Miten vanhempana saada haaveet toteutetuksi? Tahtoisin elää maalla, hevosten ja lasten ympärillä.

"Olen vajaa kolmekymppinen" 

No ensin voisit aloittaa ratsastusharrastuksen ja hankkia osaamista hevosiin liittyen. Mutta kannattaa muistaa, että mahdollisen miehen tai lasten unelmat voivat olla erilaisia. Kaikkea toivomaansa harva saa. Kannattaa iloita siitä, mitä on ja mihin pyrkii.

No nuo marjapensaat ym on niin helppoja, että niitä ei tarvitse etukäteen miettiä. Itse aloittaisin tuosta hevosharrastuksesta, eli etsisin tallin, missä voisin sekä opetella ratsastamaan että hoitamaan hevosia.

Tavoittelemasi elämäntyyli on kallis. Hanki siis hyvä työpaikka, jissa pystyt tekemään töitä etänä.

Tuon unelman "toteuttaneita" löytyy usein päiväkotien porteilta tädeille väsymystään räyhäämästä. Hevoset ja tilanhoito kun eivät odota, lapset saavat joustaa tänään. Ja huomenna.

Kaverilla oli tuo elämäntyyli. Hevosten ylläpito on todella kallista ja työlästä. Kummankin piti käydä lisäksi päivätöissä että saivat maksettua kulut.

Etsi rikas mies ja sido se itseesi, esim. juurikin lapsilla kiristämällä.

Toi tarkottaisi töitä 24h/365vrk. Mieti nyt vielä. Hevosten pitäminen on kallista ja koko ajan jotain hommaa. Siihen päälle vauvan hoitamiset. Vaikka et olisi nukkunut viikkoon niin silti raahaudut aamusta tallille ja teet päivän aikana hommia vauva huutaen kainalossa. Aika hankalaa elämää toivot itsellesi. Minä en kerennyt vauva/ lapsiajasta nauttimaan juuri tuosta syystä. Pidä se harrastuksena ja käyt joskus talleilla. Etsi kiva sinulle sopiva mies ja perusta perhe. Ostatte vaikka pikku talon jostain kivasta paikasta.

Sama haave täällä. Parikymppisenä oli hyviä miehiä jonossa asti ja omakotitalo maalla. Leikin vaikeasti tavoiteltavaa. Hyvät miehet lähti, otin paskan mikä jäi jäljelle. Kaikki meni. Nyt asun vuokralla yksin inhoamallani paikkakunnalla.

Hevosten ylläpito vie paljon rahaa. Hevoset on ruokittava päivittäin kaksi-kolme kertaa, rokotettava ja myös kengitettävä säännöllisin väliajoin. Ne tarvitsevat tallin ja esim. jo ihan kuivikkeet maksavat myös.

Pankistahan sitä lainaa saa vaikka mihin unelmiin mutta se vaatii työpaikan.

Unelmoida saa mutta valitettavasti realiteetit kannattaa pitää mukana. Kaikkea ei elämässä saa mitä haluaa joten kannattaa tehdä myös suunnitelma b jollei tuo pääsuunnitelmasi toteudu. Tsemppiä!

Niin, tässä mieleni esteeksi tulee sellainenkin ajatus, välillä että kehtaanko mennä ratsastustunneille mutta toisaalta, miksi en? Voisinpa vielä vaikka ilmaiseksi hoitaa tallia ja olla apuna jollekin, jota kautta oppisin tallin pitämisestä.

Tosiaan mielelläni menisin tunneille, olisi ihanaa edes harrastuksena. Sekin riittäisi näin alkuun tietenkin.

Tiedän näiden haaveiden olevan kalliita mutta jos saisin edes osittain elämääni tätä niin olisin tyytyväinen. Vuosiahan tässä menee mutta jostain on aloitettava. Tiedän yhden tutun, jolla on talli ja hevonen, ehkä hänkin voisi opettaa satunnaisesti. Ap

Ihmisillä usein on epärealistisia haaveita.

Ajatellaan, että toisessa ympäristössä asiat korjaantuvat.

Jos sinulla on henkilökohtaisia ongelmia, aloita niiden selvittämisestä.

Turvallinen ja vakaa parisuhde tulisi olla ennen lasten hankkimista.

Mielikuva maaseudun yhteisöllisyydestä voi pettää.

Asun itse maaseudulla, enkä koe kovin suurta yhteisöllisyyttä täällä olevan, koska itse olen aika introvertti.

Moni myöskin on hankkinut pikkutilan, lapsia, liudan eläimiä, yrittänyt elää omavaraisesti uuvuttaen itsensä työtaakan alle.

Eläimistä ei pääse irti, ne on hoidettava, vaikka olisi influenssa päällä.

Maalla voidaan tulokkaita myös karsastaa.

En halua tyrmätä unelmiasi, halpoja taloja on maaseutu pullollaan.

Ajokortti sinun on hankittava, ilman sitä olet täysin avuton.

Sinuna lähtisin juurikin

1. säästämään ja sijoittamaan haaveita varten. Samaan aikaan suorittaisen sen ajokortin. Mieluiten sellaisen, jossa voi kuljettaa hevosvaunua perässä.

2. Hanki vihannespalsta yksivuotinen/monivuotinen/siirtolapuutarhamökki/mökki/kuivanmaan mökki. Isompia ei kannata ostaa, kannattaa vuokrata ensin.

3, Ne ratsastustunnit.

4. Pyri jollekin tallille oppisopimuspaikkaan töihin/ilmaiseksi harjoittelijaksi yms.

5.Muista, että maalla ei ole sen enempää yhteisöllisyyttä kuin kaupungeissakaan. Sinä itse luot sen oman yhteisösi ja yhteisöllisyytesi. Jos haluat illanistujaisia, niin järjestä niitä jo nyt omalle tuttavapiirillesi.

Vanhempana ei jaksa hevosten eikä huutavien kakaroiden kanssa. Ja reviiri rajoittuu työleiriin. Savi ja multa tarttuvat kenkiin ja päätyvät sisälle. Voi tätä idylliä.

Ymmärrän, että haaveeni ovat aika suuria enkä odotakkaan kaiken toteutuvan. Olen työorientoitunut ollut kyllä aina ja tiedän, että jos edes saisin touhuta talleilla ja maalla viikottain, niin sekin olisi jo minulle paljon. 

Ei tarvitsisi olla omaa, toki se talo olisi ihana joskus. Muuten minulle riittäisi saada edes hieman tuota maalaisuutta elämääni. 

Terapia minulla alkaa, en tässä yritä niin sanotusti korjata itseäni näillä asioilla vaan todella mietin mitä elämääni tahdon, millaista elämää haluaisin elää. Ymmärrän siihen liittyvän myös huonoja puolia ja tiedän, että töitä saa tehdä. Jokin minussa vain huutaa enemmän luontoon ja eläinten läheisyyteen sekä pidän fyysisesti kuormittavasta työstä ja touhusta. 

Ap

Just tuollaisessa "äidin unelmassa" elin lapsuuteni. Rahat aina tiukassa, eläimet piti hoitaa oli mikä hyvänsä, jopa lapsetkin joutuivat hoitaan, vaikkei olisi halunnut tai kiinnostanut. Asuimme syrjässä ja kavereita näki harvoin, saati että olisimme käyneet juuri missään. Lapsen näkökulmasta ankeaa ja yksinäistä elämää ja vanhemmat olivat poissaolevia suuren työmäärän vuoksi.

Ymmärrän kyllä, että tuollaiset unelmat kiehtoo monia, mutta ne joilla ei ole kokemusta maalla elämisestä käytännössä eivät meinaa ymmärtää, että se on jatkuvaa työtä, josta ei juuri lomaa saa. Jos on useampi eläin ja vaikka yrittää viljellä samalla jotain ja jos vielä haluaa hankalempaa, niin tekee vielä siihen lapset hääräämään, niin kyllä aikamoiseen työleiriin tuomittu. Siinä ei paljon auringonlaskuja ihailla pihamaalla kuppi kädessä hyvin hoidettua tilaa katsoen. Pitää tehdä paljon työtä, että kaikki pysyy kunnossa, eläimet ruokittuna ja lapset hoidettuna.

Monissa paikoissa karsastetaan sinne muuttaneita. Juorutaan ja eristetään ”yhteisöstä”. Kaukana ihanuudesta. Rahat kyllä kelpaa ja kaikesta laskutetaan säälimättömästi. Se sun yhteisö on sitten vain oma perhe ja oma pihapiiri. Jos muutat kauas, kaverit ei käy monista eri syistä. Olet yksin vieraiden keskellä.

Olen vähän epäilevä, koska jos olisit noin kovasti halunnut olla hevosten kanssa, olisit jo tähän mennessä keksinyt tavan. Mikä on estänyt sinua käymästä ratsastustunnilla?

Ei pidä odottaa, että sinulla on mies, joka mahdollistaa kaiken tuon. Tee se itse, ja ota sitten mies, joka sopii siihen elämäntapaan.

Jos noin kovasti haluat marjapuskia ja hevosen, Suomi on täynnä pieniä taloja pienillä tiloilla, joissa voit sitä hevosta pitää. Itse hevonen ei maksa montaa tonnia, se mikä maksaa on eläinlääkäri ja ruoka. Ja tietysti tallipaikka, jos pidät sitä vieraalla

Jos ostat pikku tilan, ja teet työtä kotona, voit itse hoitaa ja ulkoiluttaa eläimet

Nää on valintoja.

Kuulostaa, ettet ole kauhean aikaansaava ihminen?

Pienen talon ja eläinten pitäminen ei ole mitään ihmeellistä, mutta ei se sohvalla viihtyjälle käy. Pitää aamulla herätä hoitamaan eläimet, tekemään lumityöt ja laittamaan uuni lämpimäksi. Idea olisi siinä, että nauttii sellaisesta puuhailusta. Arki kulkee vuodenaikojen mukaan; kun marjat on kypsät, ne kerätään töiden jälkeen, vaikka sataisi kaksi viikkoa, ja töissä olisi ylitöitä joka päivä.

No marjat voi tietysti jättää lintujenkin syöyäväksi, mutta eläinten hoitoa ei voi jättää väliin.

Voitko kertoa syitä, miksi sinulla ei vielä ole tuollaista elämäntapaa?

Voisitko alkaa toteuttaa heti osia haaveistasi? Aloita ratsastaminen kuten jo ehdotettiin. Kun rahatilanne paranee, voit ostaa hevosen, vaikka kimpassa toisen kanssa ja pitää sitä vuokratallilla. Samalla opit hevosen ja tallin hoitoa ja ymmärrät miten kiinni olet eläimissä ja millaiset kulut on. Jos eläimet ovat lähellä sydäntäsi, voit osallistua erilaisten vapaaehtoisjärjestöjen toimintaan, esim löytöeläimet ja auttaa näiden kanssa. Se ei maksa mitään.

Maalaisidylliä voit kokeilla vuokraamalla pienen paikan kesäisin vaikka viikoksi tai muutamaksi. Tyhjiä mummonmökkejä on maaseudut täynnä. Marjapuskat ja perunat kasvaa itsekseen kun lykkäät maahan. Voit harjoitella kasvattamalla salaattia yms parvekkeella ja lukemalla lehtiä/kirjoja/netistä ja kasvattaa tietomäärää hiljalleen.

Aja aluksi se ajokortti. Ilman sitä maalaiselämää ei onnistu. Voisiko joku opettaa opetusluvilla, niin pääsisit halvemmalla.

Koska eläintenpito vaatii reilusti rahaa, joudut käymään töissä samalla. Mieti asuinpaikka myös sen mukaan. Jos haaveilet lapsista, selvitä koulujen ja päiväkotien tilanne. Huomioi että lapset, eläimet, työ ja maatilaelämä voi olla raskas yhdistelmä josta ei saa taukoa eikä lepoa. Riittäisikö sinulle osa näitä?

Jos hyvää miestä ei löydy ja lapset ovat sinulle tärkeitä, voit harkita esim tukiperhetoimintaa. On parempi olla yksin kuin huonon miehen kanssa.

Täytyy vielä mainita että olen saanut omat moninaiset haaveeni toteutettua. Tee itsellesi haavekartta/tavoitekartta. Omastani, 30 vuotta sitten tehdystä on toteutunut kaikki hiljalleen, vaikka parikymppisenä tuntuivat utopistiselta. Lähdin myös nollasta liikkeelle, ellen jopa miinukselta rankkojen asioiden jälkeen. Muista myös, että varo mitä toivot!

Missä asut nyt? Onko sulla kokemusta noin yleisesti eläinten omistamisesta ja huolehtimisesta? Entä omakotiasumisesta?

Voisiko olla realistista ensin ostaa okt taajamasta, sellaisesta paikasta, että sen saat joskus tarvittaessa myytyä poiskin. Harjoitella talonpitoa, remontointia, puutarhanhoitamista ja hyötykasviviljelyä pienessä mittakaavassa. Vaihtoehto voisi olla myös puutarhapalstan vuokraus. Esimerkiksi meidän kunnassa palstojen vuokrausta pyörittää puutarhaneuvoja, jolta saa apua, ja joka järjestää erilaisia kursseja viljelyyn liittyen.

Jos taas päädyt heti hankkimaan pientilan, hevosten pitäminen ei varmasti ole se ensimmäinen realistinen vaihtoehto, vaan aloitat vaikka kesälampailla ja käyt jossain ratsastunneilla ja tallitöissä hankkimassa kokemusta hevosten käsittelystä. Yksi erittäin suositeltava vaihtoehto on lähteä opiskelemaan maatalouskouluun! Perustutkinto kestää pari vuotta ja koulussa saa kattavasti kokemusta eläinten hoidosta ja kaikenlaisesta käytännön tekemisestä raivaussahan ja muiden (muidenkin kuin maatalous-) koneiden käytöstä ja huollosta hitsaamiseen ja rakentamiseen. Suosittelen todella!

Ympärivuoden pidettävät eläimet tarvitsevat asialliset tilat, laidunta, varastotilat talven heinille ja kuivikkeille. Uskallan väittää, että ilman kokemusta et vain osaa ajatella, mitä kaikkea pitääkin ottaa huomioon. Tämänkin takia tuo maatalouskoulu olisi enemmän kuin hyödyllinen. Itse olen kaupunkilaistyttö, joka on viettänyt lapsuuden kesät maalla sukulaisissa, mutta kyllähän se todellisuus valkeni vasta koulun myötä - tai noh, oman tilan myötä viimeistää. Maalaiselämä on ehkä ihan kaikkea muuta kuin sitä idylliä, mikä sinullakin ajatuksissa pyörii. :) Maalaiselämä eläinten, lasten ja viljelysten kanssa on pitkiä työpäiviä, jonka päälle on käytävä kodin ulkopuolella töissä, että tätä kaikkea on mahdollista ylläpitää.