Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Koulukiusaaminen tuhosi elämäni
27.12.2020 |
Vanhemmillani oli vaikeaa ja ainoana lapsena jäin paljon ns. "normaaleista" arkisista asioista asioista paitsi. Kiusaamiseen varmasti vaikutti hieman erikoinen ulkomuotoni ja jonkinasteinen Asperger ja Adhd.
Alaluokilla kiusaaminen oli lähinnä "pipohippaa" ja ulkomuodon haukkumista ja olin onnellinen jos jonain päivinä välttyi haukkumiselta ja tönimiseltä. Kun kiusaamiseni alakoulussa oli jo kaikille itsestäänselvyys (siitä tuli melkein kilpailu kaikkien kesken kuka sai minut itkemään tms) liittyivät mukaan jopa lukiolaiset. Oli toinen toistaan ilkkuvampia nimityksia, sain uhkauksia mitä minulle haluttiin tehdä ja ilkkuminen muuttui fyysiseksi väkivallaksi, potkimista, vaatteiden repimistä, tavaroiden tuhoamista, hiuksista vetämistä ja yleistä maalittamista.
Keksin kotona terveydellisiä verukkeita, joilla sain jäädä kotiin "sairastamaan" ja poissaoloja tuli paljon.
Välitunnit keksin viettää terveydenhoitajan odotushuoneessa, mutta kiusaajani löysivät minut lopulta sieltäkin. Terveydenhoitaja ei tarttunut asiaan vaikka kerroin vaikeuksista. Piti vaan yrittää kestää kuulemma.
Kun aloin kehittymään alkoi seksuaalinen ahdistelu, pojat työnsivät käsiään vaatteiden sisään kun tulivat ryhmässä kimppuuni. Jatkuttava toitottaminen vastenmielisyydestäni jankkautui mieleeni itsestäänselvyytenä. Lisää poissaoloja ja vaikka olin lahjakas monessa aineessa en uskaltanut enää esimerkiksi viitata tunnilla, koska joka kerta joku kiusaajistani huusi jotain. Luokan tytöt olivat raakoja. Olin onnellinen jos joku tuli minulle juttelemaan, mutta aina sieltä tuli lopulta joku sivallus.
Luokka järjesti mökkiviikonlopun peruskoulun yläluokilla. Kaikki paitsi minut oli kutsuttu ja kuulin asiasta vasta jälkeenpäin. Moni opettaja antoi ilkkumiselle ja "lempinimilleni" hiljaisen hyväksynnän ja saattoi nauraa jopa mukana...
Yritin kotona pyytää koulunvaihtoa, mutta koska kyseessä oli "parempi" koulu eivät vanhempani tähän suostuneet ja minut pakotettiin vielä lukioonkin.
Jopa lukiossa nämä kiusaajapojat käyttivät voimakasta fyysistä väkivaltaa ja olin melkein päivittäin mustelmilla.
Kotona en saanut tukea asiaan, koska äitini romahti joka kerta jos kerroin kiusaamisesta.
Kunhan sain seuraa tai hyväksyntää edes joltakin aiheutti sen, että en juuri valikoinut seuraani. Minusta tuli supermiellyttäjä.
Sitten löysin päihteet. Ensimmäisen kerran melkein ikinä olin vapaa ja uskalsin olla ihmisten keskuudessa "oma itseni".
Kun lukiossa levisi yhteusten tuttujen kautta tieto siitä, että olin löytänyt poikaystävän saatiin siitäkin asiasta kiusaamisen aihe. Minusta kirjoitettiin jopa koulun lehteen enkä ymmärrä m8ksi opettajat sallivat niin ala-arvoisten juttujen julkaisemisen.
Viikonloppuisin juhlin kovaa ja korkealla, mikä herätti kiusaajissani outoa ihailua.
Kirjoitusten jälkeen löysin kaveripiirin, mutta olin heidän joukossaan hyvin sorsittu. Roikuin mukana ja koska en kokenut juurikaan fyysistä väkivaltaa en tunnistanut enää verbaalista kiusaamista ja otin jopa jonkinlaisen pellen roolin pysyäkseni turvassa hauskuuttaessani heitä.
Join todella paljon. Jokainen mieesuhteeni oli jollain tavalla hyväksikäyttävä ja epäterve , niinkuin suyrin osa ystävyyssuhteistani.
Kiusaajani päätyivät yhteiskunnallisesti korkeisiin asemiin , vaikka he eivät mielestäni koskaan aikuistuneet oikuistaan.
Kommentit (63)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa valitettavasti hiukan värikynällä kirjoitetulta. Osa varmasti totta ja kokemuksethan ovat aina subjektiivisia, mutta mikä luokka menee yläasteella viettämään vkl:a niin, että KAIKKI muut kutsutaan? Lukiossa kiusataan mustelmille? Terveydenhoitaja ei ohjannut eteenpäin?
Valitettavasti ei ole väritetty, ehkä jätin jotain jopa pois. Kiitos vähättelystä.
Ap
Olepa hyvä. Yritin vain auttaa epatto, mutta jos ei kelpaa niin ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nämä kiusaamisruikutukset kirvoittavat mussa aina lämpimiä ja pullantuoksuisia muistoja omista kiusaamisajoista ysärillä. Kävimme heittelemässä läheisen lastentarhan ja ala-asteen katoilta lasipulloja leikkipihoille, ja sutten pyyhälsimme karkuun. Ai että mitkä kiksit siitä sai. Välkällä lukipesimme erityisluokkalaisia.
Kiusaamisen luonne on niin psykopaattista että siihen on erittäin haasteellista puuttua.
Niin vähän niin vahvoja ihmisiä meillä jotka oikeasti uskaltavat seistä heikomman puolella...
Vierailija kirjoitti:
Nämä kiusaamisruikutukset kirvoittavat mussa aina lämpimiä ja pullantuoksuisia muistoja omista kiusaamisajoista ysärillä. Kävimme heittelemässä läheisen lastentarhan ja ala-asteen katoilta lasipulloja leikkipihoille, ja sutten pyyhälsimme karkuun. Ai että mitkä kiksit siitä sai. Välkällä lukipesimme erityisluokkalaisia.
Vähän ontuva tämä sinun provosi. Kiitos kuitenkin, kun vaivaannuit yrittämään.
Te, jotka heittelette näitä "yritä jo päästä yli" -kommenteista ette tiedä, kuinka ihmisen psyyke toimii ja kuinka se rakentuu. Koulukiusaaminen aiheuttaa trauman, joka varastoituu kehoon. Trauma aktivoituu helposti vielä aikuisenakin kiusaamista muistuttavassa tilanteessa. Se tulee esiin tahdosta riippumattomina paniikin tunteina ja pelkotiloina; keho menee taistele tai pakene -tilaan.
Kiusaaminen siinä vaiheessa, kun ihmisen persoonallisuus ja identiteetti rakentuu, voi muokata persoonallisuutta ja identiteettiä. Kun persoonallisuus rakentuu osittain traumaattisille kokemuksille, ei sitä aikuisena enää niin helposti muokatakaan. Ihminen sisäistää sen, mitä itsestään koko elämänsä kuulee, ja kaikki se vaikuttaa vielä pitkään.
Ap:lle toivotan voimia. Minuakin on kiusattu ja se tuhosi minut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oma vika jos suostuu kiusatuksi.
Miksi kukaan kirjoittaa noin? Olet ihan aito kusipää.
Vierailija kirjoitti:
Aapeen kaltaiset vinkujat ansaitsevatkin tulla kiusatuiksi.
Mitäs huutelet puun takaa nimettömänä tuollaisia?
Haluat vain levittää pahaa oloa. Typerys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiusaamisen asetelma:
Kiusaaja, porukka: kiusaajan ympärillä hovi, lisäksi ns. hiljainen enemmistö.
Uhri: yksi henkilö, jonka kiusaaja on arvioinut sellaiseksi, ettei hänellä itsellään ainakaan kovin suurella todennäköisyydellä ole vaaraa joutua väkivaltaisuuksien kohteeksi eli pahimmassa tapauksessa esim. pilliruokintaan loppuiäksi.
Ja sitten porukalla kimppuun...
Ihminen ei tuota vaan pääse yli kiusaamis kokemuksista. Ne on ne kiusaajat, jotka ensimmäisenä huutaa, että koita päästä yli.
Ap:tä koko alkupuoli elämästä kohdeltu kaltoin ilman tukea, ei ihme, että seuraavat vuodet meni viinan huuruisia. Sitten kun havahtuu asioista puhumaan ja tekemään jotain ( 30v jälkeen) saa syytöstä ja kuulla, kuinka on menneessä kiinni, ja koita päästä yli. No, sitähän hän juuri tekee. Se, että lopulta avaa ne asiat ja käy läpi on kipeä, hidas prosessi. Ei sitä voi pakottaa tai jouduttaa. Paitsi antamalla kaiken sen tulla ulos.
Ei se mene niin, että minua kiusataan perjantaina ja lauantaina olen päässyt siitä yli. Mitä pidempään tilanne jatkuu ja on munankuorilla koko ajan, sitä kauemmin kestää toipua.
Sitähän ne kiusaajat toivoo, mahdollisimman nopeasti maton alle vaan, ettei kukaan vaan heitä syytä ja käräytä.
Käsittelykin on mahdollista vasta, kun ihminen kokee olevansa turvassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko C-PTSD:n konsepti tuttu, AP?
Julmista kiusaamista on kiusaamisen jälkeen huutelu, että vika on kiusatussa, kun ei mene elämässä eteenpäin. Eikö ole ihan tarpeeksi julmaa, että useita vuosia on muiden toimesta pilattu. Pitääkö siihen päälle vielä huudella, että oma vika se tämäkin hetki?
Antakaa rauha toipua. Kukin tavallaan. Idiootit!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No nyt voit kasvaa aikuiseksi ja jättää kaiken tuon taaksesi. Mene vaikka vapaaehtoistyöhön Nigeriaan vuodeksi, niin saat vähän perspektiiviä asioihin.
Kylläntuolla leipäjpnoosa olen saanut ihan tapeeksi perspektiiviä. Eontarvits eAfrikkaan lähteä.
Ap
Oletko siis ollut hakemassa ruoka-apua vai jakamassa sitä?
Joka tapauksessa selvää on, ettei Suomen leipäjonoista voi saada samanlaista perspektiiviä kuin vaikka nigerialaisessa orpokodissa, joten siinä mielessä tuo aiempi ehdotus on oikein hyvä. Luulen että olisi muutenkin hyvä vaihtaa välillä maisemaa niin pääsisit irti luutuneista ja sinua pidättelevistä rutiineista.
Toisilla henkisen kasvun oppitunti on sosiaalinen kanssakäyminen.
Aloita opiskelu ja selviät muistoista ja saat henkisen rauhan.
Historia ei määrää nykyisyyttä, sen tulet huomaamaan.
Onnea ja menestystä opintoihisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma vika jos suostuu kiusatuksi.
Miten olisit itse välttänyt sen?
Vältin sen lyömällä naamaan jokaista joka kiusasi. Loppui varsin pian tuo kiusaaminen.
Vierailija kirjoitti:
Onko C-PTSD:n konsepti tuttu, AP?
Kiitos, täytyy tutustua.
Jos kiusaaminen on sanallista, paras tapa on olla sanomatta mitään.
Vierailija kirjoitti:
Toisilla henkisen kasvun oppitunti on sosiaalinen kanssakäyminen.
Aloita opiskelu ja selviät muistoista ja saat henkisen rauhan.
Historia ei määrää nykyisyyttä, sen tulet huomaamaan.
Onnea ja menestystä opintoihisi.
Suosittelen tätä.
Mitä liikkuu sellaisella päässä joka täällä anonyymisti kiusaa?
Hyvä kirjoitus. Omat kokemukset hyvin samanlaisia. Fyysistä väkivaltaa ei ollut mutta muuta sorsimista oli. Myös silloin kun kiusaaminen koulussa väheni, mutta "kaverini" yhä kiusasivat.
Kiusaajiani ei edes kaduta, ja opettajat aivan varmasti näkivät mitä tapahtuu! Pieni koulu. Vain yksi opettaja puuttui ja yritti auttaa.
Halveksun noita kiusaajia. Mielestäni heillä on luonnehäiriö.
Alue: Aihe vapaa
AP, ei varmasti kannata lukea näitä viestejä.
Täällä on niin sairasta porukkaa. Sellaista joilla itsellä ei ole kaikki kunnossa ja tämä näkyy näissä vastausviesteissä.
Todella törkeää kohtelua olet saanut. Varmasti vaikuttaa tuollainen, ihan jokaiseen vaikuttaisi.
Voimia. Toivon, että saat selvitettyä menneisyyden asioita ja saat jotenkin, niin hyvin kuin se on mahdollista, niiden tapahtuneiden asioiden kanssa rauhan.
💚💚💚💚