Lue keskustelun säännöt.
Voinko vain lähteä huomenna kävelemään sanomatta sanaakaan henkisesti väkivaltaisesta kulissisuhteesta!? Tsempatkaa!
13.04.2020 |
Yritän sisällyttää kaiken vihan, turhautumisen, ahdistuksen ja häpeän lyhyesti tähän sisältöön.
Kaikki tämä meidän taival alkoi niin räjähdysmäisen nopeasti ja aivan saamarin tyhmänä lähdin leikkiin mukaan vaikka hälytyskellot jo minulle varoittelivat tasaisin väliajoin suhteen todellisista tarkoitusperistä.
En vain tahtonut uskoa itseäni.
Kaikki on mennyt ihan sekaisin elämässäni ja minusta on tullut onneton, olen lihonnut, alkoholia on kulunut liikaa(!), näen painajaisia ja päällimmäisenä tunteena aina kun herään on joko ahdistus, lievästi sanottuna kyrsiintynyt olo tai masentunut.
Olen yrittänyt sopeutua johonkin talon emännän rooliin, jossa pidän miehestä (ja hänen lapsistaan) huolta. Siivoan, teen ruoat, käyn kaupassa ja annan miehelle mahdollisuuden jokapäiväiseen "sala"tissutteluun. Kamalaa.
Miten voisin muka aikuista miestä kieltää ja sen seuraus olisikin itselleni vahingollisempaa impulssiivisen ja henkisen hyökkäyksen vuoksi.
Nykyään juo joka päivä sen pari koska stressi, paineet, rahahuolet yms yms.....
Pahinta on, että sitten kunnolla humalassa ollessaan(silloin ei ole lapsia hänen luonaan) vielä mitätöi, heittää sovinistisia vitsejä, alistaa(pahemmin kun selvinpäin) ja lisäksi haukkuu tai/sekä nöyryyttää ystäviensä läsnäollessa.
Vitsi miten hienoa tämä parisuhdearki onkaan tämän kanssa. Ei ollut yhtään sitä mitä joskus lupaili ja pahemmaksi varmaan menee.
Juu hyviä hetkiä on tottakai ja varsinkin tänään ollut taas ihan lempeä kun aistii minun olevan etäinen. Mutta en jaksa enää tunteiden vuoristorataa ja esittämistä.
Tajusin vain tässä yksi päivä, ettei ole edes tunteita enää koska olen kokenut niin paljon halveksuntaa kaikista yrityksistäni huolimatta toimivasta suhteesta.
Lisäksi mies on minua huomattavasti vanhempi mutta henkinen kypsyys tuntuu olevan jäänyt käymättä läpi.
Harmi, että omaan korostuneen omatunnon ja tiedän miehen elämänlaadun sinällään huononevan kun ei ole naista hoitamassa kotia ja minun "kouluttaminen" meni hukkaan.
Miksi säälin niin paljon? Eilen vielä puhui omasta masennuksestaan mutta ei ymmärrä mitä aiheuttaa lähipiirilleen käytöksellään mutta häntä pitäisi ymmärtää.
Silmäni ovat vain avautuneet ja seksikin hänen kanssaan etoo.
Haluan vapauteni ja säilyttää vielä elämäni, itsenäisyyden sekä nauttia nuoruudestani kun vielä voin.
Pakko päästää irti ja huomiselle on kyytikin jo tilattu.
Toivon vaan, etten pettäisi itseäni koska suhde on ollut erittäin hankala päästä pois kaiken absurdien tilanteiden keskellä.
Ihan on joutunut käymään pitkiä keskusteluja ja jahkailuja sekä itsesyyytöksiä läpi omassa päässä, että olen päässyt tähän asti.
Kiitos.
Kommentit (104)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mieti kannattaako lähteä. Voit löytää edestäsi vielä kilt timiehen ja sitten vasta kaduttaakin.
Pahinta on sekin kun tiedän mikä sairas kohtaus sieltä tulee kun olen lähtenyt ja minun syyllistäminen on varmasti rajua.
Vielä kun tiedän, että se on heikoin kohtani.
En haluaisi tuottaa pahaa oloa kenellekään mutta enää ei jaksa vain itsekään, olen uupunut siihen, ettei rajojani kunnioiteta enkä pysty omalla toiminnallani asioita muuttamaan vaikka olen antanut ihan kaiken mitä olen pystynyt.
Sekin kalvaa, että vain lähden. Tai etten enää vastaa, että olen kylmä.
Mutta en tiedä mitä muutakaan voin tehdä, jotta tietäisin säilyttäväni oman mielenterveyteni varmasti.
Ap
Voi kyynel. Lähdet vaan menemään. Siinähän ukko purnaa yksinään. Oma elämä kullakin elettävänä. Joko lähdit ?
Olet varman kulkenut jo pitkän matkan päästäksesi tuohon vaiheeseen. Onhan sinulla paikka, missä asua - vaikka väliaikainenkin? Onko sinulla joku ystävä tai muu luotettava, jolle voit purkaa tuntojasi? Toivon onnea ja päättäväisyyttä ratkaisuusi. Voi olla että tulee hetkiä, jolloin epäröit ja haluat peruuttaa päätöksesi, mutta ne ovat ohimeneviä. Mieti silloin, millaista elämää haluat elää ja mitä sinun pitää tehdä että voit elää itsellesi hyvää elämää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tottakai voit erota. Mies pärjää kyllä, vaikka olisi ollut naisongelmia, ei varmasti ihmetytä miksi on ollut. Hyvinvointisi on ensisijalla.
Kyllä sä voit. Sulla on suunnitelma tehtynä, pidä siitä kiinni.
Vinkkejä jatkoon: tietojenluovutuskielto, yhteystiedot salaiseksi ja vaihda puhelinnumero. Jos tarvii, soita Naisten Linjalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Usko vanhemman naisen sanaa, lähde huomenna äläkä katso taaksesi. Estä mies niin ettei hän pääse manipuloimaan sinua takaisin. Löysin tänään kuvan 20 vuoden takaa itsestäni ja voi vee että harmittaa kaikki virheet mitä olen sen jälkeen tehnyt nyt kun katson sitä kuvaa jossa olen nuori ja vahva ja uskon elämään. Kunpa olisin silloin uskonut enemmän itseeni ja että ansaitsen parempaa. Ap, elämä on lyhyt ihan aikuisten oikeasti. ÄLÄ jää tuohon enää hetkeäkään tuhlaamaan kallisarvoista aikaasi.
Ja tuossa on vain murto-osa kaikesta mikä on minut saanut voimaan huonosti.
On niin paljon tilanteita.
Salattuja kyyneleitä piilossa, komentamista, huutamista, ihan kamalaa alistamista, erolla uhkailua, tavaroiden heittämistä.
Todella ristiriitaista ja manipuloivaa käytöstä.
Eläimet pelkäävät häntä, niin myös oma lapsikin (aikuinen) .
Huomaa, että jännittää isänsä läsnäoloa todella paljon. Ääni murenee, on varautunut, ilmeetön sekä tärisee hieman.
On kai saanut osansa huutamisesta ja mies käyttää valta-asemaansa häpeilemättä hyväkseen. Hänen lapsensa kertoi, että on aina ollut samanlainen eikä ole osannut suhtautua oikein hänen seurassaan vaan yrittää aistia tunnelmaa ja miellyttää tai olla näkymätön.
Mies on kaksijakoinen ihminen, siksi hänellä on pysynyt välit kuitenkin kaikkiin lähipiirissään. Voi olla siis myös todella mukava ja hieno tyyppi.
Ei siis fyysistä väkivaltaa mutta henkistä.
En ymmärrä miten olen jaksanut tai pystynyt..
En aina ymmärrä miksi tämä on ollut niin vaikeaa vaikka olen lukenut ja kuunnellut narsismista, väkivaltaisesta suhteesta jne.
Kaikki on ollut päivänselvää mutta kuitenkin hankalaa myöntää ja oikeasti nähdä ilmiselvää ja tuhoavaa kaavaa. Näin se vain menee..
Täytyy aloittaa terapia.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Henkistä väkivaltaa on myös se, että ei osaa keskustella, käydä dialogia, vaan oksentaa pahanolonsa yksipuolisesti eli vuoropuhelua ja rakentavaa kritiikkiä sietämättä anonyymisti netissä.
Todellista henkistä pahoinpitelyä sekin, että elämänkumppani lähtee yhteisestä kodista yhtäkkiä, ennalta kertomatta, mitään selittämättä. Asiat jäävät täysin läpikäymättä.
Mielenterveytenne ei kummallakaan tuosta noin tyhmästä liikusta kyllä ainakaan kasva. Et sinä itseäsi suojaa vaikka niin luuletkin. Olet muuten itsekin 50% vastuussa suhteenne tilasta.
Olette kumpikin tai ainakin sinä tekstisi valossa täysin kykenemätön parisuhteeseen eli sanoisin nettidiagnoosina että olette juurikin toisenne ansainneet. Pysyppä ihan kotona, niin ei ainakaan vahinko lähde kiertämään.
Niin ja kokeileppas joskus sitä, että pitäisit parisuhdekumppania ihan ihmisenä.
Ei muuta kuin tsemppiä uuteen tulevaisuuteen. Oikean päätöksen teit!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aaaaa no sieltähän se taikasana tulikin: narsisti. Nyt ei tarvikaan katsoa peiliin yhtään ja saa heittäytyä luvan kanssa oikein Uhriksi. Huoh... Miksi edes yritän että ihmiset olisivat ihmisiksi....
Sydämelliset kiitokset vastaajille.
Pakko pitää tämä vahvuus, en saa nyt pettää itseäni.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lähde ensin itse. Keskustele muualla mitä eläinten kanssa voidaan tehdä, jos mies pelottaa niitä.
Lähde jo eilen! Ansaitset parempaa.
Vierailija kirjoitti:
Lähde ensin itse. Keskustele muualla mitä eläinten kanssa voidaan tehdä, jos mies pelottaa niitä.
Ei miehellä ole lemmikkejä enää.
Puhui kouluttamisesta kun ihmettelin kun lemmikki oli kylässä ja käyttäytyi oudosti.
En tiedä onko normaalia, että koira pissaa lattialle ja peloissaan korvat luimussa matelee miehen läsnäollessa. Varmasti hyvin koulutettu mutta pelolla ainakin.
Nyt koira on kuulemma lellitty pilalle toisten käsissä mutta minun mielestäni vaikutti muuten oikein reippaalta ja onnelliselta.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Henkistä väkivaltaa on myös se, että ei osaa keskustella, käydä dialogia, vaan oksentaa pahanolonsa yksipuolisesti eli vuoropuhelua ja rakentavaa kritiikkiä sietämättä anonyymisti netissä.
Todellista henkistä pahoinpitelyä sekin, että elämänkumppani lähtee yhteisestä kodista yhtäkkiä, ennalta kertomatta, mitään selittämättä. Asiat jäävät täysin läpikäymättä.
Mielenterveytenne ei kummallakaan tuosta noin tyhmästä liikusta kyllä ainakaan kasva. Et sinä itseäsi suojaa vaikka niin luuletkin. Olet muuten itsekin 50% vastuussa suhteenne tilasta.
Olette kumpikin tai ainakin sinä tekstisi valossa täysin kykenemätön parisuhteeseen eli sanoisin nettidiagnoosina että olette juurikin toisenne ansainneet. Pysyppä ihan kotona, niin ei ainakaan vahinko lähde kiertämään.
Niin ja kokeileppas joskus sitä, että pitäisit parisuhdekumppania ihan ihmisenä.
Heti alkuun vähän oikeinkirjoitusta - kokeilepa ja pysypä - tämä on oikea kirjoitusmuoto.
Toisekseen luitko ap:n kaikki kirjoitukset loppuun asti? Mies on sitä luokkaa, ettei hänen kanssaan varmaan kannata edes yrittää keskustella tai neuvotella asioista? Näiden tekstien perusteella sanoisin, että ap:n oman turvallisuuden takiakin on parempi, että hän lähtee ilmoittamatta etukäteen. Jos olisin ap.niin lähettäisin miehelle eron jälkeen kirjeen, jossa kertoisin tuntemuksistani ja eron syistä. Mutta varmaan odotettavaa, että mies ei ole kovin empaattinen tai ymmärtäväinen luonteeltaan.
Lähde.
Tulee päivä, jolloin kiität itseäsi että sait aikaseksi lähteä.
Tämä päivä on joskus monen vuoden takainen.
Tulet huomaamaan, että elämä voi olla ihanaa.
minkä ikäsiä olette ja kauan yhess