Lue keskustelun säännöt.
Toivottavasti et puheessasi käytä sellaisia fraaseja kuin "minun mies", "minun lapsi", jne
01.01.2020 |
Miehet, lapset, naiset, jne ovat ihmisiä.
Sana "minun" taas viittaa omistamiseen. Vain omaisuutta voi omistaa. Vain omaisuus voi olla "minun".
Jos viittaat omistusmuodolla ihmiseen niin et kohtele häntä kuin ihmistä vaan kuin omaisuutta, et ajattele että hän on ihminen.
Ihminen on karmea hirviö jos hän näkee muut ihmiset jonkinlaisina esineinä tai orjina tms joita voi omistaa.
Normaali terve hyvä ihminen näkee ihmiset ihmisinä, kaikki tasa-arvoisina. Terve ihminen ei aseta ihmisiä eriarvoiseen asemaan omistussuhteen tai minkään muunkaan mukaan.
Kommentit (17)
Miten sitten kertoisin siitä, että puolisoni on käymässä vanhemmillaan? Jos sanon, että Marko on nyt Lapissa, niin mistä keskustelukumppani tietää, että Marko on puolisoni? Jos sanon, että Marko Korhonen on nyt Lapissa, niin ymmärtääkö toinen, että vaikka minä olen Väisänen, niin puolisoni on Korhonen? Sanonko, että henkilö, jonka kanssa asun - mutta kun meillä on lapsiakin.
Eli miten kerron kanssani rupattelevalle puolitutulle, että mieheni on nyt Lapissa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostaisi tosi oudolta jos käyttäisi vaikka ilmaisua samassa taloudessa asuva lapsi tai mies.
Minä en sano edes olevani lapseni äiti. Sanon itseäni vanhemmaksi tai huoltajaksi, jotta ihmisille ei kävisi selväksi että minä nimenomaan olen tuon lapsen synnyttänyt mistä on puhe. Keskustelun toinen osapuoli voi sitten kysyä onko lapsi minun biologisesti, jolloin suutun silmittömästi ja loukkaannun verisesti.
Ei kai kukaan sano alleviivatusti minun mieheni vaan pelkkä mieheni, puolisoni jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onneksi voi aina sanoa, että minun mieheni tai minun lapseni.
Semantiikkaa. Kas kun et raivoa sellaisista, jotka sanoo "kampaajani on kiireinen" tai "aikavaraukseni on ensi kuulle" tai "terapeuttini sanoi". Ei voi omistaa ihmistä, eikä varsinkaan aikaa!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten sitten kertoisin siitä, että puolisoni on käymässä vanhemmillaan? Jos sanon, että Marko on nyt Lapissa, niin mistä keskustelukumppani tietää, että Marko on puolisoni? Jos sanon, että Marko Korhonen on nyt Lapissa, niin ymmärtääkö toinen, että vaikka minä olen Väisänen, niin puolisoni on Korhonen? Sanonko, että henkilö, jonka kanssa asun - mutta kun meillä on lapsiakin.
Eli miten kerron kanssani rupattelevalle puolitutulle, että mieheni on nyt Lapissa?
Miksi ihmisten tarvitsee välttämättä käyttää sellaisia älyttömiä sanoja kuin "huoltaja" tai "puoliso"?
Jos Marko on Lapissa niin Marko on Lapissa.
Kuvitellaan nyt että sinä olet Maija. On siis Maija ja on siis Marko. Kenties Maija ja Marko asuvat samassa asunnossa, heillä on sama postiosoite. Miksi tässä yhteydessä pitäisi alkaa puhua jostain kumman "puolisoista"? Miksi sinä ehdointahdoin mutkistat asioita päättämällä että Marko on sinun "puoliso"? Marko on Marko eikä mikään "puoliso".
Harmittaako sinua, kun sinun rakkaas on jokun toisen mies, ja niillä on vielä heidän lapsensakin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan kuin mikään ihanteistasi ap.toteutuisi millään tasolla. Pienin pahe maailmassa on kutsua läheisiään "minun"-etuliitteellä. sehän kertoo vain sukulaisuus/aviosuhteesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Semantiikkaa. Kas kun et raivoa sellaisista, jotka sanoo "kampaajani on kiireinen" tai "aikavaraukseni on ensi kuulle" tai "terapeuttini sanoi". Ei voi omistaa ihmistä, eikä varsinkaan aikaa!!!
Mikä on "kampaaja"? Tarkoitat varmaan ihminen joka leikkaa sun hiukset.
Mikä on "terapeutti"? Tarkoitat varmaan ihminen jonka avulla yrität työstää sun tunneongelmia tms.
Minun aikavaraukseni? Minun aikani? Tjaa. Käsittääkseni osa fyysikoista saattaisi sanoa että AIKA ei ole meille kaikille yhteinen ja sama. Varmaan monikin fyysikko sanoisi että aika on kaikille eri. Kaikilla olevaisilla on oma aikansa. Joten kyllä, ajan voi omistaa. Minun aikani on minun aikani. Sinun aikasi on sinun aikasi. Tietysti jos käsität fysiikanlait/ajanlait eri tavalla niin sitten sinun täytyy lakata puhumasta sinun ajastasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten sitten kertoisin siitä, että puolisoni on käymässä vanhemmillaan? Jos sanon, että Marko on nyt Lapissa, niin mistä keskustelukumppani tietää, että Marko on puolisoni? Jos sanon, että Marko Korhonen on nyt Lapissa, niin ymmärtääkö toinen, että vaikka minä olen Väisänen, niin puolisoni on Korhonen? Sanonko, että henkilö, jonka kanssa asun - mutta kun meillä on lapsiakin.
Eli miten kerron kanssani rupattelevalle puolitutulle, että mieheni on nyt Lapissa?
Miksi ihmisten tarvitsee välttämättä käyttää sellaisia älyttömiä sanoja kuin "huoltaja" tai "puoliso"?
Jos Marko on Lapissa niin Marko on Lapissa.
Kuvitellaan nyt että sinä olet Maija. On siis Maija ja on siis Marko. Kenties Maija ja Marko asuvat samassa asunnossa, heillä on sama postiosoite. Miksi tässä yhteydessä pitäisi alkaa puhua jostain kumman "puolisoista"? Miksi sinä ehdointahdoin mutkistat asioita päättämällä että Marko on sinun "puoliso"? Marko on Marko eikä mikään "puoliso".
Rupattelen sen puolitutun kanssa. Hän näkee, että ulkoilutan lapsia. Hän ehkä olettaa, että olen lapsille sukua (en nyt kirjoita, että ovat lapsiani, jotta ap ei hermostu). Hän kertoo pojastaan, joka on perheineen Lapissa. Minä sanon, että Markokin on nyt Lapissa. Puolituttu jää epätietoisuuteen siitä, kuka tämä Marko on, joten kerron ystävällisesti, että "Marko, jolla on kanssani sama postiosoite, on nyt Lapissa".
Mutta tästä tulee ongelma - voiko postiosoitetta omistaa? Etenkään, kun jaan sen Markon kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomen kielessä genetiivi-sijamuoto ja possessiivisuffiksit ilmaisevat kylläkin myös muita asioita kuin omistamista. Työpaikallani on tapana... Meidän koulussamme oppitunnit ovat... Lentoni on myöhässä... Miten sinun kulttuurissasi juhlitaan häitä?
Vierailija kirjoitti:
Ihan kuin mikään ihanteistasi ap.toteutuisi millään tasolla. Pienin pahe maailmassa on kutsua läheisiään "minun"-etuliitteellä. sehän kertoo vain sukulaisuus/aviosuhteesta.
Pienin pahe maailmassa? Pah! Nykymuotoiset sukulaisuussuhteet ovat suurin pahe maailmassa! Silkkaa yhteiskuntamme tai "sivistyksemme" eli rappiomme systemaattista korruptiota ja väkivaltaa.
Jos eläisimme täysin luonnollisesti luonnossa kuten eläimet niin tuskin tietäisimme ketkä ovat biologisia sukulaisiamme.
Ei meidän "sivistynyt elämäntapa" ole mikään hyve vaan päinvastoin kaiken inhimillisen pahoinvoinnin lähde.
Osaako joku muuten sanoa että tunnistaako ainutkaan eläin biologisia sukulaisiaan? Siis simpanssiemo tunnistaa poikasensa kun poikanen on pieni, mutta useita vuosia myöhemmin kuin poikanen on aikuinen niin emo ei ehkä enää tunnista poikastaan?
Jos mun pitäisi nyt alkaa arvailla millä eläimellä voisi olla parhaat mahdollisuudet muistaa sukulaisensa loppuelämänsä ajan niin kenties elefantilla. Mun pitää ehkä googlailla tätä.
Mulla kans särähtää korvaan toi mun mies.Varsinkin kun nää juttelijat nyt varmasti jo toisensa tuntevat ja tietävät toistensa kumppanien nimet.
No jos kerron lapsesta, jonka huoltaja olen, niin eikö se entisestään korosta tätä "omistussuhdetta"? 0/5