Mies puhuu mulle rumasti.
Siis ihan sellaisissa tavallisissa ja yksinkertaisissa asioissa kuten jos hän esim kysyy, että ”onko meillä juustoa ” ja mä tarkennan tavalliseen äänensävyyn, että ” mitä juustoa tarkoitat” ( raejuusto, Juustoraaste, jne) niin hän vastaa näsäviisaana ja vähän vihasena ”mihin sitä juustoa nyt laitetaan, no leivän päälle”.
Tai tänään totesin, että ” vitsi nää sakset on tylsät” ja hän sanoo ” opettelisit käyttämään niitä”.
Tällaisia mä kuuntelen. Meen aina vähän lukkoon. Ja noihan ei luettuna ole kovin kunmosia mutta kun niissä on aina se vähättelevä vittumainen sävy.
Ja vittumaisinta tässä on se että muistan nää monen vuoden jälkeen vielä.
Kommentit (93)
Olen kertonut näistä hänelle ja sanonut miten kurjalta ne tuntuvat- viimeksi tänään.
Ja sitten ne vaan heti jatkuu.
Tulee sellainen olo, että joku minussa vituttaa häntä ja hän ei saa sitä sanottua./ ja sittwn se ilmenee tuolla tavalla..
Lisään tähän vielä, että sellainen mun toteaminen ” sakset on tylsät, ” mua särkee polveen”,” harmittaa mennä kouluun”.. on mulle toteamuksia, hänelle ne on valittamista.
Eli toisin sanoen varmaan valitan sitten lähes kaikesta..
En koskaan sano naiselle rumasti vaan hyvästi.
Suomalaiset miehet ovat usein juurikin noin töykeitä. En tajua miksi. Pistä ulkoruokintaan.
Puoliksi menee IMO.
Olit oikeassa saksien suhteen, mutta juusto-asiassa olit kyllä itse näsäviisas ja piruilit. "Mitä juustoa tarkoitat". Just oikein jos haluaa ärsyttää niin kysyy tolleen.
Tiedän tunteen. Jos miehen kanssa jatkaa, niin pitää vastata samalla mitalla takaisin ja joskus tietty suodattaa puolet pois, mitä kuulee.
Miestä voi kyrsiä mikä tahansa eikä se sinusta välttämättä mitenkään johdu. Olet vain se, jolle on helpointa urputtaa.
Oman puolisoni olen laittanut pihalle ts. käskenyt menemään muualle vaikka viikoksi tai kahdeksi ja miettimään, että miksi tässä nyt ylipäätään yhdessä ollaan.
Kuka tässä nyt viitsii kuunnella narinaa jostain juustosta?
"Tai tänään totesin, että ” vitsi nää sakset on tylsät” ja hän sanoo ” opettelisit käyttämään niitä”.
Minä olisi kokeillut sakset, kyllä ne tylsyy ja teroittaa voi kotona. Nivelen tiukkaus.
En ole ollut suhteessa, jossa puhutaan toiselle noin. Joskus kavereilla kuulen samanlaista jatkuvaa v*ttuilua ja tosi pahalta tuntuu. Minusta on ihan kohtuullinen vaatimus ja olettamus, että kotona on lämmin ja ystävällinen ilmapiiri.
Vierailija kirjoitti:
Puoliksi menee IMO.
Olit oikeassa saksien suhteen, mutta juusto-asiassa olit kyllä itse näsäviisas ja piruilit. "Mitä juustoa tarkoitat". Just oikein jos haluaa ärsyttää niin kysyy tolleen.
Mutta kun en oikeasti tiennyt mitä juustoa hän tarkoittaa. Enkä sanonut sitä vittuilevallla äänellä. Siis tavallinen kysymys.
Minuun tämä vaikuttaa suoranaisesti siten, että olen aika surullinen, vetäytyvä ja hiljainen. Joskus jätän monia asioita tekemättä kun tuntuu, että teen ne kuitenkin väärin. Tai hän tekee ne paremmin.
Olen yleensä luonteelta puhelias, iloinen ja spontaanikin, mutta koen ettei siitä pidetä.
Tuntuu että minussa on joku vika, vaikka tiedän ettei ole.
Lähestyykö mies viittäkymppiä? Meillä vähän samoja oireita, ennen mukava ja rento mies (ollaan oltu 25 vuotta yhdessä) on alkanut tiuskimaan ja vit*uilemaan vähän joka asiasta. Itse olen kiltti ja hyväntuulinen yleensä ja mies pilaa koko perheen ilmapiirin nykyään harva se päivä.
Tässä yhtenä päivänä räjähdin kunnolla ja huusin, että meinaako olla loppuelämänsä tuollainen vihainen, ilkeä vanha äijä ja jos ei ole mitään hyvää sanottavaa, niin olisi mieluummin hiljaa. Se tepsi ja mies selkeästi on tsempannut käytöksensä kanssa.
Itseasiassa lähestyy, tai 45, mutta joo .
Aha, tämä on joku ikäkriisi siis..
Toki on mielessä käynyt, onko joku uusi ajatuksissa tai toivoisiko mun muuttuvan jollain tavalla eikä uskalla sanoa..
Mistä näistä nyt tietää sit.
Sinun tyyli puhua voi ärsyttää miestä (vitsi -sana tai ns. turha lisäkysymys selvään asiaan), se tekee hänet "hulluksi". Yhteistä kieltä ei ole, vaan täysin eri tapa kommunikoida. Mutta miehen tylyys on taas liikaa parisuhteessa, sellaisessa ei oikein nainen viihdy, itse en pystyisi. En tiedä mitä haluatte itse tehdä ongelmien suhteen, miehen perusluonnetta ei voi muuttaa tai jos hän ei arvosta(?) kun oli pientä riitaa. Monet miehet eivät muutu tylystä kivaksi, sitä ei voi jäädä odottelemaan vuosikausiksi. Sinä taas tuskin voit muuttaa puhetyyliä lopullisesti miestä miellyttäväksi, tuskin se auttaisi (jos muu parisuhdeongelma) ja pelätä reaktioita.
Miehilläkin voi olla vaihdevuodet jolloin ovat tosi helposti ärtyviä, saamattomia ym.
Käske sen pitää tur... sa kiinni!
Yleensä sanoisin varmaan eroa, mutta oletko miettinyt miten rasittavaa tuollainen tyhjänpäiväinen toteaminen on? Jos et mene teroittamaan saksia niin turha niistä on puhua. Juustokysymykseen voit vain vastata mitä juustoa on. Harrastat turhaa länkytystä eikä sitä kukaan jaksa loputtomiin.
Vierailija kirjoitti:
Yleensä sanoisin varmaan eroa, mutta oletko miettinyt miten rasittavaa tuollainen tyhjänpäiväinen toteaminen on? Jos et mene teroittamaan saksia niin turha niistä on puhua. Juustokysymykseen voit vain vastata mitä juustoa on. Harrastat turhaa länkytystä eikä sitä kukaan jaksa loputtomiin.
Sopisit hyvin miehelleni. Hän arvostaisi juuri tällaista.
Mutta mä en ole tuollainen enkä siis todella tarkoita hänelle mitään pahaa tai länkyttää tahallani, en vain tiedä mitä tarkoittaa. Enkä todella suuttuisi itse tuollaisesta kysymyksestä.
Taidamme siis vaan olla erilaisia.
Minä ärsytän häntä ja hän minua.
Mua veetuttaa sellainen puhumattomuus mistään. Mä tykkään sekä höpötellä että jutella syvällisemmin välillä. Hänellä ei ns lähde.
Onko pitkäkin aika noista puheista ja vielä jatkatte, ettekä ole saaneet puhuttua asioita selviksi.