Ajatuksia Temosten kasvatusmetodeista?

Miks toi Olgan naama näkyy nykyään joka aviisissa?

Vierailija kirjoitti:

Miks toi Olgan naama näkyy nykyään joka aviisissa?

Mainostaa elokuvaa. Kasvatusmetodit vaikuttavat hyviltä.

Luin juuri Antti Röngän ja Petri Tammisen kirjan "Silloin tällöin onnellinen" ja siinä oli minusta hirmuisen hienosti (isä poika suhteen pohtimisen lomassa) todettu että "Lapsi tarvitsee isää, jotta tuntuisi turvalliselta elää. Nuori tarvitsee isää, jotta tuntuisi turvalliselta vi**uilla."

Koitan pitää aina mielessäni tämän, kun sellainen liika auktoriteettimentaliteetti puskee esiin kiukuttelevan lapsen kanssa. Itseni meinaan on kasvatettu juuri sillä mentaliteetilla, että vanhemmille ei ryttyilä pätkääkään ja kyllä niitä asioita on joutunut käsittelemään tässä aikuiseksi ja vanhemmaksi kasvaessaan. Tuo hotellista kotiin ajaminen kuulostaa juuri sellaiselta, mitä omat vanhempan olisivat voineet tehdä :(

Mekin teimme kerran noin jäätelöbaarissa. Lapsi oli silloin 4-5 v. Toimi hyvin, tilanne ei koskaan toistunut.

Vaikeammaksi tuli, kun on muita sisaruksia mukana. Hekin jäävät ilman, ja se ei ole reilua.

Jos lapset ei osaa käyttäytyä lähdetään tilanteesta pois ja kotiarestia tulee viikkoja rangaistukseksi huonosta käytöksestä

Silppu kirjoitti:

Jos lapset ei osaa käyttäytyä lähdetään tilanteesta pois ja kotiarestia tulee viikkoja rangaistukseksi huonosta käytöksestä

Kuulostaa terveeltä meiningiltä - kasvatat lapsesi varmaan kuten koirasikin?

Minä en antaisi tuukalle kasvatettavaksi edes yhtä hampun taimenta. Lapsia saa valitettavasti tehdä jokainen ilman mitään soveltuvuustestiä. Sitten kun niitä kuitenkin tekee niin pitää sallia ne virheetkin mitä lapsi tekee. Niistä virheistä normaali lapsi oppii eniten ja yleensä kerralla.

Tuukan kohdalla ei sarasvuo leffakaan opettanut tarpeeksi. Annetaan taas yksi ilmainen vinkki. Jos tekee elokuvan ja haluaa sille menestystä niin sen pitää olla sellainen joka viihdyttää ja tarjoaa hetken todellisuuspakoa.

Koston ja loogisen seuraamuksen raja on melko häilyvä. 

Miksi ihmeessä koko perheen pitää kärsiä, jos joku 3,5-vuotias, nippanappa taaperoiän ylittänyt lapsi saa kiukkukohtauksen ravintolassa? Siinähän se lapsi koko porukkaa sit pyörittääkin ja saa kauhean shown aikaiseksi. Riittää että toinen vanhempi vie lapsen ulos, ja takaisin voi palata sit kun lapselle kelpaa ne ranskikset mitä pöytään laitetaan. 

Hyvät käytöstavat on toki tärkeitä, mutta ainakin omassa lapsuudessa se meni ihan liiallisuuksiin. Sellaiseksi seinäkukkaseksihan siitä sit kasvaa, ettei vaan vaivaisi tai häiritsisi koskaan ketään, koko ajan kiinnittää liikaa huomiota siihen mitä sanon ja mitä teen. Itse olen paljon tehnyt töitä aikuisena päästäkseni irti liiallisesta itsekontrollista, jota valitettavasti olen osaltani siirtänyt myös omiin lapsiini. 

Muutenkaan ei ihan mene läpi tuo että he muka käyttää "keskustelevaa kasvatustapaa".

Temosilla ei kasvateta, koska meillä riitelevät lapset olisi osanneet lopettaa riitansa jo yhdestä sanasta. Toisaalta vanhempana jossain hotellissa olisin osannut jo ensioireista lopettaa riidan alkuunsa, joten koko episodia ei olisi syntynyt.

Vaikuttaa siltä, että Temoset ovat hyvin välinpitämättömiä vanhempia, joissa sitten katkeaa pinna ja se kostetaan lapsille äärimmäisinä tekoina. Ei tuossa ole kyse kasvatuksesta, vaan isän isosta egosta. Kun ei osaa kasvattaa, niin siitä kärsivät lapset.

Vierailija kirjoitti:

Koston ja loogisen seuraamuksen raja on melko häilyvä. 

Miksi ihmeessä koko perheen pitää kärsiä, jos joku 3,5-vuotias, nippanappa taaperoiän ylittänyt lapsi saa kiukkukohtauksen ravintolassa? Siinähän se lapsi koko porukkaa sit pyörittääkin ja saa kauhean shown aikaiseksi. Riittää että toinen vanhempi vie lapsen ulos, ja takaisin voi palata sit kun lapselle kelpaa ne ranskikset mitä pöytään laitetaan. 

Hyvät käytöstavat on toki tärkeitä, mutta ainakin omassa lapsuudessa se meni ihan liiallisuuksiin. Sellaiseksi seinäkukkaseksihan siitä sit kasvaa, ettei vaan vaivaisi tai häiritsisi koskaan ketään, koko ajan kiinnittää liikaa huomiota siihen mitä sanon ja mitä teen. Itse olen paljon tehnyt töitä aikuisena päästäkseni irti liiallisesta itsekontrollista, jota valitettavasti olen osaltani siirtänyt myös omiin lapsiini. 

Muutenkaan ei ihan mene läpi tuo että he muka käyttää "keskustelevaa kasvatustapaa".

Niin tai sitten toiseen äärilaitaan, jota eräs tuttuni edustaa. Kun on päästy siitä ikeen alta pois, auktoriteetteja ei siedetä laisinkaan. Mutta toisaalta omat lapset kasvatetaan kuin armeijassa.

Mua huvitti tämä: "Mikään ei ole rasittavampaa kuin jossain illanistujaisissa, että siellä on lapsi, joka varastaa omilla tyhjänpäiväisyyksillään koko show’n, Olga naurahtaa ja selventää: Kun sitäkin on, että aikuiset kuuntelevat hiljaa paikoillaan, kun lapsi esimerkiksi laulaa seurueelle sadatta kertaa saman kappaleen ja sen jälkeen vielä sanotaan, että ”no, laula vielä kerran vaan, me tässä istumme ja kuuntelemme.” Se ei ole kivaa."

Että lapset varastaa "tyhjänpäiväsyyksillään" aikuisten illan ja sitten taas toisessa lauseessa selittää kuinka lapset otetaan mukaan aikuistein juttuihin. Otetaan, jos osataan olla silleen kivasti, että Olgakin viihtyy.

Vierailija kirjoitti:

Mua huvitti tämä: "Mikään ei ole rasittavampaa kuin jossain illanistujaisissa, että siellä on lapsi, joka varastaa omilla tyhjänpäiväisyyksillään koko show’n, Olga naurahtaa ja selventää: Kun sitäkin on, että aikuiset kuuntelevat hiljaa paikoillaan, kun lapsi esimerkiksi laulaa seurueelle sadatta kertaa saman kappaleen ja sen jälkeen vielä sanotaan, että ”no, laula vielä kerran vaan, me tässä istumme ja kuuntelemme.” Se ei ole kivaa."

Että lapset varastaa "tyhjänpäiväsyyksillään" aikuisten illan ja sitten taas toisessa lauseessa selittää kuinka lapset otetaan mukaan aikuistein juttuihin. Otetaan, jos osataan olla silleen kivasti, että Olgakin viihtyy.

Ihan oikein. Lapset saavat olla mukana, mutta sivustakatselijoina. Sillä tavalla opitaan elämää ja maailmaa, ei niin, että itse ollaan pääosassa.

Sormi on hyvä lasten kasvattaja. Jos riiteli tai kiukutteli niin sanoin että koita pärjätä sormelle. Se sormi on edelleen voittamaton. Kutitti mahasta, kainaloista jne niin että kikatus oli pahimmillaan hapen haukkomista. Nyt ovat jo teinejä ja jopa omasta mielestä ihmeellisen hyvin käyttäytyviä. En ole 3-4 vuoteen joutunut komentamaan mitään. Kaikki tapahtuu pyytämällä.

Syitä omaan tapaan ei tarvitse etsiä. En ole sellainen mitä omat vanhemmat. Mulle lapsikin on ihminen ja kohtelu sen mukaista. Toivoa saa ja hyvällä tuurilla nuista kasvaa parempia aikuisia mitä itse olen.

Aika extremeltä vaikuttaa. Siis ymmärrän, jos kiukuttelevalta lapselta kielletään jäätelöt tms. On ihan hyvä oppia että teoilla on seuraamuksia. Mutta, jos seuraamukset kiukuttelusta on jotain noin radikaalia, että koko perheen hotellimatka perutaan, niin onnistuu kyllä kasvattamaan just sellaisia lapsia jotka eivät enää missään tilanteessa uskalla ilmaista turvallisesti kiukkuaan. Aika surullista minusta.

Kylläpäs ap arvostelee, onko varaa länkyttää? Kerrohan omat menestyksekkäät metodisi?

Vierailija kirjoitti:

Sormi on hyvä lasten kasvattaja. Jos riiteli tai kiukutteli niin sanoin että koita pärjätä sormelle. Se sormi on edelleen voittamaton. Kutitti mahasta, kainaloista jne niin että kikatus oli pahimmillaan hapen haukkomista. Nyt ovat jo teinejä ja jopa omasta mielestä ihmeellisen hyvin käyttäytyviä. En ole 3-4 vuoteen joutunut komentamaan mitään. Kaikki tapahtuu pyytämällä.

Syitä omaan tapaan ei tarvitse etsiä. En ole sellainen mitä omat vanhemmat. Mulle lapsikin on ihminen ja kohtelu sen mukaista. Toivoa saa ja hyvällä tuurilla nuista kasvaa parempia aikuisia mitä itse olen.

Kiitos hyvästä vinkistä. Itse pyrin samaan, esim tämä auttaa:

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/03/30/vuorovaikutuskouluttaja-elina-…

Olisko aikuinen duunikaveri pakotettu autoon ja kotimatkalle konferenssista, vai annettu mahdollisuus yrittää uudelleen?

Muistavat lopun elämäänsä, hoh ho.

Ihan oikein, että lasten pitää hallita kaikki tunteensa. Varmasti lapsi muistaa lopun ikänsä, että on pilannut koko perheen loman omilla tunteillaan. Kyllä tuossa oppii.

Joku sentään vaivautuu opettamaan, että huonolla käytöksellä on seuraamuksia, jotka eivät aina ole niin kivoja. Ehkä vähän extremeä, mutta toisaalta eiköhän lapset muista seuraavalla kerralla, että turhanpäiväinen kiukuttelu johti siihen, että se kiva juttu peruttiinkin. Saattaa lisätä kynnystä kiukutella seuraavalla kerralla.

Ei se, että lapselle asettaa selkeät rajat, ole mielestäni huono asia kasvatuksessa. Ja kuten aiempi kommentoija totesi, lapset voi opettaa siihen, että he ovat mukana osallistumassa ilman, että heidän tarvitsee olla niitä silmäteriä koko ajan. Kyllä lapsen tulee traumatisoitumatta ymmärtää, että äiskällä ja iskällä on joskus muillekin asiaa ja sen oman juttunsa kertomisessa pitää odottaa vuoroaan. Ihan kuten asialliset, hyväkäytöksiset aikuisetkin odottaa omaa vuoroaan.

Aikamoinen ylilyönti lähteä kotiin. 

Tossa lapsi oppii vaan että jotkut tunteet on paha ja aiheuttavat hylkäämisen. Juuri tätä nykyään yritetään kitkeä kasvatuksesta. Jäähyjä ja eristämistä, leimaamista ja kostoa.