Naiset, miten estätte sen ettei töissä miehet ihastu tai ala ahdistella?
Kommentit (478)
Enää ei ole tätä ongelmaa, mutta 90-luvun ja 2000-luvun alussa olin kaunis. Ihastumista en estänyt mitenkään, minkäs sille voi. Sanoin jokaiselle yrittäjälle, ’kiitos olen varattu.’ Käyttäydyin heidän kanssa asiallisesti, mutta ystävällisesti. Usein he olivatkin hyviä työkavereita. Kourijoita ja ahdistelijoita jouduin valitettavasti myös kohtaamaan. Usein pelkkä ’päästä irti’ riitti. Joskus joku toinen miespuolinen työkaveri tuli apuun. Olin töissä sairaalassa ja lähes joka päivä sain kuulla näyttäväni kauniilta. En kokenut sitä ongelmana. Vain kouriminen oli ahdistavaa. Nykyään olen liian vanha.
Töiden takia en pysty käyttämään instaa ja facea omalla nimellä. Joudun rajoittamaan omaa elämääni vapaallakin kun joku ällötys tunkee sitä kautta kaveriksi ja pakko irl kuitenkin olla väleissä.
Vierailija kirjoitti:
Enää ei ole tätä ongelmaa, mutta 90-luvun ja 2000-luvun alussa olin kaunis. Ihastumista en estänyt mitenkään, minkäs sille voi. Sanoin jokaiselle yrittäjälle, ’kiitos olen varattu.’ Käyttäydyin heidän kanssa asiallisesti, mutta ystävällisesti. Usein he olivatkin hyviä työkavereita. Kourijoita ja ahdistelijoita jouduin valitettavasti myös kohtaamaan. Usein pelkkä ’päästä irti’ riitti. Joskus joku toinen miespuolinen työkaveri tuli apuun. Olin töissä sairaalassa ja lähes joka päivä sain kuulla näyttäväni kauniilta. En kokenut sitä ongelmana. Vain kouriminen oli ahdistavaa. Nykyään olen liian vanha.
Ymmärrän. Kouriminen onkin sellainen rajanylitys, johon on helppo puuttua. Paljon vaikeampia on nämä periaatteessa viattomat liian lähelle tunkemiset, olalle taputtelut ja käsien vahinkokosketukset joita tapahtuu jatkuvasti.
Mulla ei työni puolesta ole toimistoa ja jos haluaisin olla oikein hyvä, tekisin hommia jossain suljetussa tilassa, jonkun "kotitoimistolla" että pääsisimme työssämme huipputylokseen. En mene enää vastakkaisen sukupuolen kotitoimistolle, mielummin teen töitä yksin kotona ja lähettelen tiedostoja ja sähköposteja ilman sitä vaaraa, että tulisin seksuaalisesti häirityksi.
Menet takaisin sinne missä oli vain naisia ja homppeli?
Ei sitä voi estää muuten kuin olemalla töykeä, ja se saa toisen vihamieliseksi, joten en suosittele.
Pahinta on se, ettei saa tehtyä töitäni, kun joku on koko ajan juttelemassa. Kummallista kyllä niille puhujille ei sanota mitään, mutta minua saatetaan moittia siitä, että en tee töitäni, vaan juttelen. Siis vaikka vain kuuntelisin.
Ei ole helppoa ratkaisua.
Saa minuun ihastua ihan vapaasti. Nuorena se hämmensi muttei enää. Olen itsekin ihastunut kolleegaan, mutta osaan hillitä itseni.
Käsiksi ei saa käydä, mutta olen ihan sivistyneessä toimistotyössä, eikä tässä ympäristössä käsiksi käydäkään eikä ahdistella. Kengän kuva tulisi persuksiin lähentelijöille alta aika yksikön ja se on erittäin hyvin tiedostettu. Koronan takia ohjeistus vielä pitää reilu etäisyys, joten kukaan ei edes pääse kosketteluetäisyydelle.
Minulla on sormus sormessa, löysät roikkuvat vaatteet jolla peitän muodot, hiukset tylsästi vaan nutturalla ja ei meikkejä, tekoripsiä yms. En käy syömässä muiden kanssa ja keskityn vain töihin. Ei silti aina auta.
Pitäydyn tylsänä ja asiallisena. En vitsaili enkä naura miesten vitseille. Keskityn työasioihin, en kerro omista asioistani. Eli pidän tiukat rajat. Toisaalta kyllä pienennän ja häivytän itseäni. Silti jokaisessa työpaikassa joku ihastuu ja alkaa tehdä tuttavuutta, kertoa asioitaan ja kosketella "vahingossa".
Valkosipulin säännöllinen syöminen voi helpottaa.
Jopas on ongelmat..
Puhut vaikka kahvitauolla kuinka olet juuri törmännyt elämäsi mieheen ja miten onnellinen olet hänen kanssaan. Jos se ei riitä niin sano että hän on yli kaksimetrinen ja lihaksikas prätkäkerhon pressa.
Keskityt tekemään töitä hyvin etkä näyttämään kauniilta. Älä meikkaa.
Asenna feikkiluomia ja rasvapatteja keskelle nenää.
Ihastumiselle ei voi mitään, mutta ahdistelua koskee sama toimintamalli, olipa ahdistelija mies tai nainen:
1. ensimmäiseksi keskustellaan esimiehen kanssa, mielellään joku luottamushenkilö mukana.
2. tehdään työsuojeluilmoitus AVI:iin
3. jos nuo eivät riitä, rikosilmoitus.
Missä sarjakuvaelämässä aloittaja elää? Minua ei tähän päivään mennessä ole kukaan ahdistellut töissä ja luulen, että ei enää ahdistele ennen eläkeikää. Yleensä suomalaiset työpaikat ja työntekijät ovat jo sen verran sivistyneitä, että tuollaisia ongelmia ei ole, kun ihastuminen pidetään työpaikalla omana tietona.
7:n kannattaa aloittaa johdasta 1, jos tuo on totta.
Vierailija kirjoitti:
Pitäydyn tylsänä ja asiallisena. En vitsaili enkä naura miesten vitseille. Keskityn työasioihin, en kerro omista asioistani. Eli pidän tiukat rajat. Toisaalta kyllä pienennän ja häivytän itseäni. Silti jokaisessa työpaikassa joku ihastuu ja alkaa tehdä tuttavuutta, kertoa asioitaan ja kosketella "vahingossa".
Miten olet ratkaissut tuon? Sanotko suoraan, ettei kiinnosta ja älä koske minuun?
Melkoinen humblebrag, tai mahtava mielikuvitus. Hyvin vahvasti epäilen että kyseessä olisi todellinen ongelma. Ei ole tullut vastaavaa vastaan vaikka olen ihan nätti, normaalipainoinen ja naisellinen nainen miesvaltaisella alalla - en myöskään ikinä ole vastaavaa sivustaseuraajana huomannut. Joten eiköhän tässä vaan tulkita ihan väärin se miesten ystävällisyys, eli katse vaan omaan peiliin ja tulkintoihin.
Helposti - olemalla minä eli 178cm pitkä. Isoin osa miehiä lyhyempiä ja näyttävät ikävä kyllä omaavan niin heikon pään että eivät kestä sitä faktaa että olemassaoloni muistuttaa heitä jatkuvasti itse kokemastaan lyhyyskompleksista. Omasta mielestä lyhyys ja pituus on molemmat Ok miehillä ja naisilla.
Vierailija kirjoitti:
Melkoinen humblebrag, tai mahtava mielikuvitus. Hyvin vahvasti epäilen että kyseessä olisi todellinen ongelma. Ei ole tullut vastaavaa vastaan vaikka olen ihan nätti, normaalipainoinen ja naisellinen nainen miesvaltaisella alalla - en myöskään ikinä ole vastaavaa sivustaseuraajana huomannut. Joten eiköhän tässä vaan tulkita ihan väärin se miesten ystävällisyys, eli katse vaan omaan peiliin ja tulkintoihin.
Katso itse sinne peiliin. "Ihan nätti ja normaalipainoinen" ei taida tarkoittaa sellaista trimmattua, siroa mutta muodokasta, kaunispiirteistä instababea?
Inhottaa kun koko ajan on joku kyselemässä tunkeilevia yksityiselämästä, koskettelemassa "viattomasti", tuijottelemassa silmiin ja lässyttämässä jotain p*skaa. Oon ollut viimeisten 5 vuoden aikana 6 eri työpaikassa ja ainoa, jossa tätä ei tapahtunut oli toimisto, jossa töissä pelkkiä naisia + 1 kiintiöhomo. En kestä enää!!!!