Pitääkö työnantajan antaa aikaa rukoilulle kesken työpäivän?
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006243919.html
Miksei työnantaja saa edellyttää, että kaikki noudattavat samoja sääntöjä?
Kommentit (116)
Vain yhdestä maailmankolkasta tulevat ovat tarpeeksi röyhkeitä esittämään tällaisia vaatimuksia.
Vierailija kirjoitti:
Kahvitauoilla ja ruokatauolla.
Tässä tapauksessa ilmeisesti normaalit kahvi- ja ruokatauot eivät riittäneet.
Olen töissä monikulttuurisessa ja -uskonnollisessa paikassa ja meillä saa rukoilla luvan kanssa tauoilla. Rukoilulle tai muulle hengelliselle tai henkiselle hiljentymiselle on varattu oma tilansa.
Hyvin on toiminut, koska molemmat (uskonnolliset ja työnantaja) kunnioitavat toisiaan.
Meillä on työntekijä, joka rukoilee aina ruokarukouksen, kun alkaa syömään. Ei ole tullut kenellekään mieleen, ettei saisi tehdä niin tai että se pitäisi kieltää.
Vierailija kirjoitti:
Vain yhdestä maailmankolkasta tulevat ovat tarpeeksi röyhkeitä esittämään tällaisia vaatimuksia.
Niinpä, tuskin kyseessä oli japanilainen vaatimassa sintolaistaukoa.
Pitääkö sellaiseen pyytää lupa? Kai sitä saa jokainen tehdä mitä haluaa ruoka- ja kahvitauoilla, eli jos tyyppi haluaa rukoilla, niin järkkää taukonsa niiden aikojen mukaisesti. Sitä paitsi ei se Julle suutu, vaikka tyyppi ei rukoilisi juuri silloin kun joku heppu on niin määritellyt, olen aivan varma tästä asiasta.
Uskonasiat ja politiikka eivät kuulu työpaikalle, ellet ole töissä seurakunnassa tai esim puoluetoimistossa.
Minä vaadin pornonkatselutilan ja 10 minuutin ylimääräisen tauon joka tunti!
Olen ollut töissä paikoissa, joissa yhdessä oli rukoileva. Aikaa meni päivässä ehkä 2-4 min. Muissa paikoissa tupakkatauoilla kävijät hassasivat työpäivästä röökihetkiinsä yhteensä n. 30 min/keuhkot. Miten kukakin.
Lakisääteisellä tauolla voi kaivella vaikka persettä, mutta muuten tehdään töitä ja jos tätä ei ummarra niin tervemenoa.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on työntekijä, joka rukoilee aina ruokarukouksen, kun alkaa syömään. Ei ole tullut kenellekään mieleen, ettei saisi tehdä niin tai että se pitäisi kieltää.
Onko hän vaatinut ylimääräistä ruokarukoustaukoa normaalin ruokatauon lisäksi?
Ei kai tuo ole sen ongelmallisempaa kuin tupakkatauot tai ylipitkien kahvitaukojen viettäjät tai ne, jotka jäävät työhuoneen ovensuuhun notkumaan ja juttelemaan eilisillan telkkusarjoista.
Tuo tyyppihän vielä sanoi, että ne rukoushetket olisivat hänen omaa aikaansa, lähtisi vastaavasti töistä myöhemmin tai saapuisi aikaisemmin.
Moni työpaikka on nykyään savuton eli työntekijät eivät saa polttaa esim. työpaikan pihallakaan. Kyllähän savuttomuuttakin voisi alkaa pitää työsyrjintänä tupakoivia kohtaan. Miksi toisten pitäisi jatkaa työntekoa, kun yksi alkaa pyllistellä matollaan? Voisivathan hekin sitten lähteä vaikka kahville tai röökille.
Minun alakoulussa oli muslimi joka rukoili minua. Meillä on telepatia ja tuntemuksia ihmisten kesken. Varastamista ja pedofiliaa me ei voida ymmärtää. En näe mitään pahaa rukoilussa. Ruotsissa on myös hyviä muslimeja "pilvessä" jotka näkevät joidenkin sheikkien tunnustuksen ihmiskunnan äänestystä hyvänä asiana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on työntekijä, joka rukoilee aina ruokarukouksen, kun alkaa syömään. Ei ole tullut kenellekään mieleen, ettei saisi tehdä niin tai että se pitäisi kieltää.
Onko hän vaatinut ylimääräistä ruokarukoustaukoa normaalin ruokatauon lisäksi?
Sanottiinko tuossa jutussa, että työntekijä vaati ylimääräisiä taukoja rukouksia varten?
Jos kyseessä olisi ollut hyvin uskonnollinen luterilainen kantasuomalainen joka vaatii rukoiluvapaita, ei puhettakaan että olisi tullut työnantajalle tuomiota kun ei vaatimukseen suostu. Ei olisi mennyt edes tutkintaan asti. Tässä on taas parempi kulttuuri kyseessä, ja sinisilmäiset hyödylliset idiootit tekemässä (oikeuden) päätöksiä.
No kauanko ne rukoilut vie 8-16 työajasta?
Jos se haittaa työtehtävien aikataulutusta niin ei saa. Esim. kokouksia tai asiakastapaamisia ei tietenkään aleta sopia tiettyihin aikoihin tai siirtää kenenkään rukoushetkien vuoksi. Omalla ajallaan, tauoilla ja työaikaa mitenkään häiritsemättä saa mun puolesta rukoilla mielin määrin mutta mitään sopeutumista työyhteisöltä ei saa vaatia.
Jostain kumman syystä uskonasiat ovat saaneet monessa suhteessa erivapauden. En tosin ymmärrä että mihin perustuen. Jos minä vaikka perustaisin uskonnon, niin ilmeisesti voisin alkaa ladella vaatimuksia joihin yhteiskunnan pitäisi taipua. Aika vinkeä ajatus.