Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Siis mitä just luin - Suomi toisena kielenä (S2) -ylioppilaskokeen osalta yliopisto vaati magna cum laude -arvosanaa, kun taas suomen äidinkielen kokeen osalta edellytetty arvosana oli approbatur

Vierailija
29.03.2021 |

Linjaus on monin tavoin eriarvoistava ja syrjivä. Lisäksi pakolliset ruotsin kielen korkeakouluopinnot saattavat koitua haasteeksi monelle ma ahanmu uttajatau staiselle opiskelijalle. Suomalainen yliopisto ei siis lähtökohtaisesti houkuttele etniseen ja kulttuuriseen vähemmistöön kuuluvia nuoria hakeutumaan sinne opiskelemaan.
Kielivaatimuksia pitää ehdottomasti löysätä niiden henkilöiden kohdalla joiden kotona ei puhuta suomea/ruotsia.

Kommentit (30)

Vierailija
1/30 |
29.03.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Yliopistomaailman valkoisuus ja saavuttamattomuus ovat syvällä rakenteissa täällä Suomessa. Tämä on kyllä surullista.

Vierailija
2/30 |
29.03.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Laitapa linkkiä siihen, että s2-pääaineopiskelijoiden pitää sitä ruotsia opiskella. Esim. mulla oli virolainen opiskelukaveri, ei hän mitään ruotsia opiskellut yliopistossa, ei ollut lukiossakaan sitä opiskellut, vaan kirjoittanut venäjän ruotsin tilalla.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/30 |
29.03.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Juu, esim. kauppikseen oli tuollainen raja viime vuonna. Tänä vuonna se oli vaihdettu A:ksi, koska suomenkieliset yo-kirjoitukset läpäissyt osaa kyllä suomea ihan riittävästi korkeakouluopintoja varten.

Vierailija
4/30 |
29.03.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Höpölöpö

Vierailija
5/30 |
29.03.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ennen vanhaan yliopistossa oli vieraskielisille omat kielivaatimukset, mutta jos haluaa työllistyä esim. viranomaistehtäviin, niin se suomen ja ruotsin kieli pitää olla kunnossa.

Vierailija
6/30 |
29.03.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

If you can't stand the heat, stay out of the kitchen. On kaikkien etu, että yliopistoon hakeutuvalla on riittävä kielitaito maan pääkielellä. Siellä ei ole aikaa eikä mahdollisuuksia mukautettuihin opetuksiin, toisin kuin koulussa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
7/30 |
29.03.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hassu ajatus. Myös kantasuomalaisten on erittäin vaikea päästä yliopistoon. Myös he joutuvat osaamaan mainitsemiasi kieliä. Vaikka he hakisivat yliopistoon opiskelemaan huonolla lukiotodistuksella, heidän mahdollisuutensa päästä sisälle ovat heikommat kuin muilla. Hae mieluumin sellaiseen yliopistoon, johon kielitaitosi riittää. Myös monet kantasuomalaiset opiskelevat muualla Euroopassa, koska eivät pääse tiukan karsinnan vuoksi Suomen yliopistoihin.

Vierailija
8/30 |
29.03.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ennen vanhaan yliopistossa oli vieraskielisille omat kielivaatimukset, mutta jos haluaa työllistyä esim. viranomaistehtäviin, niin se suomen ja ruotsin kieli pitää olla kunnossa.

Mikä pakko se on jäädä Suomeen valmistumisen jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/30 |
29.03.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Monille linjoille vaaditaan äidinkielestä vähintään M, joko suoraan tai välillisesti (ilman äidinkielen hyvää arvosanaa sisäänpääsypisteraja ei ylity).

Korkeakouluopinnot vaativat hyvää suomen kielen osaamista. S2 A on niin surkea kielitaito, ettei tällaisella henkilöllä ole yleensä kapasiteettia korkeakouluopintoihin.

Vierailija
10/30 |
29.03.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meneppä suomen ruotsinkielisiin yliopistoihin ja katso riittääkö magna pakkoruotsista suomenkieliselle sisäänpääsyyn. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/30 |
29.03.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mietitään tilanne, jossa sekä äidinkielessä että S2-kielessä vaaditaan arvosana M. S2-kielen koe vaati vähemmän kuin äidinkielen koe. Onko se sinun mielestä reilua, että toisten tarvitsee osata vähemmän kuin toisten? Onhan meillä pitkä ja lyhyt matematiikka. Olisiko se reilua, että niistä saisi saman verran pisteitä jatko-opiskelupaikkoihin? Ei. 

Tosiasia on se, että taustoista huolimatta täytyy osata niin paljon kuin vaaditaan. Sillä ei ole mitään väliä, puhuuko suomea äidinkielenään vai ei. Sitä paitsi omaa osaamistaanhan voi kehittää.

Vierailija
12/30 |
29.03.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

-

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/30 |
29.03.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

S2 vaatimustaso on paljon matalampi kuin suomi äidinkielenä ylioppilaskirjoituksissa. Ja jos jää ruotsit tekemättä yliopistossa, siinä kärsii kyllä lähinnä se ihminen itse. Mahdoton tehdä kunnon ura julkisella sektorilla ilman ruotsinkielentaitoa. Ja moni yliopistoala nimenomaan johtaa julkiselle puolelle.

Vierailija
14/30 |
29.03.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ennemminkin ongelma on se, että jo ala-asteella ma ahan muut tajataustaisia lapsia ohjataan pysyvästi S2-opetukseen, vaikka siinä vaiheessa olisi tosi hyvät mahdollisuudet omaksua suomi äidinkielen tasoisesti.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/30 |
29.03.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Meneppä suomen ruotsinkielisiin yliopistoihin ja katso riittääkö magna pakkoruotsista suomenkieliselle sisäänpääsyyn. 

Ei, koska suomenkieliset voivat lukea vain pitkää tai keskipitkää ruotsia. Keskipitkästä pitää saada L ja pitkästä E.

Vierailija
16/30 |
29.03.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Meneppä suomen ruotsinkielisiin yliopistoihin ja katso riittääkö magna pakkoruotsista suomenkieliselle sisäänpääsyyn. 

EIi riittänyt edes E. Oli erikseen vielä kielikoe. Suomenkieliseltä alueelta tulevana en osannut puhua sujuvasti ruotsia, vaikka pääsykoekirjoja ymmärsin, joten en päässyt ruotsinkieliseen Hankeniin opiskelemaan.

Vierailija
17/30 |
29.03.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

ylös

Vierailija
18/30 |
29.03.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meneppä suomen ruotsinkielisiin yliopistoihin ja katso riittääkö magna pakkoruotsista suomenkieliselle sisäänpääsyyn. 

EIi riittänyt edes E. Oli erikseen vielä kielikoe. Suomenkieliseltä alueelta tulevana en osannut puhua sujuvasti ruotsia, vaikka pääsykoekirjoja ymmärsin, joten en päässyt ruotsinkieliseen Hankeniin opiskelemaan.

Se on sitä parempaa positiivista syrjintää tälle suomen kaikkein syrjityimmälle ihmisryhmälle eli suomenruotsalaisille.

Siis syrjityimmälle siinä mielessä jos vertaillaan sitä minkä verran omia erivapauksia ja erityisjärjestelyitä noiden elämän sujuvoittamiseksi yhteiskuntaan on tehty ja paljonko ne maksaa. 

Vierailija
19/30 |
29.03.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tuo on ihan ok, sillä S2-kielessä on matalammalla ne vaatimukset arvosanassa A. Nuo vaatimukset on laitettu siksi, että opiskelija myös pärjäisi opinnoissa suomeksi. Ja se siis osoittaa tietyn kielitason suomen kielessä. Enemmän ihmettelen ruotsinkielisten linjojen korkeita kielitaitovaatimuksia L/E, kun ruotsinkielisille riittää käytännössä YO-kokeen läpäisy.

Vierailija
20/30 |
29.03.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ennemminkin ongelma on se, että jo ala-asteella ma ahan muut tajataustaisia lapsia ohjataan pysyvästi S2-opetukseen, vaikka siinä vaiheessa olisi tosi hyvät mahdollisuudet omaksua suomi äidinkielen tasoisesti.

Tämä on totta. Heitä pitäisi nimenomaan kannustaa äidinkielentasoisen suomen kielen opintoihin koulussa. Hyvä kielitaito on helpompaa oppia lapsena.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: neljä kuusi kahdeksan