Lue keskustelun säännöt.
Muita, jotka ”katuvat” uusperhettä? Onko suhteenne loppunut miehen lapsen takia?
01.01.2020 |
Onko täällä muita, jotka katuvat uusperhettä? Itsellä tilanne sellainen, että olen ollut pitkässä suhteessa miehen kanssa, jolla on tällähetkellä teini-ikäinen lapsi. Omat vaikeutemme ja hyvät hetket on ollut ja kaikesta aina selvitty. Miehen ex tuonut omat lisäyksensä soppaan. Joskus aiemmin olen miettinyt eroa, kun on alkanut oikein kunnolla vituttamaan. Nyt meillä on kuitenkin yhteinen lapsi ja alkaa ottamaan päähän, kuinka paljon tämän teini-ikäisen oikkujen mukaan pitäisi vieläkin elää. Hän on kuitenkin jo kohta aikuinen. En jaksa alkaa mitään yksityiskohtaisia esimerkkejä antamaan, mutta kuitenkin hänellä aina älyttömiä vaatimuksia, joita sitten isi olisi toteuttamassa ettei mene välit.. tämä sitten vaikuttaa tietty meidän arkeen ja elämään. Ja mistään ilkeästä äitipuolen roolista ei ole nyt kysymys. Kertokaahan kokemuksia, onko suhteenne loppunut miehen lapsen takia??
Kommentit (488)
Uusperheet pitäisi lailla kieltää. Varsinkin naiset tuovat käenpoikiaa eläteiksi. Älkää hel vetti miehet tähän suostuko!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ymmärrän täysin! Olin myös itse lapseton, kun lähdin tähän suhteeseen ja eroajatukset kävivät jo aiemmin mielessä. Itsellä oli myös ajatuksia ja haaveita siitä, miten paljon yksinkertaisempaa elo ydinperheessä on.
Meillä kuitenkin on nyt yhteinen lapsi, joten ero tuntuu hankalammalta nyt.
Ap
no teini-ikäinen on kohta aikuinen. muutaman vuoden päästä elämä on täysin erilaista. ja sitten on mahtavaa kun on se oman lapsen isä omassa perheessä mukana.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on loppunut viiden vuoden parisuhde miehen lasten takia - tai ei oikeastaan lasten takia vaan sen takia, että hänellä ylipäätään oli lapsia. Lapset olivat suhteen alkaessa 1- ja 3-vuotiaat. Exälläni oli exänsä kanssa huonot välit, mikä osaltaan hankaloitti suhdettamme. Lapset olivat ihan normaaleja lapsia, eivät mitenkään erityisen hankalia. Itseäni kuitenkin alkoi rassata se, että kaikki asiat piti suunnitella miehen lasten aikataulujen ja "lapsivuorojen" perusteella ja lasten äiti tietysti löi kapuloita rattaisiin, minkä ehti. Olin itse lapseton, joten sikäli olin hyvin eri tilanteessa kuin sinä. Olisin halunnut miehen kanssa normaalin kahden aikuisen parisuhteen, johon olisi sitten lapsia tullut myöhemmin. Emme kuitenkaan missään vaiheessa saaneet elää omilla ja parisuhteemme ehdoilla, ja kyllästyin tilanteeseen ja lähdin. Oli aivan oikea päätös.
Tuo ymmärrän vastaukseni oli tähän. Ja itseäkin nyt niin ärsyttää, kun en oikeastaan koskaan saanut sellaista kahden aikuisen parisuhdetta, jossa päätämme kaiken oman tahdomme mukaan ja johon olisi tullut lapset myöhemmin. Viestini siis muille naisille, välttäkää näitä kuvioita ja ottakaa mies jolla ei lapsia entisestä suhteesta!
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
no teini-ikäinen on kohta aikuinen. muutaman vuoden päästä elämä on täysin erilaista. ja sitten on mahtavaa kun on se oman lapsen isä omassa perheessä mukana.
Hyvä pointti tuo, mutta epäilenpä että onko hän kuitenkaan koskaan aikuinen. Niin siloiteltu on hänen tiensä ollut ja vanhemmat koittavat välttää kaikki pettymykset normaalin kasvatuksen kustannuksella. On myös todella hemmoteltu eikä ole joutunut koskaan tekemään minkään eteen yhtään mitään.
Ja edelleen pitää isin kaikki vaatimukset toteuttaa ettei vaan mene välit!
Ap
En ole koskaan kuullut ainoatakaan hyvin päättynyttä, onnellista tarinaa uusioperheistä joten en sellaiseen missään nimessä ryhtyisi. Kertomuksia uusioperhehelveteistä kyllä riittää. Muutenkin mies jolla on lapsia on täydellinen turn-off.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan kuullut ainoatakaan hyvin päättynyttä, onnellista tarinaa uusioperheistä joten en sellaiseen missään nimessä ryhtyisi. Kertomuksia uusioperhehelveteistä kyllä riittää. Muutenkin mies jolla on lapsia on täydellinen turn-off.
Fiksu nainen!
Uusperheet ovat luonnottomia eikä tässä hommassa ole kellään hyvä olla..
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
no teini-ikäinen on kohta aikuinen. muutaman vuoden päästä elämä on täysin erilaista. ja sitten on mahtavaa kun on se oman lapsen isä omassa perheessä mukana.
Hyvä pointti tuo, mutta epäilenpä että onko hän kuitenkaan koskaan aikuinen. Niin siloiteltu on hänen tiensä ollut ja vanhemmat koittavat välttää kaikki pettymykset normaalin kasvatuksen kustannuksella. On myös todella hemmoteltu eikä ole joutunut koskaan tekemään minkään eteen yhtään mitään.
Ja edelleen pitää isin kaikki vaatimukset toteuttaa ettei vaan mene välit!Ap
Kuulostaa aivan yhdeltä serkkutytöltäni! On saanut aivan kaiken mitä on halunnut, hänen ei ole koskaan tarvinnut tehdä mitään ja lisäksi hänet on kasvatettu röyhkeäksi ja ylimieliseksi jota hän on myös elämänsä rahoittajia kohtaan. Todellinen karhunpalvelus lapselle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kadun!! Vaikeata enää erota, koska on yhteinen lapsi 😭
Nimenomaan karhunpalvelus! Sitä olenkin yrittänyt tässä kuviossa selittää, että normaalit rajat ja kasvatus sekä pienet pettymykset ovat hyväksi ja normaaleja asioita. Mutta ei ei vaan voi ymmärtää tämä mies. Aivan pelottaa mikä tästä nuoresta tulee ja pitäisi kuitenkin loppuelämä katsella.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan kuullut ainoatakaan hyvin päättynyttä, onnellista tarinaa uusioperheistä joten en sellaiseen missään nimessä ryhtyisi. Kertomuksia uusioperhehelveteistä kyllä riittää. Muutenkin mies jolla on lapsia on täydellinen turn-off.
Fiksu nainen!
Uusperheet ovat luonnottomia eikä tässä hommassa ole kellään hyvä olla..Ap
Kiitoksia. Toivon sinulle parempaa elämää, melkeinpä sanoisin että ainoa tie siihen tässä kohtaa on ero vaikka teillä on yhteinenkin lapsi. Vaikka väliaikainen asumusero, jotta mies tajuaa että voi menettää sinut ja lapsen.
Vierailija kirjoitti:
Kadun!! Vaikeata enää erota, koska on yhteinen lapsi 😭
Kerrohan tilanteestasi. Olisi mukava kuulla muilta samassa tilanteessa olevalta, miten teillä menee 😊
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi teitä vähäuskoisia ;)
Mitä on sellainen rakkaus, joka loppuu noin pienestä? Omasta miehestäni en eroaisi, vaikka olisi tusina lapsia ja maailman v-mäisin entinen vaimo. Maailman v-mäisin entinen vaimo hänellä kyllä olikin, mutta se hitsasi meidät vain lujemmin yhteen. Yhteinen ongelma.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan kuullut ainoatakaan hyvin päättynyttä, onnellista tarinaa uusioperheistä joten en sellaiseen missään nimessä ryhtyisi. Kertomuksia uusioperhehelveteistä kyllä riittää. Muutenkin mies jolla on lapsia on täydellinen turn-off.
Fiksu nainen!
Uusperheet ovat luonnottomia eikä tässä hommassa ole kellään hyvä olla..Ap
Kiitoksia. Toivon sinulle parempaa elämää, melkeinpä sanoisin että ainoa tie siihen tässä kohtaa on ero vaikka teillä on yhteinenkin lapsi. Vaikka väliaikainen asumusero, jotta mies tajuaa että voi menettää sinut ja lapsen.
Miksi se miestä kiinnostaisi? On jo kerran eronnut, toinen kerta sujuu vanhalla rutiinilla. Pusertakaa vaan lisää heittopusseja joka uusperheeseen.
Muutimme yhteen kun miehen lapsi oli 2v. Ei näe äitiään koskaan.
Nyt yhteisiä lapsia myös. Minulla joku 40v kriisi, olisin valmis eroon,,
Mutta en voi, kun en saisi mitään esim tapaamisoikeuksia teiniin,saati asumaan kanssani.
Eli uusperhe kuvion vuoksi jumissa suhteessa.
Miehelläni on erityislapsi. Sellainen, josta pitää leikkiä, ettei ole (eli he häpeävät sitä diagnoosia), kun ei fyysisesti näy, mutta siis ihan virallinen nepsy diagnoosi löytyy.
Tiedän, että erityislasten vanhemmat eroavat useammin kuin muut, koska erityislasten kanssa biovanhemmillakin on rankempaa. Ja siksi uusperheisiin päätyy useammin erityislapsia - usein juuri mt- ja nepsylapsia. No, jos he haastavat biovanhempia, niin mites sitten heitä, joilla ei ole biologian tuomia suodattimia.
Olen huomannut, että vanhempipuoli päätyy syytettyksi ongelmista, joista lasta on hoidettu jo ennen eroa. En siis osaa enää syyllistyä. Puolison lasten ongelmat eivät ole uuden vika. Piste.
Erottiin, mutta miehen lapsi ei ollut syy. rakastan hänen lastaan edelleen, kuten omianikin. Voisin ottaa tuon tytön vaikka luokseni asumaan, jos pyydettäisiin.
Vierailija kirjoitti:
Voi teitä vähäuskoisia ;)
Mitä on sellainen rakkaus, joka loppuu noin pienestä? Omasta miehestäni en eroaisi, vaikka olisi tusina lapsia ja maailman v-mäisin entinen vaimo. Maailman v-mäisin entinen vaimo hänellä kyllä olikin, mutta se hitsasi meidät vain lujemmin yhteen. Yhteinen ongelma.
Hieno juttu teillä. Ei minua se vittumainen ex niin ahdistakaan enää vaan miehen toiminta ja tämän tilanteen älyttömyys.
Ap
Minulla on loppunut viiden vuoden parisuhde miehen lasten takia - tai ei oikeastaan lasten takia vaan sen takia, että hänellä ylipäätään oli lapsia. Lapset olivat suhteen alkaessa 1- ja 3-vuotiaat. Exälläni oli exänsä kanssa huonot välit, mikä osaltaan hankaloitti suhdettamme. Lapset olivat ihan normaaleja lapsia, eivät mitenkään erityisen hankalia. Itseäni kuitenkin alkoi rassata se, että kaikki asiat piti suunnitella miehen lasten aikataulujen ja "lapsivuorojen" perusteella ja lasten äiti tietysti löi kapuloita rattaisiin, minkä ehti. Olin itse lapseton, joten sikäli olin hyvin eri tilanteessa kuin sinä. Olisin halunnut miehen kanssa normaalin kahden aikuisen parisuhteen, johon olisi sitten lapsia tullut myöhemmin. Emme kuitenkaan missään vaiheessa saaneet elää omilla ja parisuhteemme ehdoilla, ja kyllästyin tilanteeseen ja lähdin. Oli aivan oikea päätös.