Lue keskustelun säännöt.
Mies puhuu mulle rumasti.
21.03.2021 |
Siis ihan sellaisissa tavallisissa ja yksinkertaisissa asioissa kuten jos hän esim kysyy, että ”onko meillä juustoa ” ja mä tarkennan tavalliseen äänensävyyn, että ” mitä juustoa tarkoitat” ( raejuusto, Juustoraaste, jne) niin hän vastaa näsäviisaana ja vähän vihasena ”mihin sitä juustoa nyt laitetaan, no leivän päälle”.
Tai tänään totesin, että ” vitsi nää sakset on tylsät” ja hän sanoo ” opettelisit käyttämään niitä”.
Tällaisia mä kuuntelen. Meen aina vähän lukkoon. Ja noihan ei luettuna ole kovin kunmosia mutta kun niissä on aina se vähättelevä vittumainen sävy.
Ja vittumaisinta tässä on se että muistan nää monen vuoden jälkeen vielä.
Kommentit (93)
Tännekö siitä pitää tulla vikisemään? Mitäs otit paskan ukon!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ollut parempia tarjolla.
Mikäs sun vikinään on syynä?
Vierailija kirjoitti:
Suomalaiset miehet ovat usein juurikin noin töykeitä. En tajua miksi. Pistä ulkoruokintaan.
Miten niin. Taas aivotonta paskaa ja mammat peukuttaa.
Tyhmää väkeä.
Minä en kyllä suostuisi tuollaiseen kohteluun. Parisuhteessa kuuluu kohdella toista rakkaudellisesti ja arvostavasti. Joko tekisin selväksi, että tuollaista ei enää kuunnella, tai lähtisin lätkimään.
Siis etkö hyvä nainen kunnioita itseäsi yhtään?! Annat miehesi v*ttuilla ties mistä turhasta vuosikaudet, kerrot miten tuntuu että SINUSSA on jotain vialla/jotain mistä mies ei pidä, että olette ihan erilaisia eikä mies pysty antamaan sinulle sitä mitä haluaisit (sekä höpötellä että jutella syvällisemmin, ja kohdella sinua kuin vertaistaan). Nyt ihan oikeasti. Miehen käytös on naurettavaa ja lapsellista, jotain mitä voisi odottaa ehkä 14-vuotiaalta murrosikäiseltä. Sinä ansaitset suhteen jossa sinua kunnioitetaan eikä lytätä vihaisella näsäviisastelulla jatkuvasti. Jos sinä et arvosta itse itseäsi, niin kuka sitten?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei ollut parempia tarjolla.
Mikäs sun vikinään on syynä?
En vikise. Jos en saa fiksua miestä niin huonoakaan en huoli. Mieluummin ilman.
Sen verran pitää olla itsetuntoa, että ei mitään urpoa ukokseen ota.
Vierailija kirjoitti:
Ehkäpä sinä ap noin yleiseisti ottaen valitat liikaa ja puhut aina täyttä soopaa.
Juttelet pelkkiä itsestään selvyyksiä.
Milloin olet viimeksi jutellut miehesi kanssa jostain kunnollisesta asiasta ja asiallisesti, mielipiteitä vaihtaen.
Miehetkin kyllästyy paskan ja tyhjänpäiväisyyksien puhumiseen ja ennenkaikkea ikuiseen valittamiseen ja muiden ihmisten arvostelemiseen ja heidän haukkumiseensa.
Tähän kyllästyi kaverikin kun mitään muuta ei tule kuin tyhjää ääntä tai sitten haukutaan jotain ihmistä. Ei mitenkään miellyttävä puolisona tuollainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ehkäpä sinä ap noin yleiseisti ottaen valitat liikaa ja puhut aina täyttä soopaa.
Juttelet pelkkiä itsestään selvyyksiä.
Milloin olet viimeksi jutellut miehesi kanssa jostain kunnollisesta asiasta ja asiallisesti, mielipiteitä vaihtaen.
Miehetkin kyllästyy paskan ja tyhjänpäiväisyyksien puhumiseen ja ennenkaikkea ikuiseen valittamiseen ja muiden ihmisten arvostelemiseen ja heidän haukkumiseensa.
Päivittäin yritän. Ja olen kiinnostunut monista aiheista. En ole sillä tavalla rajoittunut.
Sama ongelma ja puhetapa tarttunut toiseen lapseen. Puhuu kuin kopio isästään. Toinen lapsi taas herkkä ja kiltti, aina ystävällinen kaikille, mitä yritän itsekin olla. Perhe jakautunut kahteen leiriin. Minä ja toinen lapsi kärsimme. Nämä kaksi rääväsuuta ei nää taas mitään ongelmaa ja heidän mielestä perheen ilmapiiri kunnossa. Mitäs tällaisessa tilanteessa pitäisi tehdä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sama ongelma ja puhetapa tarttunut toiseen lapseen. Puhuu kuin kopio isästään. Toinen lapsi taas herkkä ja kiltti, aina ystävällinen kaikille, mitä yritän itsekin olla. Perhe jakautunut kahteen leiriin. Minä ja toinen lapsi kärsimme. Nämä kaksi rääväsuuta ei nää taas mitään ongelmaa ja heidän mielestä perheen ilmapiiri kunnossa. Mitäs tällaisessa tilanteessa pitäisi tehdä?
No haloo, mitäköhän? Jos mies ei lopeta ja ota vastuuta myös lapsen käyttäytymisestä ja pyri korjaamaan sitä, niin heitä mies ulos. Vai aiotko antaa itsekkään miehesi a) tehdä toisesta lapsestasi samanlaisen m'lkvistin pysyvästi, joka tulevaisuudessa luultavasti tulee kohtelemaan omaa perhettään samalla tavoin, sekä b) antaa toisen, kiltimmän lapsesi kärsiä?
Miksi mies ei kysy ” onko meillä juustoa leivän päälle”
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi mies ei osaa itse katsoa jääkaappiin?
Vierailija kirjoitti:
Sama ongelma ja puhetapa tarttunut toiseen lapseen. Puhuu kuin kopio isästään. Toinen lapsi taas herkkä ja kiltti, aina ystävällinen kaikille, mitä yritän itsekin olla. Perhe jakautunut kahteen leiriin. Minä ja toinen lapsi kärsimme. Nämä kaksi rääväsuuta ei nää taas mitään ongelmaa ja heidän mielestä perheen ilmapiiri kunnossa. Mitäs tällaisessa tilanteessa pitäisi tehdä?
Muuttakaa niin, että kumpikin parivaljakko on eri asunnossa. Ja näet niitä toisia jos haluat, mutta kiltin lapsen ei ole pakko. Sitten vähemmän kärsimystä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itseasiassa lähestyy, tai 45, mutta joo .
Aha, tämä on joku ikäkriisi siis..Toki on mielessä käynyt, onko joku uusi ajatuksissa tai toivoisiko mun muuttuvan jollain tavalla eikä uskalla sanoa..
Mistä näistä nyt tietää sit.
Andropaussi.
Minä tekisin niin, että vttuilison takain ja 100x. Sitten kun mies ihmettelisi, että mistä kenkä puristaa, niin sanoisin että mistä. Ja pyytäisin hoitamaan asian kuntoon, eli käymään lääkärissä mittauttamassa hormonitasonsa ja pyytämään lääkityksen siihen.
Minun mieheni on myös ärtynyt ja kärsimätön, pinna kireällä ja on usein töykeä. Se alkoi kun täytti 50. On luultavasti johtunut "vaihdevuosista", sillä samaan aikaa loppui myös seksielämä. Erektion kanssa oli jo ennen sitä ongelmia. Nyt koronan myötä on kaikki pahentunut. Stressaa tosi paljon koronaa, vaikka on kaiket päivät etätöissä.
Tylyä ei välttämättä oo sanat sinänsä, tai siis ei hauku tms, mutta äänensävy on kova kylmä ja tiuskiva. Eikä millään ymmärrä että pahoitan mieleni vaikka sata kertaa selitän.
Ei rakasteta enää, ilmeisesti. Harkitsen eroa.
Hah 😄, olin ihan varma, että tänne on kommentoitu "Jätä se sika", mutta olin väärässä.
Pidä puolesi, äläkä anna kohdella itseäsi huonosti. Vakuuta miehesi varmoin ja painavin sanakääntein, että arvostaisit kunnioittavaa ja rakentavaa käytöstä ennemmin kuin rikkovaa.
Vierailija kirjoitti:
Itseasiassa lähestyy, tai 45, mutta joo .
Aha, tämä on joku ikäkriisi siis..Toki on mielessä käynyt, onko joku uusi ajatuksissa tai toivoisiko mun muuttuvan jollain tavalla eikä uskalla sanoa..
Mistä näistä nyt tietää sit.
Miksi mietit mitä se miettii, mieti sitä mitä itse haluat tai et halua. Mies ttuilee, tiedät että ilman syytä, haluaa tylsistyttää sinut. Sano hyvästi.
Pidän puoleni, sanon takaisin ja perustelen sanomani. Aina vaan ei jaksa. Ni oon sit hiljaa.
Vierailija kirjoitti:
Minun mieheni on myös ärtynyt ja kärsimätön, pinna kireällä ja on usein töykeä. Se alkoi kun täytti 50. On luultavasti johtunut "vaihdevuosista", sillä samaan aikaa loppui myös seksielämä. Erektion kanssa oli jo ennen sitä ongelmia. Nyt koronan myötä on kaikki pahentunut. Stressaa tosi paljon koronaa, vaikka on kaiket päivät etätöissä.
Tylyä ei välttämättä oo sanat sinänsä, tai siis ei hauku tms, mutta äänensävy on kova kylmä ja tiuskiva. Eikä millään ymmärrä että pahoitan mieleni vaikka sata kertaa selitän.
Ei rakasteta enää, ilmeisesti. Harkitsen eroa.
Älä harkitse sen takia, että miehesi pelkää terveytensä puolesta, eikä seksi enää suju erektio-ongelmien takia. Hän voi "piiloutua" äreyden taakse, koska suojelee itseään seuraavalta tai toistuvilta epäonnistumisilta. Silloin kun tulee vaikeuksia parisuhteessa, kannattaa muistaa, että ei ole mennyt naimisiin erotakseen, vaan rakastaakseen. Olikohan se joku pappi, jota aikoinaan haastateltiin telkkarissa ja häneltä kysyttiin pitkän parisuhteen salaisuutta. Oli ollut vaimonsa kanssa jo vuosikymmeniä. Hän sanoi, että koskaan ei ole rakkaus loppunut yhtä aikaa. Toinen on kannatellut, kun toinen on menettänyt uskonsa. Hän myös sanoi, ettei ero ole koskaan ollut mielessä, mutta kuristaminen on.
Säkin voisit halata miestäsi lämpimästi ja sanoa, että "tässä ollaan vaikka kovasti yrität että lähtisin".
Toisaalta voisin vaan todeta tuohon juustokysymykseen että ajattelepa saatana ihan itse, jos ei mitään saa vastata niin miksi sitten kysyy.