Avioehto on epäluottamuslause toista kohtaan!
Jos ukko on niin röyhkeä ja törkeä, että ehdottaisi mulle avioehtoa ehdoksi naimisiinmenolle, niin en todellakaan menisi sellaisen ukon kanssa naimisiin, vaan ukko menisi välittömästi vaihtoon! Musta tollanen kertoo, että toista ei oo koskaan todella rakastettukaan, vaan raha ja materia on tärkeämpää. Mä en oikeesti ymmärrä, minkä vuoksi niin monet suostuu nykyään avioehtoihin!
Kommentit (82)
En tiedä yhtään paria, jolla ei olisi avioehtoa. Kaikilla on ollut omaisuutta jo ennen avioliittoa ja suvuilla omaisuutta, jota ei todellakaan haluta ulkopuolisten käsiin. Tietenkin avio-oikeus on jo testamenteilla suljettu pois, mutta avioehto on sääntö, eikä poikkeus.
Asialla ei ole mitään tekemistä luottamuksen tai rakkauden kanssa .
Pakko se on suostua tai häitä ei tule. Jos toinen on helppoa laittaa vaihtoon niin meneehän se helposti jonkun muunkin syyn takia. Kuka nykypäivänä voi haluta toisen ennen liitoa keräämänsä omaisuuden, täytyy ihmetellä.
Onko se toisen vähättelyä myös silloin, kun ehdottava osapuoli on köyhempi eli saisi rahasi erossa? Että jos kumppani ei halua rahojasi vaan sinua, hän ei luota sinuun aidosti?
Entä jos kieltäydyt rikkaamman ehdottamasta avioehdosta, eikö se nimenomaan tarkoita, ettet rakastaisi häntä yhtä paljoa ilman mittavaa summaa rahaa mukana kuvioissa?
Toivottavasti nämä kaikki trollit muuttavat äänen kellossa, kun kerran niksauttavat naimisiin itseään köyhemmän kanssa ilman avioehtoa ja sitten itketään, kun erotaan. Että mä juristina rakastan niitä sotkuja, jäättekin molemmat ilman rahaa, kun saatte maksaa minulle tappelustanne.
Kun nuoresta mennään naimisiin ja omaisuus hankitaan yhdessä, avioehto on turha. Mutta uusioperheissä, missä lasten asema pitää turvata, se on minusta välttämätön. Perinnöt voi suojata testamentilla.
Naisena haluaisin aviehdon, niin ei tarvitse stressata kummankaan avioliitossa, jos sukset menee joskus ristiin. Onnenonkijat ottaa nokkiinsa avioehdosta, ja tyhmät ja kiimaset ei sitten pysty sitä vaatimaan. Kertoo ihmisestä paljon jos ei avioehtoon suostu.
Avioehto on reilu peli. Naimisiin rakkaudesta, ei rahasta.
Vierailija kirjoitti:
Avioehto on reilu peli. Naimisiin rakkaudesta, ei rahasta.
Tämä
Itse en menisi naimisiin ilman avioehtoa, haluaisin säilyttää riippumattomuuteni. Kerran on jo mies kantanut tavaroitani eron yhteydessä pois kodistani, koruni muiden muassa. Toisaalta parempi olla menemättä naimisiin, niin toista ei voi pitää itsestäänselvyytenä ja kuvitella omistavansa. Haluan myös pitää oman nimeni, sillä on suuri symbolinen merkitys.
Vierailija kirjoitti:
Avioehto on reilu peli. Naimisiin rakkaudesta, ei rahasta.
Niin. Jos se on reilu peli. Mitään reilua ei ole siinä, että puoliso mahdollistaa toisen uranousut ja omaisuuden karttumisen hoitamalla lapset mm vuosien ulkomaankomennusten ajan ja uhraamalla oman hyvän uransa. Ja jää sitten puille paljaille. Eli avioliiton aikana omaisuuden kuuluu karttua molemmille, jos yhteisiä lapsia halutaan.
Näyttää siltä, että sen miehen rahat ja materia, sekä niihin käsiksi pääsy on sinulle niin tärkeää, että menee mies vaihtoon jo avioehtoa haluaa.
Kun erotessa saa kunnon jackpotin, kuka on niin tyhmä että avioituu uudelleen... 😁
Miksi antaisin puolison viedä tienaamani omaisuuden?
Joiltain unohtuu se, että jokainen avioliitto päättyy aikanaan viimeistään puolison kuolemaan. Ihan omia perillisiäkin ajatellen se avioehto on hyvä idea.
Suurempi epäluottamuslause on olla hyväksymättä avioehtoa. Jos ei ole kiinnostunut toisen rahoista, voi ihan hyvin allekirjoittaa avioehdon.
Tuo on tosi järkevää ja säästää monilta ongelmilta.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä yhtään paria, jolla ei olisi avioehtoa. Kaikilla on ollut omaisuutta jo ennen avioliittoa ja suvuilla omaisuutta, jota ei todellakaan haluta ulkopuolisten käsiin. Tietenkin avio-oikeus on jo testamenteilla suljettu pois, mutta avioehto on sääntö, eikä poikkeus.
Asialla ei ole mitään tekemistä luottamuksen tai rakkauden kanssa .
Minä taas en tunne yhtään paria, joilla olisi avioehto. Ja miksi olisi kun nuorena on menty yhteen ja omaisuus hankittu yhdessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avioehto on reilu peli. Naimisiin rakkaudesta, ei rahasta.
Niin. Jos se on reilu peli. Mitään reilua ei ole siinä, että puoliso mahdollistaa toisen uranousut ja omaisuuden karttumisen hoitamalla lapset mm vuosien ulkomaankomennusten ajan ja uhraamalla oman hyvän uransa. Ja jää sitten puille paljaille. Eli avioliiton aikana omaisuuden kuuluu karttua molemmille, jos yhteisiä lapsia halutaan.
Mikään pakko ei ole kenenkään jättäytyä kotiäidiksi tai -isäksi. Eläkemenetykset voi korvata niin, että säästetään eläkettä kotona olevalle.
Meillä mies ehdotti itse avioehtia. Minulla oli perintönä, jotka käytin asuntoomme, jonka lainan olen maksanut. Siis se on virallisesti vain minun Avioehtia tosin tehtiin vasta viime vuonna, kun mieheltäni löydettiin syöpä. Näin on helpompi hoitaa viralliset asiat, jos mieheni kuolee ennen minua. Eihän koskaan toki voi tietää.
Höhlä trolli. Ensiksikin jos vaihdat ukkoa heti jos se ehdottaa avioehtoa niin et sä siitä piittaa, rahojen takia sen kanssa oot. Toiseksi jos se on epäluottamuslause sua kohtaan, kun ukko ajattelee että eron tullessa et saa sen omaisuutta, niin samatenhan se on epäluottamuslause sulta ukkoa kohtaan. Nimittäin petaat jo valmiiksi jotta saat erossa sen rahoja. Sitäpaitsi tää on niiiin kulunut ja loppuunkaluttu aihe ettei tästä kukaan enää kunnon provoa saa aikaseksi.
Meillä mies ehdotti itse avioehtia. Minulla oli perintönä, jotka käytin asuntoomme, jonka lainan olen maksanut. Siis se on virallisesti vain minun Avioehtia tosin tehtiin vasta viime vuonna, kun mieheltäni löydettiin syöpä. Näin on helpompi hoitaa viralliset asiat, jos mieheni kuolee ennen minua. Eihän koskaan toki voi tietää.
Onnea etsintään.