Opettajat! Mikä oppilaalta tullut solvaus on mennyt eniten ihon alle? Ja meneekö ne muilla...?
Itselläni hirveä viikko takana yläkoululaisten kanssa ja mietin ensimmäistä kertaa pitkän urani aikana alanvaihtoa... Tällä hetkellä kyseessä ulkonäkööön viittaavia kommentteja. Näin henkilökohtaista v*ttuilua ei monessa duunissa kyllä kohtaa.. Tunne julkisesta nöyryytyksestä on läsnä melkein joka päivä. Tarvitseeko sitä kestää? Nuorempana jaksoi ja jutut meni toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos, mutta ehkä ne on alkaneet patoutua, koska kohta alkaa olla mitta täynnä.
Kommentit (242)
Olen työskennellyt yläkoulussa aineenopettajana aiemmin, nyt luokanopettajana pienten kanssa. Yläkouluajoista on jo 10 vuotta, ja silloin saamani kommentit olivat lähinnä haistattelua ja muuta "yleistä", ei niinkään henkilökohtaista. Tiedän tosin yhdellä koulumme opettajalla olleen oppilaiden parissa hyvin loukkaava ja ulkonäköön perustuva lempi- tai oikeastaan haukkumanimi, joka opetettiin aina eteenpäin seuraaville vuosiluokille. Kyseinen ope pahoitti kovasti mielensä, kun kuuli sen jossain vaiheessa.
Alakoululaiset osaavat myös olla aika törkeitä, 5.-6. luokkalaiset saattavat jo heittää tosi julmaa ja henkilökohtaistakin kommenttia, onneksi tosin hyvin harvoin. Pikkuoppilaatkin jo haistattelevat ja kiukuttelevat, mutta se ei ole henkilökohtaista. Näin äkkiseltään en muista alakoululaisilta mitään kommenttia, joka olisi mennyt ihon alle.
Vanhempien kommentit sen sijaan valvottavat toisinaan. En ole heilläkään saanut mitään kovin törkeää haukkumista, mutta epäasiallisia syytöksiä ja arvostelua kylläkin.
Jälki-istuntoa vaan joka kerta ja viestiä kotiin mitä mussukat puuhaa. Ei saa alistua työpaikalla kiusaamiseen!
Itse olin sijaisena ylä-asteella, lukion jälkeen. Painoin silloin 56 kg ja kääntyessäni kirjoittamaan taululle, "tarkkiksen" poika huusi, että opettajalla on läskiperse.
Ilmeisesti loukkaannuin, koska muistan sen vieläkin. Ulkonäön repostelu on varmasti raskasta oikeille opettajille.
Mä oon vaan aikuisissa kohdannu näitä jotka siirtää omaa huonoa itsetuntoaan muihin, usein aikuisiin. Lasten jutut, en ota vakavasti koska lapsi ei oo vastuussa itsestään. Lasten kanssa ne kiinnitti aina huomion mun muotoihin ja se nauratti ku aina ku isi tai äiti haki niin lapset Alko puhumaan mun perseestä ja rinnoista. Sain jopa lempinimen "tissi ***"
------
Itselle ei ole jäänyt erityisemmin mikään solvaus mieleen, vaikka opetan myös erkkaluokkia ja kaikenlaista haistattelua kuuluu harva se viikko. Jotenkin sitä vaan ajattelee, että heikkolahjaisen ja käytöshäiriöisen alaikäisen kommentteja ei jää miettimään, vaikka ne sillä hetkellä välillä v*tuttaakin.
Itseäni on alkanut viimevuosina häiritä toimintamalli, jossa oppilas tahallaan ja näkyvästi rikkoo jotain sääntöä, eikä reagoi mihinkään kehotuksiin vaan jatkaa toimintaansa. Sitten kun sanon jo tiukasti että täytyy totella, niin alkaa huuto ja kiroilu, ”MITÄ VITTUA SÄ HUUDAT MULLE!!!” Eikä se kielletty toiminta vieläkään lopu.
Näille ei oikeasti voi enää tehdä mitään, koulussamme ei ole jälki-istuntoja, oppilasmäärä on valtava enkä tunne nimeltä edes kolmasosaa oppilaista. Aina on kiire ja jokainen minuutti on sidottu opetukseen tai valvontoihin, eipä ole aikaa soitella koteihin joka välkkä. Rehtori ei yleensä ole paikalla tai on varattu. Ja tätä samaan p*skaa joka päivä. Nyt kun Koronan vuoksi on ulkovälitunnit, niin suuri osa oppilaista toteaa vain että ”EN MENE”, ihan sama vaikka olisi reksi käskyttämässä.
Olen kirjoitellut täällä muihinkin ketjuihin, olen se 20 aineenopen hommia tehnyt ope, joka aikoo vaihtaa alaa. Opettajan työ ei ole enää opettamista. Jos haluaisin työkseni tehdä sossutyötä ongelmanuorten kanssa ja kotouttamista ma*ujen kanssa, niin olisin opiskellut muuksi kuin bilsanopeksi.
Läskiksi huutelu satuttaa entisenä koulukiusattuna ja syömishäiriöisenä. Yleensä läksi-sana saa vielä v- ja h-alkuisia tarkenteita.. Vaikka harvakseltaa niitä kuulee, ehkä 1-2 kertaa kuukaudessa, kyllä se silti satuttaa ja mieleen. Nuorempana olin "kovempi", nyt alkaa välillä jopa itkettää ja sepäs se vasta nololta tuntuu... vaihdevuodet vai mitkä lie... :-/
Joku teini yrittää löytää hyvän solvauksen maanantaiksi
Onneksi olen välttynyt pääosin tällaisilta henkilöön meneviltä solvauksilta. Joitakin ikäviä tilanteita on kyllä ollut, mistä on jäänyt paha mieli ja oppilas on onnistunut loukkaamaan jotenkin. Nämä oikeastaan ala- ja yläkoulusta (4-7.lk).
Nykyään opetan lukiossa. Siellä ei tunnuta käyvän niinkään ulkonäön kimppuun, mutta joistakin muista opettajista olen kyllä kuullut puhuttavan esim. opetustyylistä tms. ikävään sävyyn.
Tämä on kyllä yksi työn huonoista puolista. Nuoren keskellä esillä oleminen ei ole mikään helpoin homma.
Yleensä niillä jotka käyttäytyvät huonosti on paljon omia ongelmia omassa elämässään. Nuori voi olla häirikkö ja kiusaaja myös omalle ryhmälleen niin kuin kyseinen tyttö oli, hän yritti kyykyttää "kavereitaan" . Otti heikompia kavereikseen ja pomotti niitä, yritti teettää tehtävänsä heillä jne. Kun en tätä sallinut niin tuli läskiksi haukkuminen. Opettajan pitää olla haukkumisen yläpuolella ja jättää ne omaan arvoonsa, pistää sanomiset ö-mappiin. Toki kirjataan wilmaan ja tarvittaessa kurinpitomenettely.
Ikävämpää on tulla työkaverin kiusaamaksi, tästä on valitettavasti kokemusta.
Toki joka ammattilainen tietää, että paha olo on useimmiten taustalla törkeään käyttäytymiseen, mutta tämäkään tieto ei helpota, jos ne piikit osuu omaan henkilökohtaiseen ja kipeään kohtaan. Ajatus siitä, että on haukkumisen yläpuolella voi siinä tilanteessa kannatella toki.. Ja totta, työkaverin kiusaamaksi joutuminen on jo toinen juttu.
Vierailija kirjoitti:
Yleensä niillä jotka käyttäytyvät huonosti on paljon omia ongelmia omassa elämässään. Nuori voi olla häirikkö ja kiusaaja myös omalle ryhmälleen niin kuin kyseinen tyttö oli, hän yritti kyykyttää "kavereitaan" . Otti heikompia kavereikseen ja pomotti niitä, yritti teettää tehtävänsä heillä jne. Kun en tätä sallinut niin tuli läskiksi haukkuminen. Opettajan pitää olla haukkumisen yläpuolella ja jättää ne omaan arvoonsa, pistää sanomiset ö-mappiin. Toki kirjataan wilmaan ja tarvittaessa kurinpitomenettely.
Ikävämpää on tulla työkaverin kiusaamaksi, tästä on valitettavasti kokemusta.
Tuossa on kyseessä jokin perustavampaa laatua oleva vuorovaikutusongelma. Tämmöisiä laukova oppilas on käytöshäiriöinen tai muuten täysin vailla kunnioitusta. Miten ihmeessä tuollaisen annetaan jatkua?
Vähän jos on verbaalista lahjakkuutta ja huumorintajua, niin kyllä aikuisen pitäisi saada jauhot kurkkuun pennulle. Kun kuittaat takaisin niin, että muu luokka nauraa, yritys jää viimeiseksi.
Pääsääntö tosin on, että jos välit oppilaisiin ovat kunnossa, ei mitään haukkumista ole.
Kerran puutuin asiaan, kun kuulin oppilaiden takanapäin vitsailevan kollegan hienhajulla. Yritin kehittää empatiakykyä ja sanoin, että ihmisiä ollaan kaikki ja voi minullakin dödö pettää, eikä tuntuisi kivalta tuollainen pilkka. Oppilas vastasi siihen, että eihän me nyt sua tietenkään kiusattaisi. Totta se olikin. Kehoon liittyvän pilkan kohteeksi joutuvat opettajat, joista ei pidetä.
Minulla oli kerran kollega, joka oli sairaalloisen lihava. Ylipainoa oli varmaan sata kiloa. Mitään pilkkaa ei ollut, koska kyseinen opettaja oli erittäin pidetty.
Miksette ota linjaa, että jokaisesta haistattelusta seuraa kasvatuskeskustelu, johon osallistuu myös huoltaja?
En ole opettaja, mutta ettei kai oikeasti ota jotain teinien ulkonäkökommentteja itseenne? Teinit on usein tosi ilkeitä ja pinnallisia. Ei niiden mielipiteistä kannata välittää. Ei niiden mielestä hyvännäköisiä ole kuin jotkut instagram-mallit.
En ole itse törmännyt solvauksiin, mutta töissä pienellä paikkakunnalla. Muutenkin ihanaa kun 99% ajasta voi keskittyä opettamiseen ja 1% menee vain kurinpitoon/häiriöihin puuttumiseen. Luokkakoot pieniä ja ehtii keskittyä myös niihin oppilaisiin joille oppiminen on vaikeampaa ja voi kohdata nuoria yksilöinä.
Vierailija kirjoitti:
Miksette ota linjaa, että jokaisesta haistattelusta seuraa kasvatuskeskustelu, johon osallistuu myös huoltaja?
Koska silloin ei ehtisi mitään muuta tehdä.
Helppo sanoa... ja onhan se noin. Mutta silti. Kyllä se läskiksi huutaminen vaan sattuu, kun siinä sivussa on aina muitakin kuulijoita ja katseita, ja ehkä niitä hoikkia kollegoja ja sinä olet se auktoriteettia hakeva tuskanhikinen pullukka, joka yrittää pysyä tyynenä ja "asiallista puhetta, kiitos"-meiningillä (mutta todellisuudessa vainoharhoissaan miettii, että sitä samaa nämä kaikki ajattelevat ja et voi olla huomaamatta kollegoiden sääliviä ja vähän arvostelevia katseita..).
Vierailija kirjoitti:
En ole opettaja, mutta ettei kai oikeasti ota jotain teinien ulkonäkökommentteja itseenne? Teinit on usein tosi ilkeitä ja pinnallisia. Ei niiden mielipiteistä kannata välittää. Ei niiden mielestä hyvännäköisiä ole kuin jotkut instagram-mallit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksette ota linjaa, että jokaisesta haistattelusta seuraa kasvatuskeskustelu, johon osallistuu myös huoltaja?
Koska silloin ei ehtisi mitään muuta tehdä.
Miksei ehtisi? Eihän tuohon mene kuin 15-30min per aukoja. Harvan kanssa joutuu useamman kerran keskustelemaan.
Vierailija kirjoitti:
Yleensä niillä jotka käyttäytyvät huonosti on paljon omia ongelmia omassa elämässään. Nuori voi olla häirikkö ja kiusaaja myös omalle ryhmälleen niin kuin kyseinen tyttö oli, hän yritti kyykyttää "kavereitaan" . Otti heikompia kavereikseen ja pomotti niitä, yritti teettää tehtävänsä heillä jne. Kun en tätä sallinut niin tuli läskiksi haukkuminen. Opettajan pitää olla haukkumisen yläpuolella ja jättää ne omaan arvoonsa, pistää sanomiset ö-mappiin. Toki kirjataan wilmaan ja tarvittaessa kurinpitomenettely.
Ikävämpää on tulla työkaverin kiusaamaksi, tästä on valitettavasti kokemusta.
KYLLÄ.
Aikuisten on itse oltava vastuussa tekemisistään ja sanomisistaan. Lapset niitä harjoittelee.
Wilmaan vaan. Lapset sitten ymmärtää, että aikuiset vetää yhtä köyttä.
Aikuiskiusaajat on oma paskapotukkansa. Niille voi sanoa, että turpa tukkoon rääpäle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksette ota linjaa, että jokaisesta haistattelusta seuraa kasvatuskeskustelu, johon osallistuu myös huoltaja?
Koska silloin ei ehtisi mitään muuta tehdä.
Niin, ekan kuukauden aikana. Mutta kyllä se sen jälkeen loppuis... Pitäis nähdä vähän pidemmälle kun nykyhetkeen.
Mullakin on ulkonäössä piirteitä, joita ei voi peittää ja jotka poikkeavat ns. normaalista. Hakeuduin aikoinaan lukioon hommiin sen vuoksi ja siellä olen saanutkin olla rauhassa. Yläkoululaiset - tai silloin puhuttiin vielä yläasteesta - kyllä huutelivat solvauksia päivittäin. Mulla on ihan hyvä itsetunto, mutta ei kukaan sellaista jaksa vuodesta toiseen.