Lue keskustelun säännöt.
Olen ollut masentunut 20 vuotta
06.06.2021 |
Siitä asti kun olin teini. Kiusattiin enemmän tai vähemmän, oli kaikkea muutakin ja elämä on antanut sarjan pettymyksiä ja tuskaa. Elämässä on kaikkea hienoakin, mutta raskaalta tuntuu herätä. Tämmöiseen tarjotaan aina a) lääkäriin, b) lenkille, c) kirkkoon mutta en ole se johon nämä hommat toimivat.
Lusin elinkautista heräämällä joka aamu tekemään jotain kärsimyksen sijaistoimintoa. Jotenkin tulee entistä pahempi olo kun neuvotaan, että pitäisi nauttia ja elämä on lahja. Ei se ole aina vaan voi olla hyvinkin kovaa varsinkin jollekin joka tietää, että vielä vuosikymmeniä on ehkä lusimista edessä.
Eipä tässä muuta haluttu kuin avautua ja trolliarmeija tähän varmaan tulee jotain mölisemään. Tai ylläpito poistaa kun jostain syystä täältä aina poistuvat vähänkään asiallisemmat mietiskelyt, mutta sara sieppi bikineissä hotellilla-jutut saavat jäädä.
Kommentit (67)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuo lenkkeily kyllä jossain määrin toimii, mutta se määrä treeniä jonka pää vaatisi on liikaa jaloille. Pitäisi keksiä jokin kunnon hullutus jolle lahjoittaa aikansa, varmaan jotain liikunnallista vaan ei tule mitään mieleen. Ei näitä sijaustoimintoja jaksa liukuhihnalta kehittää. AP
Luonnossa liikkuminen tekee hyvää pääkopalle.
Mä taas en ole koskaan ollut masentunut, vaikka jotkut lääkärit on näin yrittänyt väittää. Ei ihminen ole aina iloinen, on nousu- ja laskukausia. Lisäksi temperamentti vaikuttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alaspäin on helppo mennä, koska se on ainut suunta, johon pystyy kontrolloidusti ja suunnitelmallisesti menemään.
Sain lyhyen elinaikaennusteen ja potkut töistä syövän vuoksi, mutta vuosien kivuliaiden syöpähoitojen jälkeen paranin ja löysin uuden työpaikan.
Tekeäni työ on usein karmeaa, mutta kollegat ovat kivoja ja työ rytmittää mukavasti päivää.
Vapaa-aikana kävelen, luen ja tapaan ystäviä mm. museoissa.
Onko työnteosta ollut sinulle apua?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Luonnossa liikkuminen tekee hyvää pääkopalle.
Ei tee jos asuu jo valmiiksi luonnon keskellä. Silloin kaipaa elämää ympärilleen eli kaupungin vilskettä ja vilinää.
Jos vaan koko ajan hoet itelles että ei tää toimi niin ei varmasti toimi. Mistä tahansa sairaudesta parantuminen vaatii omaa motivaatiota ja toimintaa, mutta mt-sairauksien kohdalla korostuneesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihmiset ei vielä tänäkään päivänä tajua, että huonojen asioiden ja tunteiden kieltäminen ja vähättely vain pahentaa oireita. Pitää kohdata ja myöntää se kaikki paska, että pystyy hallitsemaan sitä tunnetta millään tavalla, muuten se pulppuaa täysin hallitsemattomasti ja syö energiaa.
Minä olin 30 vuotta ja sitten vain paranin. Ei ole takaisin tullut. Koita sinnitellä. Tiedätkö kun masennus on vähän kuin ihmiset, kun vihdoin hyväksyt sen ja opit elämään ja jopa rakastamaan sitä niin se jättää sinut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä suunnitelmia tälle päivälle ?
Työnteko on ihan jees riippuen työstä. Huonossa paikassa menee yöunet. Masennukseni häiritsee keskittymistä. Otan paineita aika turhista jutuista. AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos vaan koko ajan hoet itelles että ei tää toimi niin ei varmasti toimi. Mistä tahansa sairaudesta parantuminen vaatii omaa motivaatiota ja toimintaa, mutta mt-sairauksien kohdalla korostuneesti.
Totta, mutta se motivaation löytäminen on saatanan vaikeata masentuneella. Oravanpyörä, kun pitäisi löytää motivaatiota, että pääsisi pois masennuksesta, mutta masentuneena motivaation löytäminen on liki mahdotonta.
Tänään kävelylenkki, ehkä pitkäkin, ja varmaan kirjaa luen. AP
Vierailija kirjoitti:
Työnteko on ihan jees riippuen työstä. Huonossa paikassa menee yöunet. Masennukseni häiritsee keskittymistä. Otan paineita aika turhista jutuista. AP
Ymmärrän. Minua häiritsee empaattisuuteni, koska usein järkytyn joko asiakkaiden tilanteista tai heidän törkeistä kommenteistaan.
Masentuneita monesti vain syyllistetään, eikä heidän kokemukseensa luoteta. Jos edes yksi ihminen vain kuuntelisi ja uskoisi sen pahan olon olemassa oloon, eikä alkaisi miettimään mitä masentunut tekee VÄÄRIN ja mikä hänessä on VIKANA, tuntisi masentunut jo pienen helpotuksen tuskaansa.
Itse olen kärsinyt masennuksesta pitkään.
Huomasin erään asian eli fyysinen työ auttaa. Liikunnalla ei auttanut kun olisi pitänyt ehkä juosta maraton joka viikko.
Nyt olen raskaassa työssä ja työpäivän jälkeen olen väsynyt mutta jotenkin tyytyväinen. Uni laittaa ja voi herkutella.
Meni muutama voiko ennenkuin totuin työhön mutta palkitsevaa on.
Saan vielä palkkaa👍 liikunnasta.
Mitä suunnitelmia tälle päivälle ?
No jo...