Lue keskustelun säännöt.
Mies puhuu mulle rumasti.
21.03.2021 |
Siis ihan sellaisissa tavallisissa ja yksinkertaisissa asioissa kuten jos hän esim kysyy, että ”onko meillä juustoa ” ja mä tarkennan tavalliseen äänensävyyn, että ” mitä juustoa tarkoitat” ( raejuusto, Juustoraaste, jne) niin hän vastaa näsäviisaana ja vähän vihasena ”mihin sitä juustoa nyt laitetaan, no leivän päälle”.
Tai tänään totesin, että ” vitsi nää sakset on tylsät” ja hän sanoo ” opettelisit käyttämään niitä”.
Tällaisia mä kuuntelen. Meen aina vähän lukkoon. Ja noihan ei luettuna ole kovin kunmosia mutta kun niissä on aina se vähättelevä vittumainen sävy.
Ja vittumaisinta tässä on se että muistan nää monen vuoden jälkeen vielä.
Kommentit (93)
Vierailija kirjoitti:
Siis etkö hyvä nainen kunnioita itseäsi yhtään?! Annat miehesi v*ttuilla ties mistä turhasta vuosikaudet, kerrot miten tuntuu että SINUSSA on jotain vialla/jotain mistä mies ei pidä, että olette ihan erilaisia eikä mies pysty antamaan sinulle sitä mitä haluaisit (sekä höpötellä että jutella syvällisemmin, ja kohdella sinua kuin vertaistaan). Nyt ihan oikeasti. Miehen käytös on naurettavaa ja lapsellista, jotain mitä voisi odottaa ehkä 14-vuotiaalta murrosikäiseltä. Sinä ansaitset suhteen jossa sinua kunnioitetaan eikä lytätä vihaisella näsäviisastelulla jatkuvasti. Jos sinä et arvosta itse itseäsi, niin kuka sitten?
Sivusta, mä olen 30 vuotias nainen, asun yksin mutta tykkään siitä. Ei tarvitse joka päivä kuunnella lässynlää valitusta, ei ole tylsää on harrastuksia jne.
Saa tehdä omia juttuja ihan rauhassa ja jättää vaikka pyykitkin koneeseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis etkö hyvä nainen kunnioita itseäsi yhtään?! Annat miehesi v*ttuilla ties mistä turhasta vuosikaudet, kerrot miten tuntuu että SINUSSA on jotain vialla/jotain mistä mies ei pidä, että olette ihan erilaisia eikä mies pysty antamaan sinulle sitä mitä haluaisit (sekä höpötellä että jutella syvällisemmin, ja kohdella sinua kuin vertaistaan). Nyt ihan oikeasti. Miehen käytös on naurettavaa ja lapsellista, jotain mitä voisi odottaa ehkä 14-vuotiaalta murrosikäiseltä. Sinä ansaitset suhteen jossa sinua kunnioitetaan eikä lytätä vihaisella näsäviisastelulla jatkuvasti. Jos sinä et arvosta itse itseäsi, niin kuka sitten?
Sivusta, mä olen 30 vuotias nainen, asun yksin mutta tykkään siitä. Ei tarvitse joka päivä kuunnella lässynlää valitusta, ei ole tylsää on harrastuksia jne.
Saa tehdä omia juttuja ihan rauhassa ja jättää vaikka pyykitkin koneeseen.
Miettikää välillä että mitä TE haluatte, ei mies.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos mies käyttäytyy noin et ole enää kiihottava hänestä tai vertaa sinua johonkuhun muuhun jo. Tuo ei parane joten lähtisin pois ellei suostu terapiaan. Valitettavasti narsistilta kuulostaa, ihan oikein pahastutkin.
Kiva saada vastaus, jossa ei syyllistetä lisää. Mies ei siis aina ole tuollainen (muutenhan en olisi enää yhdessä).
Tuo N voi pitää paikkansa, moni muukin käytös viittaa siihen. Toisaalta purkaa minuun jotain lapsuutensa juttua (ei ole ollut tavallinen tietääkseni...) ? En tiedä. Olen sanonut, että toivoisin ystävällistä kanssakäymistä. Itse pyrin olemaan sellainen.
t, ap
Ei vaan sulla on riman aivan liian matalalla. Mies tietää ettet tule lähtemään, joten tulee vastaisuudessakin vetämään maton jalkojen juuresta. Miksi moni miehen ketale turvautuu henkiseen väkivaltaan? Miehet tietää syvällä sisimmässään etteivät voi tarjota muuta tai ovat haluttomia kehittymään. Tällaista käytöstä on turha sietää.
Kiitos. Niin on, itsetuntoa tämä juttu on huonontanut. Miksi, miksi mies tekee noin? Sitä ihmettelen? Eikö se olisi itselleenkin helpompi ja mukavampi olla kiltti, kuin julma? Mitä "hyötyy" ilkeilystä?
Vai pitääkö hän minua omana jatkeenaan? Ei erota minun rajoja? (joskus jos olen kipeä, hän saattaa syyttää että liioittelen tms)?
t,ap
Miksi, miksi sinä siedät sitä vuosi toisensa jälkeen etkä edes kerran elämässäsi räjähdä "nyt tuo loppui"?
Ootko jo 9 luokalla? Mies alotti nyt amiksen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minuun tämä vaikuttaa suoranaisesti siten, että olen aika surullinen, vetäytyvä ja hiljainen. Joskus jätän monia asioita tekemättä kun tuntuu, että teen ne kuitenkin väärin. Tai hän tekee ne paremmin.
Olen yleensä luonteelta puhelias, iloinen ja spontaanikin, mutta koen ettei siitä pidetä.
Tuntuu että minussa on joku vika, vaikka tiedän ettei ole.
Kuulostaa tutulta, olisin voinut kirjoittaa tämän kommentin. Ex-kumppani sai minut tuntemaan että en osaa tehdä mitään oikein, jos vähänkään rentoudun ja olen oma itseni, niin toinen keksii siitä jotain suuttumista. Onneksi tuli ero, rikkoutuneen itsetunnon uudelleen rakentamisessa on mennyt aika pitkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos mies käyttäytyy noin et ole enää kiihottava hänestä tai vertaa sinua johonkuhun muuhun jo. Tuo ei parane joten lähtisin pois ellei suostu terapiaan. Valitettavasti narsistilta kuulostaa, ihan oikein pahastutkin.
Kiva saada vastaus, jossa ei syyllistetä lisää. Mies ei siis aina ole tuollainen (muutenhan en olisi enää yhdessä).
Tuo N voi pitää paikkansa, moni muukin käytös viittaa siihen. Toisaalta purkaa minuun jotain lapsuutensa juttua (ei ole ollut tavallinen tietääkseni...) ? En tiedä. Olen sanonut, että toivoisin ystävällistä kanssakäymistä. Itse pyrin olemaan sellainen.
t, ap
Ei vaan sulla on riman aivan liian matalalla. Mies tietää ettet tule lähtemään, joten tulee vastaisuudessakin vetämään maton jalkojen juuresta. Miksi moni miehen ketale turvautuu henkiseen väkivaltaan? Miehet tietää syvällä sisimmässään etteivät voi tarjota muuta tai ovat haluttomia kehittymään. Tällaista käytöstä on turha sietää.
Kiitos. Niin on, itsetuntoa tämä juttu on huonontanut. Miksi, miksi mies tekee noin? Sitä ihmettelen? Eikö se olisi itselleenkin helpompi ja mukavampi olla kiltti, kuin julma? Mitä "hyötyy" ilkeilystä?
Vai pitääkö hän minua omana jatkeenaan? Ei erota minun rajoja? (joskus jos olen kipeä, hän saattaa syyttää että liioittelen tms)?
t,ap
Lähde tosta suhteesta. Hae itsetunnon vahvistusta itsetuntoa kohtentavista harjoitusoppaista (linkitän loppuun)
Koita nyt jopa synkissä vesissä uidessasi ymmärtää miehen ajaneen sut tohon tilaan. Mieheltä ei irtoa muuta. Peru triali ajoissa.
https://www.amazon.com/Self-Esteem-Workbook-Glenn-Schiraldi-PhD/dp/1626…
https://www.amazon.com/Self-Esteem-Cognitive-Techniques-Assessing-Maint…
(Maksullinen)
https://www.amazon.com/Exit-Plan-Leave-Abusive-Relationship/dp/B0BFHW78…
https://www.amazon.com/Addicted-Pain-Renew-Spirit-Relationship/dp/B08YS…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan ole itsee ansainut rumat puheesi mieheltä itsellesi.Kaikki sulla ei kotona ole,jos tällä pitää itkee mies sitä ätä.Ei näemmä ole edes ystäviä ? Kun turhan päiväisiä asioita selän takana mieheltäsi puhut.Häpeä.
Ala etsiä asuntoa itsellesi. Lasten takia ei pidä jäädä huonoon suhteeseen, lapset ansaitsevat kaksi rauhallista kotia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun mies alkoi myös perhe-elämän myötä puhumaan aika ikävään sävyyn. Oltiin 10 vuotta yhdessä ennen lapsia, jolloin ei vielä ilmennyt puhetyyliä, mua kohtaan, mitä hän nykyään käyttää. Neuvoisin kaikkia kuuntelemaan suhteen alussa miten mies kommunikoi läheistensä kanssa.
Mä aloin seurustelemaan alaikäisenä enkä osannut pitää varoitusmerkkinä sitä, että mies puhui kotonaan muun muassa siskolleen ja perheenjäsenilleen tosi kettuilevaan sävyyn. Minun kans hän ei vielä silloin puhunut näin. Nykyään ymmärrän, että tottakai se menee niin että se miten puhuu/kohtelee läheisiään toistuu sitten parisuhteessakin kun rakastumisvaihe on ohi.
Joka kerta kun mies puhuu ilkeään ja inhottavaan sävyyn, mun välittäminen häntä kohtaan vähenee. En todellakaan ajatellut että eläisin aikuisena tämmöisessä parisuhteessa, jossa kommunikoidaan näin.
Vierailija kirjoitti:
Minä en kyllä suostuisi tuollaiseen kohteluun. Parisuhteessa kuuluu kohdella toista rakkaudellisesti ja arvostavasti. Joko tekisin selväksi, että tuollaista ei enää kuunnella, tai lähtisin lätkimään.
Just noin. Jos tuota murkkumaista käytöstä on, eikä sitä puhumalla pysty muuttamaan, niin lusikat jakoon. Itsekin tein tämän ratkaisun, eikä ole valittamista. Elämänlaatuni parani huimasti. Mies meni uudelleen naimisiin ja ero tuli siitäkin, enkä ihmettele. Miehelle kun tuo ruuan pöytään ja siivoaa kodin niin hän ei sitten keksi mitään muuta kuin saivartelun. Mies muuttuu lapseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ollut parempia tarjolla.
Mikäs sun vikinään on syynä?En vikise. Jos en saa fiksua miestä niin huonoakaan en huoli. Mieluummin ilman.
Sen verran pitää olla itsetuntoa, että ei mitään urpoa ukokseen ota.
Kannattaa muistaa, että nämä murkuiksi ja urpoiksi muuntuneet miehet ovat olleet oikein ihania ja fiksuja ennen avioitumista. Jokin taantumisprosessi heillä käynnistyy kun ovat aviossa.... tai saavat liian hyvän kohtelun ja palvelun.
Vierailija kirjoitti:
Suomalaiset miehet ovat usein juurikin noin töykeitä. En tajua miksi. Pistä ulkoruokintaan.
Vastasit omaan kysymykseesi. Tuota miesvihaa ja vähättelyä kun kokee riittävän kauan niin alkaa se kumppani ottaa päähän.
En itse jaksa ottaa näitä naisten stooreja vakavasti. Niin monesti nähnyt sen toisen puolen tarinasta ja miten nainen saa miehen näyttämään halutessaan huonossa valossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ollut parempia tarjolla.
Mikäs sun vikinään on syynä?En vikise. Jos en saa fiksua miestä niin huonoakaan en huoli. Mieluummin ilman.
Sen verran pitää olla itsetuntoa, että ei mitään urpoa ukokseen ota.Kannattaa muistaa, että nämä murkuiksi ja urpoiksi muuntuneet miehet ovat olleet oikein ihania ja fiksuja ennen avioitumista. Jokin taantumisprosessi heillä käynnistyy kun ovat aviossa.... tai saavat liian hyvän kohtelun ja palvelun.
Joo sillä naisella ei tietenkään ole osaa eikä arpaa. Nainenhan on ihana, virheetön ja viaton.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos mies käyttäytyy noin et ole enää kiihottava hänestä tai vertaa sinua johonkuhun muuhun jo. Tuo ei parane joten lähtisin pois ellei suostu terapiaan. Valitettavasti narsistilta kuulostaa, ihan oikein pahastutkin.
Kiva saada vastaus, jossa ei syyllistetä lisää. Mies ei siis aina ole tuollainen (muutenhan en olisi enää yhdessä).
Tuo N voi pitää paikkansa, moni muukin käytös viittaa siihen. Toisaalta purkaa minuun jotain lapsuutensa juttua (ei ole ollut tavallinen tietääkseni...) ? En tiedä. Olen sanonut, että toivoisin ystävällistä kanssakäymistä. Itse pyrin olemaan sellainen.
t, ap
Ei vaan sulla on riman aivan liian matalalla. Mies tietää ettet tule lähtemään, joten tulee vastaisuudessakin vetämään maton jalkojen juuresta. Miksi moni miehen ketale turvautuu henkiseen väkivaltaan? Miehet tietää syvällä sisimmässään etteivät voi tarjota muuta tai ovat haluttomia kehittymään. Tällaista käytöstä on turha sietää.
Kiitos. Niin on, itsetuntoa tämä juttu on huonontanut. Miksi, miksi mies tekee noin? Sitä ihmettelen? Eikö se olisi itselleenkin helpompi ja mukavampi olla kiltti, kuin julma? Mitä "hyötyy" ilkeilystä?
Vai pitääkö hän minua omana jatkeenaan? Ei erota minun rajoja? (joskus jos olen kipeä, hän saattaa syyttää että liioittelen tms)?
t,ap
Mies ei välitä sinusta pätkääkään. Voi olla että haluaa oikeasti erota, mutta sinä et ihan pienistä vinkeistä älyä lähteä.
Vierailija kirjoitti:
Mun mies alkoi myös perhe-elämän myötä puhumaan aika ikävään sävyyn. Oltiin 10 vuotta yhdessä ennen lapsia, jolloin ei vielä ilmennyt puhetyyliä, mua kohtaan, mitä hän nykyään käyttää. Neuvoisin kaikkia kuuntelemaan suhteen alussa miten mies kommunikoi läheistensä kanssa.
Mä aloin seurustelemaan alaikäisenä enkä osannut pitää varoitusmerkkinä sitä, että mies puhui kotonaan muun muassa siskolleen ja perheenjäsenilleen tosi kettuilevaan sävyyn. Minun kans hän ei vielä silloin puhunut näin. Nykyään ymmärrän, että tottakai se menee niin että se miten puhuu/kohtelee läheisiään toistuu sitten parisuhteessakin kun rakastumisvaihe on ohi.
Joka kerta kun mies puhuu ilkeään ja inhottavaan sävyyn, mun välittäminen häntä kohtaan vähenee. En todellakaan ajatellut että eläisin aikuisena tämmöisessä parisuhteessa, jossa kommunikoidaan näin.
Todennäköisesti miehesi on masentunut ja olet lapsen myötä alkanut suhtautua häneen palvelijana, yhtenä lapsista tai sitten ongelmana. Jonakin joka tekee asiat väärin ja on vain tiellä.
Veikkaan että mies on masentunut. Miesten masennus näyttäytyy hieman erilaisena kuin klassiseksi mielletty naisten masennus.
"Miehillä masennusoireet voivat ilmetä muun muassa aggressiivisuutena, ärtyvyytenä, väkivaltana, päihteiden väärinkäyttönä, riskihakuisuutena ja kehollisina tuntemuksina."
Naisen/miehen ei kuulu alkaa kävellä pitkin seinänvierustoja anteeksi pyydellen olemassaoloaan, olemustaan, sanojaan ym, sen takia, ettei kodin diktaattori vaan suutu 😳. Koti on turvapaikka perheelle, ainakin pitäisi olla. Kodissa pitäisi koko perheen olla turvassa ja rauhassa, ilman kotityrannin raivon purkauksiaon se tyranni sitten mies tai vaimo.
Niin, hotellista voisi pudottaa muutaman tähden pois ja lopettaa esim. äijän liiallinen passaaminen.
Kiitos. Niin on, itsetuntoa tämä juttu on huonontanut. Miksi, miksi mies tekee noin? Sitä ihmettelen? Eikö se olisi itselleenkin helpompi ja mukavampi olla kiltti, kuin julma? Mitä "hyötyy" ilkeilystä?
Vai pitääkö hän minua omana jatkeenaan? Ei erota minun rajoja? (joskus jos olen kipeä, hän saattaa syyttää että liioittelen tms)?
t,ap