Älkää tehkö lapsia liian vanhoina
Naapuritalossa on 50-kymppinen pariskunta, jotka tekivät lapsen, kun biologinen kello oli jo yliajalla. Kumpikin on niin akateemista ja lapsen hoito on ulkoistettu 70-kymppisille isovanhemmille. Toinen isoisä on melkein aina "työvuorossa"
Aivan uskomatonta avuttomuutta ja osaamattomuutta. Ruokaa ei osata tehdä ja lähettipalvelu kantaa valmisruokaa. Hiekkalaatikallakaan ei leikitä lapsen kanssa, vaan puhelin vie kaiken huomion. Ulosmenovaatteet päällä ja varotaan, ettei lapsi vaan likaa heidän vaatteitaan. Eipä ihme, että lapsi ei opi puhumaan ja motoriset taidot ovat heikot.
Kaikki ne saakin tehdä lapsia. Jos olisi adopitio-prosessi niin takuulla eivät saisi lasta.
Kommentit (40)
Mikset sinäkin hankkisi jotain oikeaa, mielenkiintoista pohdittavaa elämääsi?
Mulla oli aikanaan suunnitelma, että 30v naimisiin ja sitten siitä pari vuotta niin "eka" lapsi. No elämä ei mennyt ihan niin. En löydä miestä.
Jokainen elää ja tekee niin kuin itsestä tuntuu hyvältä. Se ei kuulu kenellekään muulle. Ehkä he eivät ole saaneet lasta aiemmin?
Miten toi nyt ikään liittyy? Nuoremmat vanhemmat voi olla ihan samanlaisia.
Ei se kyllä ikää katso, jos on kädettömät ja uusavuttomat vanhemmat 😂
Kiva lapsella myöhemmin kun muut opiskelevat niin lapsi hoitaa ikääntyvien vanhempiensa asioita.
On myös lapsia joiden nuoret vanhemmat ovat mielenterveysongelmaisia, nistejä, jne. Eiköhän parhaat vanhemmat ole läsnäolevia vanhempia. Tuollakin lapsella on ainakin neljä läheistä, omat vanhemmat ja isovanhemmat. Se on jo kaksi ihmistä enemmän turvana kuin omalla lapsellani.
Vierailija kirjoitti:
Mulla oli aikanaan suunnitelma, että 30v naimisiin ja sitten siitä pari vuotta niin "eka" lapsi. No elämä ei mennyt ihan niin. En löydä miestä.
Yleinen "sitku"-elämän lopputulos.
Miten se sun takapuolta kutittaa miten he elää. Hemmetin ärsyttäviä nämä muiden asiat paremmin tietäjät. Oma elämä on niin köyhää, että se tuntuu vähän aikaa paremmalta kun voi ylemmyydentuntoisena arvostella muiden ratkaisuja. Hanki oma elämä!
Mitä vikaa on siinä, että helpottaa woltilla arkea? Mekin tehdään niin, vaikka kokata osataankin. Ja sain lapseni 40+.
Liian vanha on sitten kun niitä lapsia ei enää tule. Jos tulee, on luonto tarkoittanut niitä vielä tulevaksi.
Vierailija kirjoitti:
Liian vanha on sitten kun niitä lapsia ei enää tule. Jos tulee, on luonto tarkoittanut niitä vielä tulevaksi.
50-vuotiaalla ensisynnyttäjällä on jo joku muu apuri kuin luonto...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Liian vanha on sitten kun niitä lapsia ei enää tule. Jos tulee, on luonto tarkoittanut niitä vielä tulevaksi.
50-vuotiaalla ensisynnyttäjällä on jo joku muu apuri kuin luonto...
Joskus on, joskus ei. Mutta ei näitä 50-vuotiaita ensisynnyttäjiä niin pajon ole, että heihin pitäisi jotenkin fixautua. Voi elää ihan omaa elämää ja synnytellä 20-vuotiaana sydämensä kyllyydestä.
Vierailija kirjoitti:
Mitä vikaa on siinä, että helpottaa woltilla arkea? Mekin tehdään niin, vaikka kokata osataankin. Ja sain lapseni 40+.
Ei varmaan mitään. Tai eineksillä.
Itse yritin olla kunnianhimoinen äiti ja tehdä työssäkäymisestä huolimatta kotiruuat ja siivoukset itse. Mietin usein, että mistä muuten lapseni oppii ne perustaidot kuin minulta. Mutta kyllä ostopalveluja saa käyttää, jos on paljon rahaa ja vähän aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla oli aikanaan suunnitelma, että 30v naimisiin ja sitten siitä pari vuotta niin "eka" lapsi. No elämä ei mennyt ihan niin. En löydä miestä.
Yleinen "sitku"-elämän lopputulos.
Minä tapasin mieheni 29-vuotiaana, lapset sain 34- ja 37-vuotiaana.
En halunnut alkaa yksinhuoltajaksi mistään yhdenillanjutusta, minulle oli ihan selvää että haluan läsnäolevan isän lapsille. Ei se ole mitään sitku-elämää vaan yhden elämän isoimmista ratkaisuista tekemistä. Minulle oli ihan selvä vaihtoehto, että en saa lapsia lainkaan, jos en löydä sopivaa miestä. Onneksi löysin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä vikaa on siinä, että helpottaa woltilla arkea? Mekin tehdään niin, vaikka kokata osataankin. Ja sain lapseni 40+.
Ei varmaan mitään. Tai eineksillä.
Itse yritin olla kunnianhimoinen äiti ja tehdä työssäkäymisestä huolimatta kotiruuat ja siivoukset itse. Mietin usein, että mistä muuten lapseni oppii ne perustaidot kuin minulta. Mutta kyllä ostopalveluja saa käyttää, jos on paljon rahaa ja vähän aikaa.
Jos sen ajan käyttää ennemmin vaikka siihen, että opettaa lapsen lukemaan kuin keittämään kaalisoppaa? Wolttaamme ainakin kerran viikossa.
Vierailija kirjoitti:
Miten toi nyt ikään liittyy? Nuoremmat vanhemmat voi olla ihan samanlaisia.
Olin itse raskaana ja melkein päivittäin sain hiekkalaatikolle mukaan pari muksua oman toisen lapsemme seuraksi.Aluksi se oli kivaa ja helpotti ettei tarvinnut lähteä pihapiiristä pidemmälle vatsa pömpöllään.Tämä kuvio toistui säännöllisesti ainakun ilmestyimme hiekkalaatikolle perheen isä lähti omille asioilleen ja hymyili leveästi minulle ja sitten tuli äiti joka kysyi voinko hetkeksi katsoa lapsiamme kun käyn yliopistolla.Minä taas lupasin.Tätä rumbaa jatkui melkein koko ajan enkä koskaan saanut mitään "palkkiota"ilmaisesta lasten vahtimisesta!En edes kukkakimppua tai kahvipakettia.Ainoa hyvä puoli asiassa oli että lapset tulivat keskenään toimeen ja saivat nauttia kanssamme ulkonaolosta.En periaatteessa voinut jättää heitä keskenään koska lupauduin vahtimaan mutta sitten kun vanhempia ei kuulunutkaan moneen tuntiin oli pakko lähteä ja tehdä radikaali päätös ja jättää heidät keskenään hiekkalaatikolle.
Myös hiukan kiukuttelua kun jo seitsemänkymppiset isovanhemmat niin jaksa hoitaa sitten pientä lasta jonka jo pitäisi olla jo tuossa vaiheessa jo normaalisti täysi-ikäinen?
Eiköhän he olisi olleet samanlaisia vanhempia nuorempanakin. Tutkimusten mukaan vanhempana lapsen saaneet panostavat lapsiinsa enemmän. Ei välttämättä johdu iästä, vaan siitä että korkeasti koulutetut ja älykkäät ihmiset saavat vähemmän lapsia ja vanhempana kuin matalasti koulutetut.
Minä olen iäkkäiden vanhempien lapsi, mutta monen kaverini nuoremmat vanhemmat ovat jo kuolleet tai ovat hoitolaitoksessa erinäisten syiden takia. Omat vanhempani asuvat edelleen kotona, ei ole dementiaa eivätkä tarvitse liikkumisen apuvälineitä tai kotisairaanhoidon apua yms.
Eli lisäännyitpä nuorena tai vanhana, mistään ei ole mitään takeita.
Parisuhdemarkkinat ovat nykyisin niin huonot, että tavallisilla miehillä ei useinkaan ole mahdollisuutta lapsen tekoon varsinkaan nuorella iällä.