Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Jos oikeasti haluttaisiin ihmisten laihtuvan
17.04.2020 |
Puhutaan ylipainon olevan iso yhteiskunnallinen ongelma. Jos todella haluttaisiin pudottaa kansan paino normaalirajoihin, tulisi yksilöä auttaa. Syyllistäminen ja motkotus, jopa haukkuminen ei tutkitusti laihduta ketään pidemmän päälle (muuten ei olisi yhtään lihavaa), eikä pelkkä tahdonvoima.
Tarvitaan kokonaisvaltaista terveyden- ja painonhallinnan valmennusta: yhteiskunnalle paljon halvemmaksi tulisi ravintoterapeutin, pt:n, psykoterapeutin ja vaikka vertaistukiryhmän tarjoaminen painonhallinnan avuksi, kuin lihavuusleikkaukset ja liitännäissairauksien hoito. Jotkut todella tarvitsevat ihan kädestä pitäen tukea pitkäksikin aikaa, jotta elämäntavat saadaan oikeasti muutettua pohjia myöten.
Jos ei olla valmiita satsaamaan, ei ole mitään pohjaa kritisoida lihavia. Rakentavat ja lempeät, mutta jämäkät keinot auttavat - ei haukkuminen ja viha. Näin saataisiin tuloksia. Tekijät vain puuttuvat - vai onko kyseessä asenne?
Kommentit (92)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi terveydenhuollon resursseja pitäisi tuhlata? Lihavat kyllä osaavat laihduttaa, jos eivät osaa, niin netistä löytyy niinkin yksinkertainen sääntö, kuin "syö vähemmän kuin kulutat". Kun lihavien kohdalla yleensä se syy miksei laihduteta on yksinkertaisesti se, että ruoka on liian hyvää ja tärkeää. Jos ei itse osaa luoda vaihtoehtoista ajattelumallia, tuskin siihen pystyy muidenkaan avulla. Kyse kuitenkin noin yksinkertaisesta asiasta.
Kaikkien kohdalle ei kuteinkaan ole kyse siitä, että ruoka on liian hyvää. Lihavuus voi olla myös geneettistä tai johtua esim. mielenterveyden ongelmista. Näitä henkilöitä tulisi tukea myös muuten kuin "syö vähemmän".
Aika moni asia on itse asiassa todella yksinkertainen teoriassa, mutta käytännössä asia onkin toinen. Myös liika yleistäminen vie pointin koko asiasta.
Niin minäkin ajattelin kunnes aloin katselemaan sen dr Now'n "my 600lb life"-sarjaa. Se tohtori ei muuta tukea tarjonnut, kuin "potku per*eeseen ja niskasta kiinni.
Aluksi mietin, että onko se joku sadisti kun se "lyö lyötyä". varsinkin kun niillä potilailla oli kaikilla ollut järkyttäviä, traumatisoivia kokemuksia lapsesta asti.
Ei siinä ihmisten iva auta mutta ei myöskään päänsilittely.
Nuo potilaat on samanlaisia kuin juopot jotka pääsee katkolta niin seuraava etappi on viinakauppa.
Eräskin rouva laihtui sairaalassa dieetillä 50kg mutta söi itsensä nopeasti samaan kuntoon kun pääsi kotiin harrastamaan dieettiä omin toimin.
Kuten alkoholistilla, syy syömiseen löytyy kaikesta muusta kuin itsestä.
Niin, no. Jos ihminen on oppinut käsittelemään ongelmansa tietyllä tavalla, mitä oletat, että tapahtuu, kun hänelle sanotaan, ettet saa tehdä noin, mutta ei opeteta, mitä voit tehdä toisin?
Eihän kyse olekaan usein siitä, ettei tiedetä mitä pitäisi tehdä tai mikä se tavoite on. Kyse on monesti siitä, ettei osata toteuttaa ja soveltaa esimerkiksi terveellistä ruokavaliota siinä ympäristössä, missä elää. Siihen moni tarvitsisi ohjausta ja tukea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi terveydenhuollon resursseja pitäisi tuhlata? Lihavat kyllä osaavat laihduttaa, jos eivät osaa, niin netistä löytyy niinkin yksinkertainen sääntö, kuin "syö vähemmän kuin kulutat". Kun lihavien kohdalla yleensä se syy miksei laihduteta on yksinkertaisesti se, että ruoka on liian hyvää ja tärkeää. Jos ei itse osaa luoda vaihtoehtoista ajattelumallia, tuskin siihen pystyy muidenkaan avulla. Kyse kuitenkin noin yksinkertaisesta asiasta.
Kaikkien kohdalle ei kuteinkaan ole kyse siitä, että ruoka on liian hyvää. Lihavuus voi olla myös geneettistä tai johtua esim. mielenterveyden ongelmista. Näitä henkilöitä tulisi tukea myös muuten kuin "syö vähemmän".
Aika moni asia on itse asiassa todella yksinkertainen teoriassa, mutta käytännössä asia onkin toinen. Myös liika yleistäminen vie pointin koko asiasta.
Niin minäkin ajattelin kunnes aloin katselemaan sen dr Now'n "my 600lb life"-sarjaa. Se tohtori ei muuta tukea tarjonnut, kuin "potku per*eeseen ja niskasta kiinni.
Aluksi mietin, että onko se joku sadisti kun se "lyö lyötyä". varsinkin kun niillä potilailla oli kaikilla ollut järkyttäviä, traumatisoivia kokemuksia lapsesta asti.
Ei siinä ihmisten iva auta mutta ei myöskään päänsilittely.
Nuo potilaat on samanlaisia kuin juopot jotka pääsee katkolta niin seuraava etappi on viinakauppa.
Eräskin rouva laihtui sairaalassa dieetillä 50kg mutta söi itsensä nopeasti samaan kuntoon kun pääsi kotiin harrastamaan dieettiä omin toimin.
Kuten alkoholistilla, syy syömiseen löytyy kaikesta muusta kuin itsestä.
Jos mielen traumat jäivät hoitamatta, ei se ihme ole, jos kilot tulivat takaisin. Syy syömiseen löytyy aina itsestä, älä ole yhtään huolissasi. Mutta niitä syitä pitää ruotia pohjamutia myöten, eikä vain syyllistää ja haukkua itsekurin puutteesta. Kyllä jokainen lihava tietää olevansa lihava, ja vaikka kuinka toiset haukkuvat ja halveksivat, se ei ketään auta.
Tuosta itsekurista, tiedän useitakin tupakoitsijoita, jotka harrastavat toisten ilkkumista ylipainon takia. Itse he eivät kuitenkaan kykene olemaan ilman tupakkaa, kuin korkeintaan tunnin. Hieman ristiriitaista.
Vierailija kirjoitti:
Suomessa ja monessa muussa maassa syöminen keskittyy liikaa makuelämyksiin eikä siihen että ruoka on ravintoa. Usein esim. koirien ja kissojen ruokaa ostettaessa valitaan terveellistä, mutta itselle ei.
Ihmisten pitäisi ymmärtää, että ruoka on myös polttoainetta. Joskus saa hemmotellakin, mutta pitää myös miettiä ravintoarvojenkin kannalta, mitä suuhunsa laittaa.
Eikö juuri niissä Euroopan maissa, joissa ruokaan suhtaudutaan kaikista intohimoisimmin ja ruoan makua ja siitä saatavaa nautintoa korostetaan kaikista eniten, ole hoikimmat ihmiset? Tyyliin Ranska ja Italia. Luulen, että Suomessa päinvastoin perusruoka ei ole houkuttelevan makuista eikä näköistä ja jo kouluissa opitaan, että ruoka pitää hotkia vartissa. Tämän vuoksi ihmiset syövät liian vähän oikeaa ruokaa ja korvaavat aterioita kaikenmaailman "herkuilla", jotta saisi syödä edes jotain hyvää / nautinnollista. Jos se perusruoka olisi värikästä, ravitsevaa ja maukasta, ei olisi myöskään tarvetta vetää herkkujen syömistä överiksi. Mutta kun ei, kärsi, kärsi, kirkkaamman kruunun saat.
samoja rasvasia/sokerisia mässyjähän ne lihavat vetää päivästä toiseen.
hedonian ammattilaiset etsii uusia ruokia yms ,ja maistelee.
Itse toivoisin ruokakauppoihin terveellisyyshyllyn, eli kaikkea mahdollista ruokaa joka on terveellistä, tuotteissa voisi olla värikoodit sen mukaan mitä sisältävät tai kuinka terveellisiä ovat. Näin ostaminen helpottuisi eikä tarvisi itse etsiä sitä tietoa mitä on missäkin. Voisi vaan kävellä kauppaan nappailla hyllystä oikean värisiä tuotteita mitään ajattelematta ja ostaa ne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei se ravintoterapeutti voi auttaa, kun itsekin tiedän miten syödä jos haluan laihtua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa ja monessa muussa maassa syöminen keskittyy liikaa makuelämyksiin eikä siihen että ruoka on ravintoa. Usein esim. koirien ja kissojen ruokaa ostettaessa valitaan terveellistä, mutta itselle ei.
Ihmisten pitäisi ymmärtää, että ruoka on myös polttoainetta. Joskus saa hemmotellakin, mutta pitää myös miettiä ravintoarvojenkin kannalta, mitä suuhunsa laittaa.
Eikö juuri niissä Euroopan maissa, joissa ruokaan suhtaudutaan kaikista intohimoisimmin ja ruoan makua ja siitä saatavaa nautintoa korostetaan kaikista eniten, ole hoikimmat ihmiset? Tyyliin Ranska ja Italia. Luulen, että Suomessa päinvastoin perusruoka ei ole houkuttelevan makuista eikä näköistä ja jo kouluissa opitaan, että ruoka pitää hotkia vartissa. Tämän vuoksi ihmiset syövät liian vähän oikeaa ruokaa ja korvaavat aterioita kaikenmaailman "herkuilla", jotta saisi syödä edes jotain hyvää / nautinnollista. Jos se perusruoka olisi värikästä, ravitsevaa ja maukasta, ei olisi myöskään tarvetta vetää herkkujen syömistä överiksi. Mutta kun ei, kärsi, kärsi, kirkkaamman kruunun saat.
Koska jos ruoka on todella maustettua ja jopa suolaista ja rasvaista, ei sitä tule syötyä niin suuria määriä. Ranskassa ja Japanissa ruoka annokset ovat pieniä mutta ruoka MAISTUU niin paljon ettei sitä teekään mieli syödä suuria määriä. Tämä suomalaisessa ruokavaliossa mättää. Myös ruoan esillepanoon pitäisi panostaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse toivoisin ruokakauppoihin terveellisyyshyllyn, eli kaikkea mahdollista ruokaa joka on terveellistä, tuotteissa voisi olla värikoodit sen mukaan mitä sisältävät tai kuinka terveellisiä ovat. Näin ostaminen helpottuisi eikä tarvisi itse etsiä sitä tietoa mitä on missäkin. Voisi vaan kävellä kauppaan nappailla hyllystä oikean värisiä tuotteita mitään ajattelematta ja ostaa ne.
ja thl määrittää sen tervellisyyden?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse toivoisin ruokakauppoihin terveellisyyshyllyn, eli kaikkea mahdollista ruokaa joka on terveellistä, tuotteissa voisi olla värikoodit sen mukaan mitä sisältävät tai kuinka terveellisiä ovat. Näin ostaminen helpottuisi eikä tarvisi itse etsiä sitä tietoa mitä on missäkin. Voisi vaan kävellä kauppaan nappailla hyllystä oikean värisiä tuotteita mitään ajattelematta ja ostaa ne.
ja thl määrittää sen tervellisyyden?
Terveellisyyden voisi jokainen itse määrittää, mutta tämä värikoodaus voisi mm. kertoa tuotteen kalorimäärän tai jos tuotteessa on vaikka sokeria tai rasvaa paljon se voisi siitä värin avulla näkyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo kädestä pitäen pitäisi kaikki tärkeä kaikille opettaa. Kenellä on siihen aikaa ja resursseja? Meitä edeltäneet sukupolvet oppivat kärpässienen olevan myrkyllinen, kun joku söi sen ja kuoli. Sillä tavalla tieto on täällä hankittu, jos ei muuten sulle aukea.
Vierailija kirjoitti:
Ihan ensiksi auttaisi työajan lyhentäminen max. kuuteen tuntiin/pvä, tai vastaavasti neljään päivään/vko. Useilla työssäkäyvillä on aivan liian vähän valoista aikaa ulkoiluun, suomen haasteellisessa ilmastossa tämä erityisesti tulisi huomioida nykyistä paremmin. Lisäksi suuret työllistäjät, kuten hoito-ja palvelualat ovat pitkälti jaloillaan oloa, mikä väsyttää, mutta ei käy tehokkaasta liikunnasta, niin kyllä vähempikin työ riittäisi, että ihmisillä riittäisi jaksaminen omastakin hyvinvoinnista huolehtimiseen työn lisäksi. Eli kyllä kyseessä on enimmäkseen yhteiskunnan asenne, rakettitiedettä tämä ainakaan ei ole.
Hienoa että joku muukin on tätä mieltä. Itse ihmettelen millä ajalla ihmiset treenaavat itsensä huippukuntoon vaikka maratonille. Itse teen täyttä kiireistä työpäivää, hoidan ruokailut, kaupassa käynnit, remontit, paperityöt ja sosiaaliset suhteet jne, minkä päälle pitäisi vielä tuntitolkulla urheilla. Ei onnistu itseltä joten olen hieman plösö vaikka yritänkin liikkua säännöllisesti. Lyhyempi työaika vapauttaisi aikaa ja energiaa urheiluun tai henkiseen virkistäytymiseen kulttuurin parissa .
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sibutramiini takaisin apteekkeihin
Jos haluttaisiin, että ihmiset laihtuisivat niin annettaisiin niiden taas ostaa lääkkeitä, jotka vievät ruokahalun pois. Sibutramiini (Reductil) oli hyvä lääke, sillä karisi kilot kun ei tarvinnut taistella helkkarinmoista nälkää vastaan joka helkkarin minuutti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan ensiksi auttaisi työajan lyhentäminen max. kuuteen tuntiin/pvä, tai vastaavasti neljään päivään/vko. Useilla työssäkäyvillä on aivan liian vähän valoista aikaa ulkoiluun, suomen haasteellisessa ilmastossa tämä erityisesti tulisi huomioida nykyistä paremmin. Lisäksi suuret työllistäjät, kuten hoito-ja palvelualat ovat pitkälti jaloillaan oloa, mikä väsyttää, mutta ei käy tehokkaasta liikunnasta, niin kyllä vähempikin työ riittäisi, että ihmisillä riittäisi jaksaminen omastakin hyvinvoinnista huolehtimiseen työn lisäksi. Eli kyllä kyseessä on enimmäkseen yhteiskunnan asenne, rakettitiedettä tämä ainakaan ei ole.
Hienoa että joku muukin on tätä mieltä. Itse ihmettelen millä ajalla ihmiset treenaavat itsensä huippukuntoon vaikka maratonille. Itse teen täyttä kiireistä työpäivää, hoidan ruokailut, kaupassa käynnit, remontit, paperityöt ja sosiaaliset suhteet jne, minkä päälle pitäisi vielä tuntitolkulla urheilla. Ei onnistu itseltä joten olen hieman plösö vaikka yritänkin liikkua säännöllisesti. Lyhyempi työaika vapauttaisi aikaa ja energiaa urheiluun tai henkiseen virkistäytymiseen kulttuurin parissa .
Kuinka kauan olet ollut plösö? Mitä syöt?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi lihavia pitäisi paapoa?
Kyseessä on ihan itseaiheutettu vaiva - en pidä sitä sairautena edes. Jos on niin tyhmä että syö itsensä tankiksi niin varmasti osaa myös olla syömättä ja laihtuu.
Kortisoni kerää nestettä ja lisää painoa, se on fakta mutta esim masennuslääkkeet ei. Ne tekee näläntunnetta ja on ihan omassa kädesdä tunkeeko sillä suuhun ruokaa vai ei! Koettu on eikä paino noussut.
Eikä genetiikka ole voinut muuttua näin paljon 30 vuodessa että parikymppiset on jo 100 kiloisia "normaalisti"! Mun äitini oli pyöreä - todellisuudessa 62 kiloisena normaalipainon ylärajalla. 1/4 lapsestani ylipainoinen ihan omaa syytään.
Vierailija kirjoitti:
Joo kädestä pitäen pitäisi kaikki tärkeä kaikille opettaa. Kenellä on siihen aikaa ja resursseja? Meitä edeltäneet sukupolvet oppivat kärpässienen olevan myrkyllinen, kun joku söi sen ja kuoli. Sillä tavalla tieto on täällä hankittu, jos ei muuten sulle aukea.
Kärpässieni tappaa kaikki, pizza ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan ensiksi auttaisi työajan lyhentäminen max. kuuteen tuntiin/pvä, tai vastaavasti neljään päivään/vko. Useilla työssäkäyvillä on aivan liian vähän valoista aikaa ulkoiluun, suomen haasteellisessa ilmastossa tämä erityisesti tulisi huomioida nykyistä paremmin. Lisäksi suuret työllistäjät, kuten hoito-ja palvelualat ovat pitkälti jaloillaan oloa, mikä väsyttää, mutta ei käy tehokkaasta liikunnasta, niin kyllä vähempikin työ riittäisi, että ihmisillä riittäisi jaksaminen omastakin hyvinvoinnista huolehtimiseen työn lisäksi. Eli kyllä kyseessä on enimmäkseen yhteiskunnan asenne, rakettitiedettä tämä ainakaan ei ole.
Hienoa että joku muukin on tätä mieltä. Itse ihmettelen millä ajalla ihmiset treenaavat itsensä huippukuntoon vaikka maratonille. Itse teen täyttä kiireistä työpäivää, hoidan ruokailut, kaupassa käynnit, remontit, paperityöt ja sosiaaliset suhteet jne, minkä päälle pitäisi vielä tuntitolkulla urheilla. Ei onnistu itseltä joten olen hieman plösö vaikka yritänkin liikkua säännöllisesti. Lyhyempi työaika vapauttaisi aikaa ja energiaa urheiluun tai henkiseen virkistäytymiseen kulttuurin parissa .
No itse en treenaa maratonille mutta ystäväpiirissä on 2 huippu-uraa tekevää 2 lapsen äitiä jotka ehtivät tuon oikein hyvin
Matkustavat mm maailmalla 5-10pv/kk. Aina on lenkkivaatteet mukana ja aamulla ennen aamiaista ehtii hyvin juoksemaan vaikka NY kaduilla tai puistoissa. Mikään ei estä heitä. Kotona vielä helpompi kun juokdumaadtot alkaa melkein koyiovelta. Toinen lenkki aamulla, toinen illalla.
Itse en juokse mutta treenaan muuten. Mun aikani työn, työmatkojen, lasten, ladtenlasten, miehen ja kodinhoidon ohella on mennyt mm 3 talon rakentamiseen vuosien mittaan. Kaikkea ehtii kun viitsii.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan ensiksi auttaisi työajan lyhentäminen max. kuuteen tuntiin/pvä, tai vastaavasti neljään päivään/vko. Useilla työssäkäyvillä on aivan liian vähän valoista aikaa ulkoiluun, suomen haasteellisessa ilmastossa tämä erityisesti tulisi huomioida nykyistä paremmin. Lisäksi suuret työllistäjät, kuten hoito-ja palvelualat ovat pitkälti jaloillaan oloa, mikä väsyttää, mutta ei käy tehokkaasta liikunnasta, niin kyllä vähempikin työ riittäisi, että ihmisillä riittäisi jaksaminen omastakin hyvinvoinnista huolehtimiseen työn lisäksi. Eli kyllä kyseessä on enimmäkseen yhteiskunnan asenne, rakettitiedettä tämä ainakaan ei ole.
Hienoa että joku muukin on tätä mieltä. Itse ihmettelen millä ajalla ihmiset treenaavat itsensä huippukuntoon vaikka maratonille. Itse teen täyttä kiireistä työpäivää, hoidan ruokailut, kaupassa käynnit, remontit, paperityöt ja sosiaaliset suhteet jne, minkä päälle pitäisi vielä tuntitolkulla urheilla. Ei onnistu itseltä joten olen hieman plösö vaikka yritänkin liikkua säännöllisesti. Lyhyempi työaika vapauttaisi aikaa ja energiaa urheiluun tai henkiseen virkistäytymiseen kulttuurin parissa .
Mä treenaan viidesti viikossa. Muuta en sitten ehdikkään. Ei ole lapsia, eikä parisuhdetta. Mietin kyllä usein, miten perheelliset löytää aikaa työpäivän jälkeen useana päivänä tavoitteelliseen treenaamiseen? Se aika on sitten pois sitten jostain muusta. Priorisoinnistahan tässä on tietenkin kyse, mutta en kyllä näe vääräksi priorisoida lasten, perheen ja ystävien kanssa vietettyä aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Miksi lihavia pitäisi paapoa?
Kyseessä on ihan itseaiheutettu vaiva - en pidä sitä sairautena edes. Jos on niin tyhmä että syö itsensä tankiksi niin varmasti osaa myös olla syömättä ja laihtuu.
Kortisoni kerää nestettä ja lisää painoa, se on fakta mutta esim masennuslääkkeet ei. Ne tekee näläntunnetta ja on ihan omassa kädesdä tunkeeko sillä suuhun ruokaa vai ei! Koettu on eikä paino noussut.
Eikä genetiikka ole voinut muuttua näin paljon 30 vuodessa että parikymppiset on jo 100 kiloisia "normaalisti"! Mun äitini oli pyöreä - todellisuudessa 62 kiloisena normaalipainon ylärajalla. 1/4 lapsestani ylipainoinen ihan omaa syytään.
Genetiikka ei ole muuttunut. Mutta ruoka on. Annokset on isompia, ruokaa myydään isommissa pakkauksissa ja sitä mainostetaan huomattavasti enemmän. Ja ne mainokset oikeesti vaikuttaa. Miksi te luulette, että niistä muuten kannattaa maksaa?
Vierailija kirjoitti:
Miksi lihavia pitäisi paapoa?
Kyseessä on ihan itseaiheutettu vaiva - en pidä sitä sairautena edes. Jos on niin tyhmä että syö itsensä tankiksi niin varmasti osaa myös olla syömättä ja laihtuu.
Kortisoni kerää nestettä ja lisää painoa, se on fakta mutta esim masennuslääkkeet ei. Ne tekee näläntunnetta ja on ihan omassa kädesdä tunkeeko sillä suuhun ruokaa vai ei! Koettu on eikä paino noussut.
Eikä genetiikka ole voinut muuttua näin paljon 30 vuodessa että parikymppiset on jo 100 kiloisia "normaalisti"! Mun äitini oli pyöreä - todellisuudessa 62 kiloisena normaalipainon ylärajalla. 1/4 lapsestani ylipainoinen ihan omaa syytään.
Sun mielestä terveydenhuollosta avun tarjoaminen on paapomista? Koska terveydellinen ongelmahan se ylipaino on.
Alue: Aihe vapaa
Minä ainakin kirjoittelen ihan vitsillä näitä "punnitaan työttömät ja kaupassakävijät"-kommentteja. En tajua koronahysteriaa enkä pakkolakeja, mutta nyt kun sille tielle ollaan lähdetty, minusta kannattaisi hyödyntää pakkolakeja siellä, missä niistä olisi oikeasti hyötyä. Tajuan kyllä, että se on täysin mahdoton ajatus, koska tässä maassa ei tehdä ylipäätään mitään järkevästi.