Tytön kaverit 12-vuotiaat arvostelevat jatkuvasti oman tyttäreni vaatteita, kenkiä, reppua, musiikkimakua yms. Tyttöni sanoo, ettei halua enää kaveerata näiden ihmisten kanssa
Muttei ole oikein muitakaan kavereita, paitsi kaukana asuvat serkut, joita näkee 4-5 kertaa vuodessa.
Tyttöni tykkää pukeutua oman maun mukaan. Hän otti mielellää isosiskon "epätrendikkäät" kengät käyttöön ja käyttää myös nilkkoja peittäviä sukkia. Reppu on marketista, se varsinkin on muiden mielestä nolo.
Ei mikään kallis tai erikoinen, muodin mukainen mutta itse tyttö sen valitsi. Vapaa-ajallla lenkkeilee/pyöräilee ja siksi ostettiin kunnon tukevat lenkkeilykengät (nyt pitäisi olla ne conversen kangastossut)ja pyöräksi maastopyörä. Suurimmalla osalla luokan tytöistä on jopo.
Tyttö ei myöskään pidä suuresta osasta nykymusiikkia. Kuuntelee mm. Rammsteinia ja Metallicaa. Tästäkin haukutaan.
Koulussa piti kirjoittaa aine harrastuksista. Opettaja vihjaisi, että osa aineista luetaan luokan edessä. Ei uskaltanut kirjoittaa harrastavansa postimerkkien ja kangasmerkkien keräilyä, sekä kirjeenvaihtoa perinteisessä muodossa.
Harmittaa kun toinen ei saa olla oma itsensä. Olen varma, että jos opettajalle ilmoitan, vastaus on "ei kaikkien kanssa tarvitse olla kaveri"
Kommentit (43)
Eiväthän he kavereita ole, jos muuta puhuttavaa ei ole kuin moittia yhden elämää. Se on kiusaamista.
Onko oikeasti tuollaista tasapäistämistä koululaisten elämä jossain?
Meidän lapsemme ovat olleet aina aika persoonallisia, mutta ei tuollaista ole ilmennyt.
Samanikäisen tytön äitinä olen huomannut, että tämä on todella yleistä. Oma tyttäreni painii saman ongelman kanssa. Se on suunnattoman ärsyttävää. Eniten ehkä ärsyttää, että näiden luokkatoverien vanhemmat pitävät lapsiaan tosi kivoina kavereina. Olen yrittänyt selvittää asiaa, mutta se on haastavaa. Onneksi tyttärelläni on kaksi hyvää ystävää luokalla, joista toisen kanssa on muunlaisia sosiaalisen kanssakäymisen ongelmia, mutta toisen kanssa kaikki sujuu hyvin.
Toisten käyttäytymiseen ei voi pidemmän päälle vaikuttaa. Tällainen naljailu vaatteista jne on niin tavattoman yleistä. Yritän opettaa tyttärelleni, että erilaisuus on hienoa, kenenkään vaatteita ei ikinä kommentoida negatiivisesti, kenellekään ei kiroilla tai puhuta epäystävällisesti sekä jokaisella on omat mielenkiinnonkohteensa ja se on mahtavaa. Yritän myös välittää vahvaa itsetuntoa ja sellaista kykyä piikitellä takaisin humoristisesti. Eli jos joku sanoo ikävästi vaatteista, voi yrittää sanoa takaisin tyyliin, että no, ainakin ne ovat erilaiset kuin kaikilla muilla. Tai jos haukutaan liian halvoiksi, voi korostaa niiden olevan just sieltä alehyllyltä.
PS. tyttärelläsi on loistava musiikkimaku!
Surkeeta touhua
.... mitä jos juttelisit tyttöjen vanhemmille? Vähän kouluttaisivat mukuloitaan miten käyttäydytään.
Hullua että 12-vuotiaiden meno on jo nykypäivänä tuollaista.
ota yhteys reksiin, jos sama linja jatkuu, on reksilläkin esimies
Näille pikkupissiksille voi sanoa että ennemmin on oma itsensä kuin massakopio muiden joukossa. Kuka sellaista mielikuvitusta ja mielipiteitä omaamatonta edes muistaa jälkikäteen.
Ei ole maailma muuttunut 35 vuoteen.
Silloin sain kilttinä poikana kuunnella koulun suosituinten tyttöjen vastaavaa pilkkaa, kun oli vääränmerkkiset farkut, vääränlainen kampaus jne. jne.
Nyt lohduttaa, että näillä samoilla huutelijoilla ei enää nykyään mene hyvin..
Tätä on tullut mietittyä viimeiset 50v että miksi meillä ihmisillä on niin huono itsetunto pienestä pitäen että pitää jokaista vastaantulijaa katsoa arvostellen ja vikoja hakien, joskus jopa mikroskoopilla. Ystävät saa saman kohtelun kuin ventovieraat. Miksi pitäisi kaikkien olla samasta muotista tulleita. Miksi ei voi lapsille opettaa asennoitumaan eri tavalla vaan pitää jatkaa sitä samaa sntaa mitä itse on lapsesta saakka joutunut kuuntelemaan? Eikö tätä ketjua voisi jo katkaista? Jokainen oman lapsensa kohdalla.
Tyttäresi vaikuttaa hyvin älykkäältä. Heille nuoruus on usein vaikeaa aikaa, kun taas nuo kaverit ovat kuin kala vedessä muiden vaatteita ja musiikkimakua kytäten. He jatkavat sitä ahdasta elämäänsä sitten jossain kaltaisiensa kanssa, kun tyttärelläsi on ihan uudet kuviot ja päämäärät.
Tuollaiset massan mukana kulkevat ovat yleensä yksinkertaisia ja vähän tyhmiä ihmisiä.
Minulla oli ihan samanlaista koulussa. "Kaverit" oli tuollaisia ala-asteella. Yläasteella se mean girls meininki räjähti ihan koulukiusaamiseksi jossa oli mukana pojatkin. Koulu oli helvettiä. En tiedä mitä se muita niin paljon haittasi jos olin vähän erilainen ja tykkäsin omista jutuistani. Vasta aikuisena löytyi oman tyylistä seuraa.
Samanlaistahan se on ollut aina. Myös aikuisten maailmassa vähänkin erilaista aina sorsitaan ja pidetään ulkopuolella.
Nytkun mielelläni jään ulkopuolelle, niin sekään ei sitten käy, kun kaikista pitää tykätä ja olla niiden kanssa.
Voitteko päättää jo, mitä te haluatte?
Varhaisteinit ovat vielä kehitykseltään kesken. Kyllä ne tyttäresi kaverit siitä voivat hyvinkin "järkiintyä". Neuvo tyttöäsi sanomaan ystävällisesti heille jotain takaisin kun arvostelevat, että hänellä on oikeus pukeutua kuten haluaa.
Harmi, tyttösi kuulostaa fiksulta ja hänellä on oma (kiva) makunsa. Ehkä hän tosiaan on vähän väärässä seurassa jos kavereiden puheet on pelkkää tuota. Toki tuokin kuuluu hieman ikään ja menee ohi.
Itsellä samanikäinen tyttö ja hänellä 4 ystävää, heidän porukassa alkoi juuri tämä ”muotivillitys” ja jokainen haluaa sitä mitä toisella on. Pieniä juttuja vielä mutta kauhistuttaa jo valmiiksi mihin vielä menee. Ihan kiva kuitenkin kun on se oma porukka missä turvallisesti saa ne jutut kokeilla joten ymmärrän siten tyttöäsi miten ulkopuoliseksi itsensä varmasti kokee. Minunkin tyttö on sellainen maanläheinen ja vaatimaton materian suhteen. Mielimusiikki on erilaista kuin kavereiden, nyt soi nirvana ja kaikki vanha rock (äitin tyttö). Mukavasti kuitenkin vielä toistaiseksi ystävät ja tyttö kivasti tsemppaa toisiaan olemaan rohkeasti itsensä, en ole kuullut arvostelua. Joku jo meikkaa, yksi pukeutuu omaperäisesti, kolmas muuttaa hiustyyliä viikottain.
Tyttösi kaverit tuntuu turhan pinnalliselta, toki kuuluu ikään mutta onhan se raskasta ja yhdessä heidän on helppo juuri sitä yhtä erilaista vastaan liittoutua. Toivon sinulle ja tytöllesi pitkiä ja hermoja sekä toivon että tilanne rauhoittuisi tuolta osin ja kaverukset kohdistaisi mielenkiintonsa välillä muihin asioihin.
Vierailija kirjoitti:
Minulla oli ihan samanlaista koulussa. "Kaverit" oli tuollaisia ala-asteella. Yläasteella se mean girls meininki räjähti ihan koulukiusaamiseksi jossa oli mukana pojatkin. Koulu oli helvettiä. En tiedä mitä se muita niin paljon haittasi jos olin vähän erilainen ja tykkäsin omista jutuistani. Vasta aikuisena löytyi oman tyylistä seuraa.
Tiedätkö, mitä kiusaajasi tänään tekevät? Se elämän lyhyt kulta-aika on usein tällaisille just ne muutamat kouluvuodet.
Vierailija kirjoitti:
Varhaisteinit ovat vielä kehitykseltään kesken. Kyllä ne tyttäresi kaverit siitä voivat hyvinkin "järkiintyä". Neuvo tyttöäsi sanomaan ystävällisesti heille jotain takaisin kun arvostelevat, että hänellä on oikeus pukeutua kuten haluaa.
Voisi sanoa vaikka hymyillen että rohkeat ihmiset uskaltaa pukeutua miten haluaa, lampaat seuraa muotia.
Lama tekisi hyvää näille pikkupissiksille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla oli ihan samanlaista koulussa. "Kaverit" oli tuollaisia ala-asteella. Yläasteella se mean girls meininki räjähti ihan koulukiusaamiseksi jossa oli mukana pojatkin. Koulu oli helvettiä. En tiedä mitä se muita niin paljon haittasi jos olin vähän erilainen ja tykkäsin omista jutuistani. Vasta aikuisena löytyi oman tyylistä seuraa.
Tiedätkö, mitä kiusaajasi tänään tekevät? Se elämän lyhyt kulta-aika on usein tällaisille just ne muutamat kouluvuodet.
No ne jäi kaikki sinne pienen kylän lähialueille, useampi opiskeli hoitoalalle. Miehistä en niin tiedä. Mun alkaa olla vaikeaa jo muistaa kaikkien nimiä enkä sen tarkemmin ole nykykuulumisia katsonut. Itse menin maailmalle ja yliopistoon lopulta.
No. Ei tarvi olla. Uusia ympyröitä vaan hakemaan. Tai sitten sanoi, että antakaa olla. Jokaisella on omia ja omanlaisia juttuja.