Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Olen ihan kauhean kateellinen kaikille, joilla menee paremmin
24.06.2020 |
Itsellä on pahoja ongelmia terveyden kanssa ja vieläkin diagnosoimaton keskittymishäiriö. Nämä vetää mielen aika matalalle ja olen toisista "jäljessä" monta vuotta. Näin yhden samanikäisen sukulaiseni hiljattain - hänellä on kiva koti, monta lasta, työ ja mies. Todellisuudessa en olisi varmaan onnellinen noin seurallisessa elämässä. Myös sisarellani menee taloudellisesti ja ihmissuhteissa paljon paremmin.
Mulle tää elämä on jatkuvaa mukana pysymisen yrittämistä ja kiinni kirimistä. Pärjäsin aikanaan koulussa helposti ja geenitkin oli aika suotuisat ulkonäön suhteen, kaikki oli menossa hyvin. Ja nyt tilanne on tämä. Muistan esimerkiksi sen, kun tuolla sukulaisellani oli huonoja numeroita koulussa ja oletuksena kai kaikilla oli, että minulla menisi ainakin yhtä hyvin. En siis ajattele, että minulla pitäisi mennä paremmin kuin kaikilla muilla, mutta olisi kiva pärjätä jotenkin tyydyttävästi. Tiedän, ettei sairastumiseni ainakaan ole omaa syytäni, mutta on todella vaikeaa kokea enää kuuluvansa yhtään mihinkään tällaisena. Ja toiset ihmiset luultavasti ihmettelee, mikä on, koska päällepäin se ei hirveästi näy kuinka vaikeaa elämäni on nykyään verrattuna siihen, kun olin terve - vaikka sähläsin toki ja vaikeutin omia asioitani jo terveenäkin.
Kommentit (22)
Vierailija kirjoitti:
Keskity omiin asioihisi ja niiden kehittämiseen. Mieti mikä asia toimisi sinulla parhaiten, jos esim. perhe-elämä ei todellisuudessa suju.
Muillakin on haasteita, joista toiset eivät tiedä mitään.
On varmaan, mutta mulla ei edes ulospäin näytä siltä, että olisin saavuttanut mitään haasteiden vastapainoksi. Mutta niinhän se on, että vain omalle elämälleen voi jotain. Kyllästyttää vaan tämä rämpiminen. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Compare Yourself to Who You Were Yesterday, Not to Who Someone Else is Today
-Jordan Peterson
Mitä se kateus hyödyttää? Mitä olet yrittänyt tehdä sille? Ruokitko sitä, vai yritätkö päästä eroon ihan oikeasti?
Sama homma! Ja joo kaikilla on haasteita, mutta kyllä toisilla on enemmän haasteita kuin toisilla (joillakin menee jopa huonommin kuin minulla jos asuu vaikka Intian slummissa). Minusta on ihan normaalia tuntea kateutta muita kohtaan, ei se estä keskittymästä omaan elämään jne, eihän sitä todellisuudessa konkreettisesti voi toisenkaan elämään keskittyä kuin ajatuksissaan.
Eikä kateudesta tarvitse minusta päästä eroon, tavoitehan on saada omaa elämää paremmaksi eikä vain olla joku hyveellinen äiti Teresa josta ei ole edes ajatuksissaan mitään vaivaa muille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä en oo vielä tavannut ihmistä, jolle voisin olla kateellinen.
Joku on kyllä rikas, mutta vanha, en haluis olla vanha.
Joku on menestynyt, mutta ruma, en haluaisi olla ruma.
Joku todella kaunis, mutta tyhmä, en haluaisi olla tyhmä.
Jollain ihana koti, mutta hän on tylsä, en haluaisi olla tylsä.
Jollain upea vartalo, mutta ongelmia perheessä, en haluaisi ongelmia.
En siis ole tavannut täydellistä ihmistä, jolla täydelllinen elämä, josta voisin olla kateellinen. Epäilen, ettei täydellistä elämää ole. Olen siis tyytyväinen omaani. Yksittäisistä asioista on tirha olla kateellinen. Elämä on kokonaisuus.
Vierailija kirjoitti:
Compare Yourself to Who You Were Yesterday, Not to Who Someone Else is Today
-Jordan Peterson
Täähän on älyttömän naurettava neuvo tässä tilanteessa. Mä olin parempi ja kykenevämpi ihminen "yesterday" eli silloin kun olin terve. Ja ei ole vastoinkäymiset jalostaneet henkisesti tai jos onkin, niin mieluummin olisin kyllä enemmän raakile, mutta jolla olisi onnellisempi ja helpompi elämä (kuten ennen). Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä en oo vielä tavannut ihmistä, jolle voisin olla kateellinen.
Joku on kyllä rikas, mutta vanha, en haluis olla vanha.
Joku on menestynyt, mutta ruma, en haluaisi olla ruma.
Joku todella kaunis, mutta tyhmä, en haluaisi olla tyhmä.
Jollain ihana koti, mutta hän on tylsä, en haluaisi olla tylsä.
Jollain upea vartalo, mutta ongelmia perheessä, en haluaisi ongelmia.
En siis ole tavannut täydellistä ihmistä, jolla täydelllinen elämä, josta voisin olla kateellinen. Epäilen, ettei täydellistä elämää ole. Olen siis tyytyväinen omaani. Yksittäisistä asioista on tirha olla kateellinen. Elämä on kokonaisuus.
Eli sä olet (mielestäsi) nuori, viehättävä, älykäs, mielenkiintoinen ja sinulla ei ole ongelmia perheessä? Rahako se on se mikä ainoana sinulta puuttuu, vai mikä on se mistä edes teoriassa olisit kateellinen toisille? Vielä täydellisempi kauneus? Helppo siinä on olla ylemmyydentuntoinen, jos itsellä on kaikki hyvin. Ap
Vierailija kirjoitti:
Mitä se kateus hyödyttää? Mitä olet yrittänyt tehdä sille? Ruokitko sitä, vai yritätkö päästä eroon ihan oikeasti?
No mitä sille pitäisi tehdä? Ihan luonnollinen tunne se on. Käsittääkseni tunteille kuuluu tehdä se, että ne koetaan. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en oo vielä tavannut ihmistä, jolle voisin olla kateellinen.
Joku on kyllä rikas, mutta vanha, en haluis olla vanha.
Joku on menestynyt, mutta ruma, en haluaisi olla ruma.
Joku todella kaunis, mutta tyhmä, en haluaisi olla tyhmä.
Jollain ihana koti, mutta hän on tylsä, en haluaisi olla tylsä.
Jollain upea vartalo, mutta ongelmia perheessä, en haluaisi ongelmia.
En siis ole tavannut täydellistä ihmistä, jolla täydelllinen elämä, josta voisin olla kateellinen. Epäilen, ettei täydellistä elämää ole. Olen siis tyytyväinen omaani. Yksittäisistä asioista on tirha olla kateellinen. Elämä on kokonaisuus.
Eli sä olet (mielestäsi) nuori, viehättävä, älykäs, mielenkiintoinen ja sinulla ei ole ongelmia perheessä? Rahako se on se mikä ainoana sinulta puuttuu, vai mikä on se mistä edes teoriassa olisit kateellinen toisille? Vielä täydellisempi kauneus? Helppo siinä on olla ylemmyydentuntoinen, jos itsellä on kaikki hyvin. Ap
Ei, tarkoitin vain, että on turha olla kateellinen yksittäisistä asioista, koska elämä on kokonaisuus. Esim. joku voi olla sulle kateellinen sun ulkonäöstä, mutta ei tajua, että sen mukana tulee tuo sinun sairaus ja siitä kumpuava tuska. Eli ihan turhaa olisi sekin kateus. Elämässä ei voi poimia vain rusinoita pullasta.
Vierailija kirjoitti:
Keskity omiin asioihisi ja niiden kehittämiseen. Mieti mikä asia toimisi sinulla parhaiten, jos esim. perhe-elämä ei todellisuudessa suju.
Muillakin on haasteita, joista toiset eivät tiedä mitään.
Toi terveydenhoito on sellainen asia, mihin on pakko keskittyä ja mikä vie valtavasti henkistäkin energiaa, vaikka se ei siitä mihinkään "kehity". Vointi huononee ajan myötä entisestään ja lieveilmiönä kaikki turhauttavat keskustelelut lääkäreiden ym. ihmisten kanssa, taistelut avun saamisesta, hakemusrumbat... Se on aika huonosti palkitsevaa mutta pakko tehdä. Ja on se oikeasti todella epäreilua, että monien muiden ihmisten tarvitsee vaan syödä, nukkua, liikkua ja pestä itsensä ja käydä lääkärissä esim kerran vuodessa ja se on sitten siinä. Se apu ja hoito mitä täällä saa vaatii tosi paljon omaa aktiivisuutta. Ihmisten on vaikea ehkä käsittää, ettei sitä aikaa ja energiaa jää sitten sen jälkeen enää kaikenlaiseen muuhun kehittämiseen kuten kauneudenhoitoon, sijoittamisen ja kielien opetteluun, sosiaaliseen elämään ynnä muuhun mitä ihmiset nyt tekee itseänsä parantaakseen. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en oo vielä tavannut ihmistä, jolle voisin olla kateellinen.
Joku on kyllä rikas, mutta vanha, en haluis olla vanha.
Joku on menestynyt, mutta ruma, en haluaisi olla ruma.
Joku todella kaunis, mutta tyhmä, en haluaisi olla tyhmä.
Jollain ihana koti, mutta hän on tylsä, en haluaisi olla tylsä.
Jollain upea vartalo, mutta ongelmia perheessä, en haluaisi ongelmia.
En siis ole tavannut täydellistä ihmistä, jolla täydelllinen elämä, josta voisin olla kateellinen. Epäilen, ettei täydellistä elämää ole. Olen siis tyytyväinen omaani. Yksittäisistä asioista on tirha olla kateellinen. Elämä on kokonaisuus.
Eli sä olet (mielestäsi) nuori, viehättävä, älykäs, mielenkiintoinen ja sinulla ei ole ongelmia perheessä? Rahako se on se mikä ainoana sinulta puuttuu, vai mikä on se mistä edes teoriassa olisit kateellinen toisille? Vielä täydellisempi kauneus? Helppo siinä on olla ylemmyydentuntoinen, jos itsellä on kaikki hyvin. Ap
Ei, tarkoitin vain, että on turha olla kateellinen yksittäisistä asioista, koska elämä on kokonaisuus. Esim. joku voi olla sulle kateellinen sun ulkonäöstä, mutta ei tajua, että sen mukana tulee tuo sinun sairaus ja siitä kumpuava tuska. Eli ihan turhaa olisi sekin kateus. Elämässä ei voi poimia vain rusinoita pullasta.
Kyllä mä mieluummin ottaisin vaikka sen sukulaiseni elämän, jolla on perhe ja säännöllinen toimeentulo jne. vaikka sen mukana saattaisi tulla muutama ongelma, joista en etukäteen tiedä. Hän näyttääkin tosi onnelliselta ja mä en usko että itse edes vaikutan onnelliselta, enkä todellakaan ole, enkä luule että välttämättä voinkaan koskaan olla. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä se kateus hyödyttää? Mitä olet yrittänyt tehdä sille? Ruokitko sitä, vai yritätkö päästä eroon ihan oikeasti?
No mitä sille pitäisi tehdä? Ihan luonnollinen tunne se on. Käsittääkseni tunteille kuuluu tehdä se, että ne koetaan. Ap
On eroa, onko tunne eteenpäin vievä vai hajottava. Kannustava tunne, mitä kateuskin voi olla, innostaa tekemään asioita, etsimään ratkaisuja. Hajottava tunne vain masentaa, rikkoo itsetuntoa ja yrittää lannistaa.
Tunteet koetaan, käsitellään ja laitetaan oikealle paikalle. Ikävän tunteen voi antaa tulla, todeta tämä on tämä tunne, joka johtuu siitä ja tuosta ja antaa sen taas mennä menojaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ymmärrän kyllä ap:ta. Itsellä vähän samantyylinen tilanne. Tosin moni ei näe päällepäin minun ongelmiani. Saatan vaikuttaa aika hyvinvoivalta ja menestyvältäkin ulospäin. Tosiasiassa näin ei ole, on lukuisia ongelmia. Työkyvytön olen myös mutta sitäkään ei näy ulospäin kun opiskelen kuntoutustuella jonkin verran, joten näyttää siltä että "elän normaalisti". Kaikilla ei todellakaan ole yhtä vaikeaa, osalla on ihan helvetillistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en oo vielä tavannut ihmistä, jolle voisin olla kateellinen.
Joku on kyllä rikas, mutta vanha, en haluis olla vanha.
Joku on menestynyt, mutta ruma, en haluaisi olla ruma.
Joku todella kaunis, mutta tyhmä, en haluaisi olla tyhmä.
Jollain ihana koti, mutta hän on tylsä, en haluaisi olla tylsä.
Jollain upea vartalo, mutta ongelmia perheessä, en haluaisi ongelmia.
En siis ole tavannut täydellistä ihmistä, jolla täydelllinen elämä, josta voisin olla kateellinen. Epäilen, ettei täydellistä elämää ole. Olen siis tyytyväinen omaani. Yksittäisistä asioista on tirha olla kateellinen. Elämä on kokonaisuus.
Eli sä olet (mielestäsi) nuori, viehättävä, älykäs, mielenkiintoinen ja sinulla ei ole ongelmia perheessä? Rahako se on se mikä ainoana sinulta puuttuu, vai mikä on se mistä edes teoriassa olisit kateellinen toisille? Vielä täydellisempi kauneus? Helppo siinä on olla ylemmyydentuntoinen, jos itsellä on kaikki hyvin. Ap
Ei, tarkoitin vain, että on turha olla kateellinen yksittäisistä asioista, koska elämä on kokonaisuus. Esim. joku voi olla sulle kateellinen sun ulkonäöstä, mutta ei tajua, että sen mukana tulee tuo sinun sairaus ja siitä kumpuava tuska. Eli ihan turhaa olisi sekin kateus. Elämässä ei voi poimia vain rusinoita pullasta.
Kyllä mä mieluummin ottaisin vaikka sen sukulaiseni elämän, jolla on perhe ja säännöllinen toimeentulo jne. vaikka sen mukana saattaisi tulla muutama ongelma, joista en etukäteen tiedä. Hän näyttääkin tosi onnelliselta ja mä en usko että itse edes vaikutan onnelliselta, enkä todellakaan ole, enkä luule että välttämättä voinkaan koskaan olla. Ap
Niin, mutta et todella tiedä. Kuten se sua kadehtiva ei tiedä, mitä sä käyt läpi. Onnelliset ja menestyvät tekee itsemurhia. Miksi. Siksi että se onni ei ole kenenkään mitattavissa. Siksi ja juuri siksi kateus ei kannata. Onnelliseksi voi tulla, kun lopettaa vertaamisen, eikä yritäkään päästä jonkun mittapuun mukaisiin saavutuksiin. Ei onnea ole talo, työ, perhe, raha tai ulkonäkö. Onnea on se, ettää viihtyy itsensä kanssa. Se on asia, johon kannattaa panostaa ja laittaa energiaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä se kateus hyödyttää? Mitä olet yrittänyt tehdä sille? Ruokitko sitä, vai yritätkö päästä eroon ihan oikeasti?
No mitä sille pitäisi tehdä? Ihan luonnollinen tunne se on. Käsittääkseni tunteille kuuluu tehdä se, että ne koetaan. Ap
On eroa, onko tunne eteenpäin vievä vai hajottava. Kannustava tunne, mitä kateuskin voi olla, innostaa tekemään asioita, etsimään ratkaisuja. Hajottava tunne vain masentaa, rikkoo itsetuntoa ja yrittää lannistaa.
Tunteet koetaan, käsitellään ja laitetaan oikealle paikalle. Ikävän tunteen voi antaa tulla, todeta tämä on tämä tunne, joka johtuu siitä ja tuosta ja antaa sen taas mennä menojaan.
Miten sen annetaan mennä menojaan, kun tilanne ei muutu? Totuus on, ettei mulla enää ole mahdollisuuksia yhtä hyvään elämään kuin monilla muilla. Tai siis kyllähän se tunne välillä poistuu taka-alalle, mutta palaa taas. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en oo vielä tavannut ihmistä, jolle voisin olla kateellinen.
Joku on kyllä rikas, mutta vanha, en haluis olla vanha.
Joku on menestynyt, mutta ruma, en haluaisi olla ruma.
Joku todella kaunis, mutta tyhmä, en haluaisi olla tyhmä.
Jollain ihana koti, mutta hän on tylsä, en haluaisi olla tylsä.
Jollain upea vartalo, mutta ongelmia perheessä, en haluaisi ongelmia.
En siis ole tavannut täydellistä ihmistä, jolla täydelllinen elämä, josta voisin olla kateellinen. Epäilen, ettei täydellistä elämää ole. Olen siis tyytyväinen omaani. Yksittäisistä asioista on tirha olla kateellinen. Elämä on kokonaisuus.
Eli sä olet (mielestäsi) nuori, viehättävä, älykäs, mielenkiintoinen ja sinulla ei ole ongelmia perheessä? Rahako se on se mikä ainoana sinulta puuttuu, vai mikä on se mistä edes teoriassa olisit kateellinen toisille? Vielä täydellisempi kauneus? Helppo siinä on olla ylemmyydentuntoinen, jos itsellä on kaikki hyvin. Ap
Ei, tarkoitin vain, että on turha olla kateellinen yksittäisistä asioista, koska elämä on kokonaisuus. Esim. joku voi olla sulle kateellinen sun ulkonäöstä, mutta ei tajua, että sen mukana tulee tuo sinun sairaus ja siitä kumpuava tuska. Eli ihan turhaa olisi sekin kateus. Elämässä ei voi poimia vain rusinoita pullasta.
Kyllä mä mieluummin ottaisin vaikka sen sukulaiseni elämän, jolla on perhe ja säännöllinen toimeentulo jne. vaikka sen mukana saattaisi tulla muutama ongelma, joista en etukäteen tiedä. Hän näyttääkin tosi onnelliselta ja mä en usko että itse edes vaikutan onnelliselta, enkä todellakaan ole, enkä luule että välttämättä voinkaan koskaan olla. Ap
Niin, mutta et todella tiedä. Kuten se sua kadehtiva ei tiedä, mitä sä käyt läpi. Onnelliset ja menestyvät tekee itsemurhia. Miksi. Siksi että se onni ei ole kenenkään mitattavissa. Siksi ja juuri siksi kateus ei kannata. Onnelliseksi voi tulla, kun lopettaa vertaamisen, eikä yritäkään päästä jonkun mittapuun mukaisiin saavutuksiin. Ei onnea ole talo, työ, perhe, raha tai ulkonäkö. Onnea on se, ettää viihtyy itsensä kanssa. Se on asia, johon kannattaa panostaa ja laittaa energiaa.
Kyllä mulle ainakin onnea toi työkykyisyys, raha ja ulkonäkö. Nyt kun noita on sairaus vienyt niin en osaa viihtyä enkä edes halua viihtyä itseni kanssa enää. En edes tunnista sitä ihmistä, jota nykyään pitäisi itsenäni sietää. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Compare Yourself to Who You Were Yesterday, Not to Who Someone Else is Today
-Jordan Peterson
Täähän on älyttömän naurettava neuvo tässä tilanteessa. Mä olin parempi ja kykenevämpi ihminen "yesterday" eli silloin kun olin terve. Ja ei ole vastoinkäymiset jalostaneet henkisesti tai jos onkin, niin mieluummin olisin kyllä enemmän raakile, mutta jolla olisi onnellisempi ja helpompi elämä (kuten ennen). Ap
No tarkoitus on nyt tästä hetkestä kuitenkin varmaan jotenkin kehittää itseäsi eikä vaan olla kateellinen. Ja verrata sitten tuloksia itseesi eikä jonkun muun tuloksiin.
Mulla sama tilanne (sairaus psyykkinen tosin) ja siis rahan puute on suurin ongelma: en saisi sillä tod näk perhettä tms mutta saisin kivan talon, asuinympäristön, harrastus, matkustus jne mahdollisuuksia, terapioita (vaikka mikään tuskin tekee minua täysin terveeksi) jne jne. Kyllä ihmiset saa hirveästi onnea ulkoisista asioista, muuten kaikki myisi omaisuutensa pois jos luolassa asuminen toisi onnen. Koitan ajatella että rahaa voi saada muutenkin kuin perinteisistä palkkatöistä, vaikka se onkin se perinteisin tie. Kyllähän jotkut voittaa vaikka lotossa tai jotain muuta mitä ei edes osaa ajatella.
Alue: Aihe vapaa
Keskity omiin asioihisi ja niiden kehittämiseen. Mieti mikä asia toimisi sinulla parhaiten, jos esim. perhe-elämä ei todellisuudessa suju.
Muillakin on haasteita, joista toiset eivät tiedä mitään.