Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Olen ihan kauhean kateellinen kaikille, joilla menee paremmin
24.06.2020 |
Itsellä on pahoja ongelmia terveyden kanssa ja vieläkin diagnosoimaton keskittymishäiriö. Nämä vetää mielen aika matalalle ja olen toisista "jäljessä" monta vuotta. Näin yhden samanikäisen sukulaiseni hiljattain - hänellä on kiva koti, monta lasta, työ ja mies. Todellisuudessa en olisi varmaan onnellinen noin seurallisessa elämässä. Myös sisarellani menee taloudellisesti ja ihmissuhteissa paljon paremmin.
Mulle tää elämä on jatkuvaa mukana pysymisen yrittämistä ja kiinni kirimistä. Pärjäsin aikanaan koulussa helposti ja geenitkin oli aika suotuisat ulkonäön suhteen, kaikki oli menossa hyvin. Ja nyt tilanne on tämä. Muistan esimerkiksi sen, kun tuolla sukulaisellani oli huonoja numeroita koulussa ja oletuksena kai kaikilla oli, että minulla menisi ainakin yhtä hyvin. En siis ajattele, että minulla pitäisi mennä paremmin kuin kaikilla muilla, mutta olisi kiva pärjätä jotenkin tyydyttävästi. Tiedän, ettei sairastumiseni ainakaan ole omaa syytäni, mutta on todella vaikeaa kokea enää kuuluvansa yhtään mihinkään tällaisena. Ja toiset ihmiset luultavasti ihmettelee, mikä on, koska päällepäin se ei hirveästi näy kuinka vaikeaa elämäni on nykyään verrattuna siihen, kun olin terve - vaikka sähläsin toki ja vaikeutin omia asioitani jo terveenäkin.
Kommentit (22)
Kuullostaa toivottomalta. Kannattaako sinun kirjoittaa fiiliksiäsi tänne ja kinata niistä muiden kanssa. Mielestäni ruokit näin entisestään pahaa ja ärtynyttä oloasi ja tuhlaat aikaasi.9
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alue: Aihe vapaa
En ymmärrä mikä on tossa on ideana verrata itseä omiin tuloksiinsa. Jos vaikkapa kauneus on tavoitteeni ja olen kaksi kuukautta sitten ollut rumempi kuin tänään, niin ei sillä ole kovinkaan paljon merkitystä jos olen yhä silti rumempi kuin ikäiseni keskivertonainen. Tällöin mun olisi kannattavinta kehittää jotain sellaista, mikä todella antaa mulle paremman aseman muihin verraten. Todellisuudessa me kilpaillaan toistemme, ei itsemme kanssa, koska me eletään toistemme vaikutuspiirissä ja kilpaillaan keskenään työpaikoista, mieluisista kumppaneista jne. Toki siitä voi tulla hyvä mieli jos vaikka soittaa jotain instrumenttia ja huomaa oppivansa uutta siinä. Onko tämä se idea? Vai onko tuo vaan sellaista sanahelinää, että pitää verrata vaan itseensä? Kysyn aidosti koska en tiedä. Ap