Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Koulukiusaaminen tuhosi elämäni
27.12.2020 |
Vanhemmillani oli vaikeaa ja ainoana lapsena jäin paljon ns. "normaaleista" arkisista asioista asioista paitsi. Kiusaamiseen varmasti vaikutti hieman erikoinen ulkomuotoni ja jonkinasteinen Asperger ja Adhd.
Alaluokilla kiusaaminen oli lähinnä "pipohippaa" ja ulkomuodon haukkumista ja olin onnellinen jos jonain päivinä välttyi haukkumiselta ja tönimiseltä. Kun kiusaamiseni alakoulussa oli jo kaikille itsestäänselvyys (siitä tuli melkein kilpailu kaikkien kesken kuka sai minut itkemään tms) liittyivät mukaan jopa lukiolaiset. Oli toinen toistaan ilkkuvampia nimityksia, sain uhkauksia mitä minulle haluttiin tehdä ja ilkkuminen muuttui fyysiseksi väkivallaksi, potkimista, vaatteiden repimistä, tavaroiden tuhoamista, hiuksista vetämistä ja yleistä maalittamista.
Keksin kotona terveydellisiä verukkeita, joilla sain jäädä kotiin "sairastamaan" ja poissaoloja tuli paljon.
Välitunnit keksin viettää terveydenhoitajan odotushuoneessa, mutta kiusaajani löysivät minut lopulta sieltäkin. Terveydenhoitaja ei tarttunut asiaan vaikka kerroin vaikeuksista. Piti vaan yrittää kestää kuulemma.
Kun aloin kehittymään alkoi seksuaalinen ahdistelu, pojat työnsivät käsiään vaatteiden sisään kun tulivat ryhmässä kimppuuni. Jatkuttava toitottaminen vastenmielisyydestäni jankkautui mieleeni itsestäänselvyytenä. Lisää poissaoloja ja vaikka olin lahjakas monessa aineessa en uskaltanut enää esimerkiksi viitata tunnilla, koska joka kerta joku kiusaajistani huusi jotain. Luokan tytöt olivat raakoja. Olin onnellinen jos joku tuli minulle juttelemaan, mutta aina sieltä tuli lopulta joku sivallus.
Luokka järjesti mökkiviikonlopun peruskoulun yläluokilla. Kaikki paitsi minut oli kutsuttu ja kuulin asiasta vasta jälkeenpäin. Moni opettaja antoi ilkkumiselle ja "lempinimilleni" hiljaisen hyväksynnän ja saattoi nauraa jopa mukana...
Yritin kotona pyytää koulunvaihtoa, mutta koska kyseessä oli "parempi" koulu eivät vanhempani tähän suostuneet ja minut pakotettiin vielä lukioonkin.
Jopa lukiossa nämä kiusaajapojat käyttivät voimakasta fyysistä väkivaltaa ja olin melkein päivittäin mustelmilla.
Kotona en saanut tukea asiaan, koska äitini romahti joka kerta jos kerroin kiusaamisesta.
Kunhan sain seuraa tai hyväksyntää edes joltakin aiheutti sen, että en juuri valikoinut seuraani. Minusta tuli supermiellyttäjä.
Sitten löysin päihteet. Ensimmäisen kerran melkein ikinä olin vapaa ja uskalsin olla ihmisten keskuudessa "oma itseni".
Kun lukiossa levisi yhteusten tuttujen kautta tieto siitä, että olin löytänyt poikaystävän saatiin siitäkin asiasta kiusaamisen aihe. Minusta kirjoitettiin jopa koulun lehteen enkä ymmärrä m8ksi opettajat sallivat niin ala-arvoisten juttujen julkaisemisen.
Viikonloppuisin juhlin kovaa ja korkealla, mikä herätti kiusaajissani outoa ihailua.
Kirjoitusten jälkeen löysin kaveripiirin, mutta olin heidän joukossaan hyvin sorsittu. Roikuin mukana ja koska en kokenut juurikaan fyysistä väkivaltaa en tunnistanut enää verbaalista kiusaamista ja otin jopa jonkinlaisen pellen roolin pysyäkseni turvassa hauskuuttaessani heitä.
Join todella paljon. Jokainen mieesuhteeni oli jollain tavalla hyväksikäyttävä ja epäterve , niinkuin suyrin osa ystävyyssuhteistani.
Kiusaajani päätyivät yhteiskunnallisesti korkeisiin asemiin , vaikka he eivät mielestäni koskaan aikuistuneet oikuistaan.
Kommentit (63)
Alapeukuttaja eri mieltä vai tuliko huono omatunto?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pitäisköhän sun päästä jo yli lapsuudesta? Ja oli niin pitkä teksti etten jaksanut lukea loppuun.
Vierailija kirjoitti:
Pitäisköhän sun päästä jo yli lapsuudesta? Ja oli niin pitkä teksti etten jaksanut lukea loppuun.
Pitäiskö sun ottaa pää pois perseestä? Ja olla vähemmän tyhmä?
Kuulostaa valitettavasti hiukan värikynällä kirjoitetulta. Osa varmasti totta ja kokemuksethan ovat aina subjektiivisia, mutta mikä luokka menee yläasteella viettämään vkl:a niin, että KAIKKI muut kutsutaan? Lukiossa kiusataan mustelmille? Terveydenhoitaja ei ohjannut eteenpäin?
EI noista kommarikouluista oo muutakuin haittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa valitettavasti hiukan värikynällä kirjoitetulta. Osa varmasti totta ja kokemuksethan ovat aina subjektiivisia, mutta mikä luokka menee yläasteella viettämään vkl:a niin, että KAIKKI muut kutsutaan? Lukiossa kiusataan mustelmille? Terveydenhoitaja ei ohjannut eteenpäin?
Valitettavasti ei ole väritetty, ehkä jätin jotain jopa pois. Kiitos vähättelystä.
Ap
Lapsuudelle et enää mitään voi. Nykyhetkelle kyllä. Ihminen voi muuttaa suhtautumista itseensä ja muihin aikuisenakin ja opetella uusia käyttäytymistapoja ja -malleja. Uhriutuminen ja menneissä vellominen ei auta. Tosin Aspergereille jankkaaminen on luontaista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No nyt voit kasvaa aikuiseksi ja jättää kaiken tuon taaksesi. Mene vaikka vapaaehtoistyöhön Nigeriaan vuodeksi, niin saat vähän perspektiiviä asioihin.
No ei pidä ihmetellä miksi tässä maassa kiusaamista ei koskaan tulla kitkemään. Kommentit puhuvat puolestaan. Vähättelyä ja uhrin syyllistämistä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No nyt voit kasvaa aikuiseksi ja jättää kaiken tuon taaksesi. Mene vaikka vapaaehtoistyöhön Nigeriaan vuodeksi, niin saat vähän perspektiiviä asioihin.
Kylläntuolla leipäjpnoosa olen saanut ihan tapeeksi perspektiiviä. Eontarvits eAfrikkaan lähteä.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oma vika jos suostuu kiusatuksi.
Miten olisit itse välttänyt sen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei näistä kukaan välitä. Aiheuttaa vaan kiusaantumista ja kiusaajille lisää vettä myllyyn.
Tästä ei saa mediaseksikästä tai taloudellisesti tuottoisaa kamppista millään jo yksin sen takia, että bäille eväille koko valta-asetelma yhteiskunnassamme on rakennettu.
Ne kiusaajat pysyy siellä valtaapitävissä asemisse ja alemmat luokat apinoi, kun näin ne jotajat käyttäytyy.
Vierailija kirjoitti:
Pitäisköhän sun päästä jo yli lapsuudesta? Ja oli niin pitkä teksti etten jaksanut lukea loppuun.
Pitäisi varmasti. Kerro sinä viisaampana miten noista traumoista yli pääsee?
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa valitettavasti hiukan värikynällä kirjoitetulta. Osa varmasti totta ja kokemuksethan ovat aina subjektiivisia, mutta mikä luokka menee yläasteella viettämään vkl:a niin, että KAIKKI muut kutsutaan? Lukiossa kiusataan mustelmille? Terveydenhoitaja ei ohjannut eteenpäin?
Tätä se oli 80-luvulla. Vaikeetahan se on uskoa.
Vierailija kirjoitti:
No nyt voit kasvaa aikuiseksi ja jättää kaiken tuon taaksesi. Mene vaikka vapaaehtoistyöhön Nigeriaan vuodeksi, niin saat vähän perspektiiviä asioihin.
Ai että AP saa olla vaan tyytyväinen, kun häntä ei ole tapettu tai pahemmin kidutettu?
Vierailija kirjoitti:
No ei pidä ihmetellä miksi tässä maassa kiusaamista ei koskaan tulla kitkemään. Kommentit puhuvat puolestaan. Vähättelyä ja uhrin syyllistämistä...
Pystyttäisiin, mutta ei haluta.
Vierailija kirjoitti:
Pitäisköhän sun päästä jo yli lapsuudesta? Ja oli niin pitkä teksti etten jaksanut lukea loppuun.
S u k s i v i t t u u n.
Eri
Alue: Aihe vapaa
...
Itse olin kymmenen vuotta alkoholinhuuruisella pakomatkalla ja suhteeni epäonnistuivat sairaalloisen miellyttämisentarpeeni takia. En saanut jupmisen takia opintija päätökseen ja olin työpaikkakiusaajille vapaata riistaa.
Kauhukseni huomasin, että olin omaksunut kiusaajieni tyyliä selvitäkseni tietyistä tilanteista. Muutaman kerran minut uhattiin jopa tappaa, mutta olin oppinut dissosioimaan itseni ongelmallusista asioista ja ne tulivat pintaan vasta, kun sain asioiden kasautuessa hermoromahduksen. Silloin muistui mieleen miten altavastaajana olin joutunut selviämään päivittäisestä turvattomasta helvetistä, johon aikuiset eivät puuttuneet mitenkään vaikka tiesivät hyvin mitä oli tapahtunut.
Kiusaajani ovat nyt onnellisissa ydinperheissä ja hyvissä asemissa. Minulle se tehtiin mahdottomaksi rikkomalla persoonani ja itsetuntoni.
Jos edes yksi noista opettajista tai terveydenhoitajista olisi puuttunut asiaan ja kiusaajani olisivat saaneet edes jotain seuraamuksia niin tilanne olisi varmasti parempi.
Nyt olen vain taakka yhteiskunnalle ja minua syyllistetään työkyvyttömyydestäni, kun en työpaikkakiusaamisen pelossa enää uskalla töihin.
Puuttukaa hyvät ihmiset kiusaamiseen, vaikka uhri hymyilee hän saattaa olla palasina sisältä....
AP