Jos oikeasti haluttaisiin ihmisten laihtuvan

Kai lihavakin tajuaa itse, että on lihava. Ei siinä mitään pahaa oli, jos haluaa olla lihava, mutta silloin on myös itse myönnettävä, että on lihava. Turha tilanteen kieltäminen tai paapominen on täysin turhaa.

Sairaalloisesti ylipainoisia tulisi avustaa enemmän ja kokonaisvaltaisemmin painonhallinnassa, se on totta. Tulisi löytää lihavuuden triggeri, oli se sitten genetiikkaa tai lohtusyömistä yms. ja käydä siihen käsiksi.

Nauratti, kun kävin viimeviikolla lääkärissä, joka sanoi minulle, että "rouva on hieman pyöreä". Meinasin alkaa nauraa ja sanoa, että "eikä ihan hieman". Mutta en sitten viitsinyt nolata kyseistä kaunistelijaa ja hymistelijää ja totesin vain, että "niin olen". No, ehkä hän luuli minua herkkänahkaiseksi kilojen suhteen, niin kuin vähän liian moni on.

Ihan ensiksi auttaisi työajan lyhentäminen max. kuuteen tuntiin/pvä, tai vastaavasti neljään päivään/vko. Useilla työssäkäyvillä on aivan liian vähän valoista aikaa ulkoiluun, suomen haasteellisessa ilmastossa tämä erityisesti tulisi huomioida nykyistä paremmin. Lisäksi suuret työllistäjät, kuten hoito-ja palvelualat ovat pitkälti jaloillaan oloa, mikä väsyttää, mutta ei käy tehokkaasta liikunnasta, niin kyllä vähempikin työ riittäisi, että ihmisillä riittäisi jaksaminen omastakin hyvinvoinnista huolehtimiseen työn lisäksi. Eli kyllä kyseessä on enimmäkseen yhteiskunnan asenne, rakettitiedettä tämä ainakaan ei ole.

Ja kaikenlainen ylipainoon liittyvä rahastus ja puoskarointi pitäisi lopettaa. https://www.iltalehti.fi/keho/a/5c3c8434-7894-44b2-8872-77e324c4849b

Paino on henkilökohtainen asia. Jokaisen oma asia jos turvottaa itsensä pullaksi tai laihduttaa luurangoksi. Jos siihen kuolee niin sekin on oma asia. Miksi nykyään huudetaan yhteiskuntaa apuun joka käänteessä? Missä on yksilön vastuu omista teoista?

Minä olen lihava ja terve viisikymppinen. Minulle on ihan sama, olenko lihava vai en. Olin nuorena kilpaurheilija ja vielä kymmenen vuotta sitten kävin hölkkäämässä monta kertaa viikossa, joskus innostuin parikin kertaa päivässä. Sitten tuli lama, firma kaatui, työtä ei löytynyt, kaverit kaikkosivat ja elintaso laski reilusti köyhyyden rajan alapuolelle. Työhön en enää kelpaa koskaan, ja kotikin on menossa alta, joten läskin määrä on aivan yhdentekevä juttu. Jos yksikin rakentava, lempeä ja jämäkkä laihdutushoputtelija ilmestyy ovelle, lähetän hänet tiehensä kynnysmattoon kiedottuna. Keskittykää niihin, jotka haluavat laihtua.

Vierailija kirjoitti:

Paino on henkilökohtainen asia. Jokaisen oma asia jos turvottaa itsensä pullaksi tai laihduttaa luurangoksi. Jos siihen kuolee niin sekin on oma asia. Miksi nykyään huudetaan yhteiskuntaa apuun joka käänteessä? Missä on yksilön vastuu omista teoista?

Jos joku ”kansantauti” vaivaa yli puolta koko väestöstä, kuten ylipaino nyt tekee, niin on ihan aiheellista tutkiskella myös yhteiskunnan vaikutusta asiaan, pelkän yksilön tarkastelun sijaan.

Miksi terveydenhuollon resursseja pitäisi tuhlata? Lihavat kyllä osaavat laihduttaa, jos eivät osaa, niin netistä löytyy niinkin yksinkertainen sääntö, kuin "syö vähemmän kuin kulutat". Kun lihavien kohdalla yleensä se syy miksei laihduteta on yksinkertaisesti se, että ruoka on liian hyvää ja tärkeää. Jos ei itse osaa luoda vaihtoehtoista ajattelumallia, tuskin siihen pystyy muidenkaan avulla. Kyse kuitenkin noin yksinkertaisesta asiasta.

THL:n tuputtama virallisterveellinen ruokavalio voi olla yksi syy.

Laihduttajille ja diabeetikoille edelleen tyrkytetään sitä 5 palaa leipää ja puuroa. Aterialla tietysti makarooneja.

Esim. tohtori Now "my 600lb life", sarjasta, pistää potilaille ruokavalion, missä hiilihydraattien saanti on supistettu minimiin.

Lihavuuden syy on teollisuus. Lihava ei halua olla lihava ja vaikuttaa siltä, että lääkäreiden ja ravitsemusterapeuttien onnistumisprosentti on erittäin alhainen, vaikka heillä on paras tieto lihavuuden hoidosta. Näin ollen muutos lähtee teollisuudesta: aidompaa ruokaa alhaisemmalla hinnalla. Tämä ei tietenkään sovi kulutusyhteiskuntaan, jossa huonommasta ruoasta pitää saada korkeampi hinta.

Ugh. Olen kirjoittanut.

Vierailija kirjoitti:

Lihavuuden syy on teollisuus. Lihava ei halua olla lihava ja vaikuttaa siltä, että lääkäreiden ja ravitsemusterapeuttien onnistumisprosentti on erittäin alhainen, vaikka heillä on paras tieto lihavuuden hoidosta. Näin ollen muutos lähtee teollisuudesta: aidompaa ruokaa alhaisemmalla hinnalla. Tämä ei tietenkään sovi kulutusyhteiskuntaan, jossa huonommasta ruoasta pitää saada korkeampi hinta.

Ugh. Olen kirjoittanut.

Höpön löpön. Teen ruokani itse ja se on terveellistä, syön todella paljon kasviksia ja käytän lähes pelkästään hyviä rasvoja. Mutta syön sitä hyvää ruokaa paljon ja nautin kyytipojaksi olutta ja viikonloppuisin viiniä. Tiedän oikein hyvin saavani enemmän kaloreita kuin kulutan.

Vierailija kirjoitti:

THL:n tuputtama virallisterveellinen ruokavalio voi olla yksi syy.

Laihduttajille ja diabeetikoille edelleen tyrkytetään sitä 5 palaa leipää ja puuroa. Aterialla tietysti makarooneja.

Esim. tohtori Now "my 600lb life", sarjasta, pistää potilaille ruokavalion, missä hiilihydraattien saanti on supistettu minimiin.

Aikojen alussa oli ruuasta pulaa, mitä täyttävämpää syötiin, sitä sopivampaa se ravinto oli. Ei hiilareissa toisin sanoen mitään vikaa ole, mutta siitä tehdyissä leivonnaisissa on, ei ole luonnollista ravintoa mistään päästä että on keksitty sotkea jauhoja ja sokeria joita myydään sitten munkki ja pulla nimellä.

Nyt kun on kokeiltu tällaista vähän kalliimpaa terveyshanketta koronaviruksen nujertamisen yhteydessä, ehkä voisimme ensi vuonna sijoittaa 20 miljardia lihavuuden poistamiseen. Lihavuudesta johtuvan valtavan lisäkuolleisuuden uhrina ovat sitäpaitsi usein nuorehkot ihmiset, joten laihdutuspanostuksesta olisi odotettavissa merkittävästi enemmän hyötyä kuin koronapanostuksesta.

Ehkä valtio voisi pakkolailla sulkea pikaruokalat ja kieltää rasvan ja sokerin myynnin ylipainoisille?

Vierailija kirjoitti:

Nyt kun on kokeiltu tällaista vähän kalliimpaa terveyshanketta koronaviruksen nujertamisen yhteydessä, ehkä voisimme ensi vuonna sijoittaa 20 miljardia lihavuuden poistamiseen. Lihavuudesta johtuvan valtavan lisäkuolleisuuden uhrina ovat sitäpaitsi usein nuorehkot ihmiset, joten laihdutuspanostuksesta olisi odotettavissa merkittävästi enemmän hyötyä kuin koronapanostuksesta.

Ehkä valtio voisi pakkolailla sulkea pikaruokalat ja kieltää rasvan ja sokerin myynnin ylipainoisille?

Ehkä, ehkä ei. Pikaruokalat saisi omasta puolestani sulkea monestakin syystä, sen sijaan toiveesi rasvan ja sokerin myynnin kieltämisestä on lapsellinen. Makeisvero voisi olla korkeampi, paljonkin korkeampi, mutta tuollaiset myyntikiellot kertovat vain ehdottajastaan, ettei tämä kykene miettimään todellisia ratkaisuja.

No, meillähän on tämä virallisterveellinen ruokavaliosuositus, jonka puolesta lääkärit ja ravintoterapeutitkin rummuttavat. On sitä toki säädetty vuosien varrella järkevämmäksi, mutta vieläkin se painottuu liikaa hiilareihin ja rasvan välttelyyn. Nämä kaksi eivät kyllä sovikaan suurina määrinä samaan ruokavalioon, mutta virallisen tahon pitäisi hyväksyä paremmin erilaiset tavat, jos ne johtavat hyvään lopputulokseen.

Itselläni on paino pudonnut reippaasti hiilarien vähentämisellä, siis sokerin, perunan, pastan ja kaikki viljatuotteet olen karsinut pois. Sokeriarvot paranivat jo parissa viikossa aloituksesta ja korkea kolesteroli ei ole ollut koskaan ongelma. En silti voisi lääkärille sanoa, mitä syön ja mitä en, koska siitä seuraa armoton saarna, kuinka vaarallista sellainen on. Sanon vaan korjanneeni elintapoja. Kuitenkin syön paljon vihanneksia ja marjoja, lisättynä sopivilla proteiini-, ja rasvalähteillä, ja hiukan täysrasvaisia maustamattomia maitotuotteita ja juustoja.

Muuten olen sitä mieltä, että tyhjiä kaloreita sisältävät turhake-einekset pitäisi laittaa korkeamman veron piiriin. Siis karkit, virvoitusjuomat, keksit yms. ja perusruoka-aineet taas alempaan veroluokkaan.

Jos jotakuta nyppii oma ylipaino, niin senkus alkaa tekemään asialle jotakin.

Tyhmää tuollainen muiden syyllistäminen. Sen verran sitä voi itsestääkin vastuuta ottaa, että katsoo kuinka paljon ruokaa suuhunsa mättää. Ei pitäisi olla liikaa vaadittu.

Vierailija kirjoitti:

Useilla työssäkäyvillä on aivan liian vähän valoista aikaa ulkoiluun, suomen haasteellisessa ilmastossa tämä erityisesti tulisi huomioida nykyistä paremmin.

Valoisaan aikaan  viittamisen voisi liikunnnan yhteydessä oikeasti jo lopettaa. Jos menee esim. salille tai uimaan on ihan sama, onko ulkona valoisaa vai pimeää. Lisäksi monet kadut (ainakin kaupungeissa) ja lenkkipolut on valaistuja.

Tekosyitä on helppo keksiä AINA. 

Vierailija kirjoitti:

Jos jotakuta nyppii oma ylipaino, niin senkus alkaa tekemään asialle jotakin.

Tyhmää tuollainen muiden syyllistäminen. Sen verran sitä voi itsestääkin vastuuta ottaa, että katsoo kuinka paljon ruokaa suuhunsa mättää. Ei pitäisi olla liikaa vaadittu.

Ei kyse olekaan omasta nyppimisestä, vaan isosta kuvasta. Jos halutaan että kansa laihtuu, on autettava kansaa. Ja kyllä, on liikaa vaadittu; me vaan lihotaan ja lihotaan.

Vierailija kirjoitti:

Miksi terveydenhuollon resursseja pitäisi tuhlata? Lihavat kyllä osaavat laihduttaa, jos eivät osaa, niin netistä löytyy niinkin yksinkertainen sääntö, kuin "syö vähemmän kuin kulutat". Kun lihavien kohdalla yleensä se syy miksei laihduteta on yksinkertaisesti se, että ruoka on liian hyvää ja tärkeää. Jos ei itse osaa luoda vaihtoehtoista ajattelumallia, tuskin siihen pystyy muidenkaan avulla. Kyse kuitenkin noin yksinkertaisesta asiasta.

Kaikkien kohdalle ei kuteinkaan ole kyse siitä, että ruoka on liian hyvää. Lihavuus voi olla myös geneettistä tai johtua esim. mielenterveyden ongelmista. Näitä henkilöitä tulisi tukea myös muuten kuin "syö vähemmän".

Aika moni asia on itse asiassa todella yksinkertainen teoriassa, mutta käytännössä asia onkin toinen. Myös liika yleistäminen vie pointin koko asiasta.

Korkeammat haittaverot kaikelle lihottavalle... sokerin, hötön ja rasvan kulutus laskuun.