen, alkaa tulla "ette kai te enempää?" kyselyjä. Neljännen jälkeen lakataan kyselemästä. Viidennen jälkeen laitetaan välit poikki.
Se vaan on joidenkin vaikea hyväksyä, että toinen elää erilaista elämää kuin itse, ja jopa nauttii siitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedän tunteen. Lapsia ei pidä tehdä muita miellyttääkseen. Sen tietää kyllä itse sitten, kun on valmis ja se ei ole väärin, jos ei olekaan ikinä valmis eikä hanki lapsia. :)
Kuinka onneton täytyy ihmisen olla joka tekisi lapsia muita miellyttääkseen?
Onhan se selvää jos ikää 32 niin saattaa läheisiä kiinnostaa ollaanko mietitty lapsia? En ymmärrä kamalasti tabua aiheen ympärillä niin kauan kuin puhutaan omasta lähipiiristä/sukulaisista/parhaista ystävistä? Miksi ei voisi kysyä?
Joku oman mielenterveyden ongelma sitten taas on se jos kokee kysymyksen painostukseksi.
Oletko tavannut ihmisen, joka olisi halunnut lapsen/lapsia, mutta unohti hankkia niitä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedän tunteen. Lapsia ei pidä tehdä muita miellyttääkseen. Sen tietää kyllä itse sitten, kun on valmis ja se ei ole väärin, jos ei olekaan ikinä valmis eikä hanki lapsia. :)
Kuinka onneton täytyy ihmisen olla joka tekisi lapsia muita miellyttääkseen?
Onhan se selvää jos ikää 32 niin saattaa läheisiä kiinnostaa ollaanko mietitty lapsia? En ymmärrä kamalasti tabua aiheen ympärillä niin kauan kuin puhutaan omasta lähipiiristä/sukulaisista/parhaista ystävistä? Miksi ei voisi kysyä?
Joku oman mielenterveyden ongelma sitten taas on se jos kokee kysymyksen painostukseksi.Oletko tavannut ihmisen, joka olisi halunnut lapsen/lapsia, mutta unohti hankkia niitä?
En ole tuo, jota lainasit, mutta kyllä se on aika tavallinen tarina, että vanhemmaksi sitten-joskus haluava pitkitti lasten hankintaa liikaa ja jäi lopulta ilman. Mutta jokaisen lisääntymisasiat ovat tietenkin yksityisiä, eikä niitä kenenkään tulisi kommentoida.
Vierailija kirjoitti:
Näinhän se menee. Niin kauan, kun olet sinkku, udellaan "joko sinulla on joku?" Sitten, kun olet sen elämänkumppanin löytänyt, alkaa kysely lapsista ja häistä. Jos menet naimisiin, yltyy lapsiutelut entisestään. Moni jopa laskee 9 kk häistä, jne. Jos hankit lapsen, mutta et mene naimisiin, yltyy hääutelut entisestään. Ja kun on yksi lapsi hankittu, kysellään, milloin toinen. Ja kun toinen on hankittu, kysellään, tuleeko kolmas. Jos hankit sen kolmannen, alkaa tulla "ette kai te enempää?" kyselyjä. Neljännen jälkeen lakataan kyselemästä. Viidennen jälkeen laitetaan välit poikki.
Se vaan on joidenkin vaikea hyväksyä, että toinen elää erilaista elämää kuin itse, ja jopa nauttii siitä.
Jep, ja juuri sen takia omaa elämäänsä ei ikinä pidä sovittaa utelijoiden ja painostajien raameihin. Se on loppumaton työsarka eivätkä he tule koskaan olemaan tyytyväisiä elämäntilanteeseesi. Anna pirulle pikkusormi, niin se vie koko käden.
En halua lapsia, ja siksi en tule solmimaan avioliittoa kenenkään kanssa.
Parempi pidättyä sosiaalisissa ja fyysisissä suhteissa, ilman kirkkoa ja valtiota.
Vierailija kirjoitti:
Nykyinen ilmapiiri ja kulttuuri on syynä siihen, että ihmiset eivät uskalla tai kehtaa tehdä lapsia ennen kuin oma elämäntilanne on kiillotettu mahdollisimman hyväksi. Kun oikeasti vähän huonompaankin elämäntilanteeseen voi lapsen aivan hyvin tehdä, jos lapsen haluaa. Kaiken ei tarvitse olla valmista ennen kuin tekee lapsia. Hyvän lapsuuden voi elää kerrostalo kaksiossa/kolmiossa ja tänä aikana perheen tulot saattavat sitä paitsi nousta ja kun lapsi on 10v niin perheellä saattaakin olla varaa ostaa idyllinen omakotitalo näin halutessaan.
Missä tällainen ilmapiiri tai kulttuuri on? Jos tällaista ajattelutapaa löytyy niin aika marginaalista se sitten on. Ihmiset kyllä haluavat tehdä muita asioita ennen kuin aloittavat perhe-elämän ja siksi eivät noin keskimäärin lisäänny 25-vuotiaina.
Hyi onpas inhottavaa. Onneksi itse en ole kohdannut moista, joku joskus kysyi haluanko lapsia ja se oli ihan ok neutraali kysymys johon vastasin "en tiedä" ja se jäi siihen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitten, jos sanoo suoraan, ettei lasta ole tulossa ja vaikka muutaman vuoden päästä mieli muuttuu, niin voi sitä kettuilun määrää. Kaikki ovat, niin "kyllä minä tiesin", ja "tämän takiahan minä sinua painostin" ja "eikös olekin lapsi paras lahja, mieti jos et tyhmyyttäsi olisi tehnyt".
Mikä ihmisiä vaivaa? Eikö muut elämässä muutu ja ymmärrä, että jokaisella on se oma matka? vaikka ei aiemmin lapsia halunnut, niin jossain vaiheessa voi elämä heittää, niin että mieli muuttuu.
toiset ehkäpä osaavat tarkastella elämäänsä tulevaisuusvinkkelistäkin käsin ja tärkeissä asioissa tietää ettei mieli muutu. Heillä on kyky tuntea itsensä ja arvioida itseään objektiivisesti jos ei kaikissa asioissa, niin tietävät ainakin missä asioissa sen osaavat tehdä ja siihen kykenevät. Ei minullakaan mieli muuttunut lapsiasiassa (monissa muissa asioissa on muuttunut ja nekin olen tiennyt, että tässä on asia, jossa varmasti mieleni muutan joskus). Lapskantani tiesin jo 19-vuotiaana varmaksi.
Pointtina tässä se ihmisten käytös, jos painokkaasti sanot, ettet halua, niin sitten pitää ensin kuunnella itkua ja surkuttelua ja sitten kettuilua, jos mieli muuttuu.
Jos taas sanot, että nyt tuntuu, etten halua koskaan, mutta en ole täysin varma, niin sitten jatkuvasti kysellään milloin lapset tulee ja onko jo mieli muuttunut. Eikä silloin tällöin kun asiasta puhutaan syvällisemmin, ehkä pienemmällä porukalla.Eli sanoi kummin vaan niin, porukka on todella tökeröä ja ikävää.
Kerrot heille ilmoittavasi sitten, jos mieli muuttuu ja siihen asti sinulla ei ole mielenkiintoa pohtia aihetta tai keskustella siitä.
Alue: Aihe vapaa
Vastaat näille utelijoille että lisääntyminen on yksityisasia etkä halua puhua siitä muiden kanssa. Ja sitten et todellakaan puhu. Vaihdat puheenaihetta tarpeen tullen. Jotkut suuttuvat lyhytaikaisesti mutta se menee ohi.