Opettajat! Mikä oppilaalta tullut solvaus on mennyt eniten ihon alle? Ja meneekö ne muilla...?

Vierailija kirjoitti:

En ole opettaja, mutta ettei kai oikeasti ota jotain teinien ulkonäkökommentteja itseenne? Teinit on usein tosi ilkeitä ja pinnallisia. Ei niiden mielipiteistä kannata välittää. Ei niiden mielestä hyvännäköisiä ole kuin jotkut instagram-mallit.

Opettajaa solvaavan teinin vanhempi kirjoittaa yllä...

Ei haittaa, onneksi tuo opetusaines kiertää ja pääsee eroon ja pian taas kesäloma

Opetan yläkoulussa. Kerran eräs oppilas sanoi minua suutuspäissään huoraksi. Tämä on ehkä pahinta, mitä minulle on sanottu 8-vuotisen urani aikana. En ole koskaan kuullut ikäviä kommentteja ulkonäöstäni tai muustakaan (vai lasketaanko solvaukseksi sitä, kun eräs ysoluokkalainen poika kysyi, miksi leikkasin hiukset lyhyeksi, koska pitempi tukka näytti paremmalta?).

Ilkeitä ollaan yleensä niille opettajille, joita ei tunneta. Nuoret ovat minua ja kollegoitani kohtaa tosi kivoja. Uskokaa tai älkää. Nykynuoret ovat tosi fiksuja ja yksi parhaista asioista työssäni. Häiriökäyttäytyminen on tietysti lisääntynyt, samoin levottomuus tunneilla, mutta ei se kyllä ainakaan mielestäni kohdistu opettajaan suoraan. Toisaalta olen melko vähän tekemisissä pienryhmien erityisoppilaiden kanssa, joiden suusta tulee varmaan kaikenlaista.

Tosi harmi, jos osa opettajista saa paskaa niskaan. Mielestäni jotkut vanhemmat ovat ihan kauheita ja sanovat ikäviä asioita. Kasvavien nuorten suusta ne jutut vielä sulattaa mutta ei aikuisten.

En ole opettaja, mutta on jäänyt pysyvästi mieleen se, kun opettajaani solvattiin hänen hymyynsä liittyvällä nimityksellä. Tuli aina paha mieli opettajan puolesta. Mukava opettaja oli.

Ei ole solvaus, mutta ahdistun aina kun korotan ääntäni oppilaille sen jälkeen kun mikään muu ei auta, ja sitten vastaus on: "MIKSI SÄ HUUDAT?". Ja sitten valitetaan vanhemmille että se opettaja aina huutaa ja huoltajat näpyttää Wilmaan, että lapsi on niin herkkä ettei siedä huutamista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole opettaja, mutta ettei kai oikeasti ota jotain teinien ulkonäkökommentteja itseenne? Teinit on usein tosi ilkeitä ja pinnallisia. Ei niiden mielipiteistä kannata välittää. Ei niiden mielestä hyvännäköisiä ole kuin jotkut instagram-mallit.

Opettajaa solvaavan teinin vanhempi kirjoittaa yllä...

Väärin meni. Ei mulla ole edes lapsia, mutta olen ollut paljon teinien kanssa tekemisissä.

Vierailija kirjoitti:

Tuossa on kyseessä jokin perustavampaa laatua oleva vuorovaikutusongelma. Tämmöisiä laukova oppilas on käytöshäiriöinen tai muuten täysin vailla kunnioitusta. Miten ihmeessä tuollaisen annetaan jatkua?

Vähän jos on verbaalista lahjakkuutta ja huumorintajua, niin kyllä aikuisen pitäisi saada jauhot kurkkuun pennulle. Kun kuittaat takaisin niin, että muu luokka nauraa, yritys jää viimeiseksi.

Pääsääntö tosin on, että jos välit oppilaisiin ovat kunnossa, ei mitään haukkumista ole.

Kerran puutuin asiaan, kun kuulin oppilaiden takanapäin vitsailevan kollegan hienhajulla. Yritin kehittää empatiakykyä ja sanoin, että ihmisiä ollaan kaikki ja voi minullakin dödö pettää, eikä tuntuisi kivalta tuollainen pilkka. Oppilas vastasi siihen, että eihän me nyt sua tietenkään kiusattaisi. Totta se olikin. Kehoon liittyvän pilkan kohteeksi joutuvat opettajat, joista ei pidetä.

Minulla oli kerran kollega, joka oli sairaalloisen lihava. Ylipainoa oli varmaan sata kiloa. Mitään pilkkaa ei ollut, koska kyseinen opettaja oli erittäin pidetty.

Olin tulossa samaa kommentoimaan. Tai siis ihan varmasti opettajat saavat varsinkin yläasteella kuulla ties mitä solvauksia, eikä se ole tietenkään millään lailla ok. Ei oppilaan kuulu haistatella ja solvata jos asiat ei menekään omalla tavalla.

Mutta itse muistan yläaste ajoilta, että ei ne opiskelijat yleensä alkaneet solvata tai huutaa opettajalle ilman opettajan omaakin provosointia. Paitsi tarkkislaiset. Mutta heitä nyt ei ketään ottanut tosissaan kun ihan yleisessä tiedossa oli että olivat jotenkin pimahtaneita muutenkin. Mutta normaalit, tervejärkiset eivät alkaneet tuosta vaan ilman syytä solvata. Ei kukaan normaali opiskelija yhtäkkiä ilman syytä puskista heittänyt luokassa "opettaja on läski".

Yleensä näissä ylilyönneissä oli kyse siitä, että oppilas oli raivostunut opettajalle jostain, ja yleensä myös opettajan itsensä käytöksessä oli noissa tilanteissa ollut vikaa. Saan varmaan vihaa tästä, mutta pakko sanoa että kyllä monet oman yläaste ajan opettajista kuvittelivat välillä olevansa jotain jumalia. Omana yläaste aikana oli käytössä jo Wilma, ja esimerkiksi opettajien antamat täysin turhat merkinnät risoivat monia. Välillä huonon käytöksen merkinnät olivat luokkaa "heilutteli jalkoja häiritsevästi", "viivotin unohtunut kotiin" tai "oli liikuntatunnilla sukat jalassa". Nuo eivät vain yksinkertaisesti ole mielestäni syitä antaa merkintöjä huonosta käytöksestä. Tuo on vain ja ainoastaan mielivaltaa. Ja tämä ärsytti useita, jonka takia välillä sattui konflikteja ja oppilaalta saattoi päästä aikamoisisa sammakoita.

Jaan myös näkemyksen siitä, että hyvä ja osaava opettaja onnistuu pitämään luokan rauhallisena ja hiljentämään myös ne solvaajat. Yläasteellani oli myös juuri näitä pidettyjä opettajia, joita ei ketään solvannut. He osasivat opettaa ja olivat myös reiluja. Lisäksi he kuuntelivat mahdollisissa erimielisyyksissä myös oppilasta, eivätkä vain lytänneet ja sivuuttaneet näiden mielipiteitä ja pahaa mieltä kuten monet muut tekivät. He myös pitivät lupauksensa, ja tämä oli suuri luottamuksen luoja totta kai. Mutta näitä oikeasti hyviä tuntuu harmi vaan olemaan harvassa. Kauhean moni ei hallitse opettajan työtä. Harvat ovat oikeasti sopivia alalle.

Vierailija kirjoitti:

Ei ole solvaus, mutta ahdistun aina kun korotan ääntäni oppilaille sen jälkeen kun mikään muu ei auta, ja sitten vastaus on: "MIKSI SÄ HUUDAT?". Ja sitten valitetaan vanhemmille että se opettaja aina huutaa ja huoltajat näpyttää Wilmaan, että lapsi on niin herkkä ettei siedä huutamista.

Oikeasti? Ovatko nykyvanhemmat oikeasti noin kädettömiä? Onneksi en ole koulussa töissä.

Häpeäisin silmät päästäni, jos saisin kuulla omien lapsieni käyttäytyneen noin jotain ihmistä kohtaan.

Vierailija kirjoitti:

Häpeäisin silmät päästäni, jos saisin kuulla omien lapsieni käyttäytyneen noin jotain ihmistä kohtaan.

Niin kai kaikki vanhemmat tekevätkin, häpeävät lapsensa huonoa käytöstä. Opettajan lyttääminen on puolustusmekanismi, jolla yritetään puolustella omaa huonoa. kasvatustaitoa.

Vierailija kirjoitti:

Olen kirjoitellut täällä muihinkin ketjuihin, olen se 20 aineenopen hommia tehnyt ope, joka aikoo vaihtaa alaa. Opettajan työ ei ole enää opettamista. Jos haluaisin työkseni tehdä sossutyötä ongelmanuorten kanssa ja kotouttamista ma*ujen kanssa, niin olisin opiskellut muuksi kuin bilsanopeksi.

Nyt menee varmaan ohi ketjun aiheen, mutta:

Sitähän ne oppilaat kaikkein eniten tarvitsisivat: että joku aikuinen vain olisi niiden kanssa, huolehtisi. 

Ei ole niin tarpeen muistaa kaikkia biologian yksityiskohtia. Ei kaikkia kiinnosta. Mitä ei kiinnosta, sitä ei opi, tai ainakaan ei muista sen jälkeen kun on tentissä käynyt.

Opettajat yleisesti yliarvioivat sen opettamisensa merkitystä. Kun oppilasta kiinnostaa oppia jokin asia, useimmat pystyvät oppimaan itsekseen.  Ei siihen opettajaa tarvita. Korkeintaan niin, että opettaja on paikalla ja voi kysyä lisätietoa tai jotakin vaikeaksi jäänyttä kohtaa.

Näin ajattelin jo kouluvuosinani, jotka sijoittuivat 70-luvulle. Koulunkäynti oli tuskallista pitkästymistä, kun opettajat yrittivät opettaa. Olin kyllä hyvä oppilas koulussa, mutta en minä tunneilla mitään oppinut, vaan kotona vasta. Juuri biologiasta muuten en muista paljon mitään. Minulla on vanhat kirjat vielä tallella ja jos niitä vilkaisen, niin ihmettelen, olenko nämäkin asiat joskus tiennyt. Biologiannumerosta päätellen olen. Myöhemmin olen itsekseni opetellut asioita, jotka oikeasti kiinnostavat, mm. lajien tunnistamista, jota meillä ei koulussa ollut. Ne kyllä osaan, kun lähtökohtana on ollut oma kiinnostus eikä opetussuunnitelma.

Suurin osa koulussa opetettuja asioita on aika turhia. Jo kouluaikana totesin, että koulu on olemassa lähinnä säilytyspaikaksi lapsille, jotta vanhemmat pääsevät töihin. Ja sitä ne kersat kaipaa, että olisi edes yksi aikuinen, jota oikeasti kiinnostaisi, mitä kuuluu. Se vain usein ilmenee vittuiluna.

Vierailija kirjoitti:

Miksette ota linjaa, että jokaisesta haistattelusta seuraa kasvatuskeskustelu, johon osallistuu myös huoltaja?

Millä ajalla?

Olen ollut pitkään sijaisena yläkoulussa oman opiskelun lomassa, eikä taida kahden käden sormet riittää laskemaan niitä kertoja, kun poikaoppilaat ovat huudelleet perään. Paino tuolle "perään", kun kommentit keskittyvät aina tälle hanuriosastolle.

Mieleenpainuvin taitaa olla ensin kuultu "jumal*uta!" ja kaverin vastaus "ei se nyt niin hyvä ollu."

Pahaltahan se tuntuu, mutta joku sairas peritty ajatusmalli kehottaa tällaisen nuoren naisen ottamaan moisen ahdistelun iha vaan kohteliaisuutena.

Vierailija kirjoitti:

Miksette ota linjaa, että jokaisesta haistattelusta seuraa kasvatuskeskustelu, johon osallistuu myös huoltaja?

1) Luuletko että ne huoltajat aina saa paikalle?

2) Mistä revit ajan moiseen?

3) Miten tuo oppilaan käytöstä muuttaisi yhtään miksikään?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksette ota linjaa, että jokaisesta haistattelusta seuraa kasvatuskeskustelu, johon osallistuu myös huoltaja?

Millä ajalla?

Niin ja miettikää nyt, jos aikuinen ihminen laittaisi lasten vanhemmille jokaisesta nimittelystä ym viestin. Iät ja ajat on opettajilla ollut ”lempinimiä” kuten vaikka Kalju-gubbe, Harakanvarvas, Pottapää, tai mitä ikinä. Lapset keksivät sellaisia, se kuuluu siihen vaiheeseen. Kymmenen vuotta menee, ja ovat opiskelemassa taityöelämössä, ihan normaaleita nuoria aikuisia, ilman että kukaan on pitänyt vakavia keskusteluita vanhempien kanssa. Tätä on tapahtunut aina.

En oo opettaja enkä edes hirveen vanha mut mun mielestä edelleen olis ihan hyvä jos aina välillä tulis karttakepistä sormille. Aivan älytöntä miten nykyajan kakarat on jotenkin aivan käytöshäiriöisiä. Mulla ei olisi tullut mieleenkään alkaa ikinä haukkumaan opettajaa tai aukomaan päätä. Eikä munkaan peruskoulusta hirveän pitkä aika ole, 2015 sieltä pääsin.

Ei kenenkään pitäisi joutua sietämään omassa ammatissaan haistattelua keneltäkään oli haistattelija/kiusaaja teini tai aikuinen. Kuka vaan voi miettiä miltä tuntuu tehdä työtään, jos joka päivä joku on haukkumassa ja arvostelemassa esimerkiksi ulkonäköä. Kyllä se käy todella raskaaksi oli kyseessä miten hyvällä itsetunnolla varustettu ihminen tahansa.

Mä en ole opettaja mutta mulla on jäänyt mieleen kun peruskoulussa meidän biologian opettajaa kutsuttiin lempinimellä Levä. Hänellä oli vaaleat polkkahiukset jotka tietyssä valossa saattoivat hieman vihertää. 🤢

Minua syytettiin rasistisesta katseesta ja rasistisista ajatuksista.

Suomessa on tämä kummallinen perinne, että opettajille voidaan aukoa päätä miten sattuu. Ei tulisi kuuloonkaan monessa muussa maassa. Hyviä käytöstapoja opetetaan ja arvostetaan paljon enemmän muualla. Suomessa eletään tässä suhteessa kuin pellossa ja jotenkin vain alistutaan siihen, että tuollaisia ne teinit on.