Olen tutustunut leikkipuistossa toiseen äitiin. Hän ei tiedä, että minulla on ollut lyhyt suhde hänen miehensä kanssa ennen kuin he tapasivat
En nyt oikein tiedä miten päin olisin. Tuntuu tyhmältä esittää tietämätöntä kun hän puhuu miehestään, mutta en nyt viitsi asiasta tiedottaakaan, kun olemme siis vain tuttuja. Ja onko tuolla oikeastaan väliäkään, kun tapahtuneesta on jo vuosia.
Kommentit (33)
Kyllä mun mielestä olisi ihan fiksua sanoa asiasta. Jossain kohtaa voi kuitenkin käydä niin, että joko
A) tapaatte jossain kaupassa ja hänellä on silloin koko perhe mukana.
B) hän kutsuu sinut ja lapsesi teille ja siitä voikin syntyä vähän draamaa..
Aika kinkkinen tilanne. Älä ainakaan kylään heille mene. Itse vaihtasin varmaan leikkikenttää tai muuten ottaisin etäisyyttä.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mun mielestä olisi ihan fiksua sanoa asiasta. Jossain kohtaa voi kuitenkin käydä niin, että joko
A) tapaatte jossain kaupassa ja hänellä on silloin koko perhe mukana.
B) hän kutsuu sinut ja lapsesi teille ja siitä voikin syntyä vähän draamaa..
Leikkipuistotutut tuskin kyläilee toistensa luona.
No en sanois mitään jos ette oo parempia tuttuja. Jos teistä tulee parempia kavereita ja alatte just kyläilemään toistenne luona tms niin sit kertoisin ihan suoraan. Sit se toinen saa päättää haluaako vielä olla parempaa kaveria sun kanssa vai jäättekö leikkipuistotutuiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mun mielestä olisi ihan fiksua sanoa asiasta. Jossain kohtaa voi kuitenkin käydä niin, että joko
A) tapaatte jossain kaupassa ja hänellä on silloin koko perhe mukana.
B) hän kutsuu sinut ja lapsesi teille ja siitä voikin syntyä vähän draamaa..Leikkipuistotutut tuskin kyläilee toistensa luona.
Meinaatko, että kun on kerran leikkipuistotuttu niin on aina leikkipuistotuttu? Leikkipuistotutuista ei siis koskaan voi tulla ihan oikeita kavereita. Onpa outo näkemys sinulla.
Se mies ei muista sinua. Sinäkin voit unohtaa koko jutun. Jos törmäät mieheen, et tunne häntä, tai jos tunnistat, olet kuin et tuntisi. Jokaisella on menneisyytensä.
Melkein kaikilla on ollut suhteita ennen nykyistä avioliittoa, eikä mikään ihme jos törmää jossain vaiheessa. Ei sammunutta juttua tarvitse enää käännellä esiin kummankaan osapuolen, kun tärkeintä on säilyttää nykyinen, eikä herättää turhaan epäluuloja uusissa puolisoissa. Jos siis on tosiaan täysin ohimennyt suhde.
Ei kai asialla ole enää väliä, jos se on tapahtunut ennen kuin he olivat edes tavanneet etkä ole enää suhteessa hänen mieheensä. Jokaisella ihmisellä on menneisyytensä, etkä sinä tai hänen miehensä ole tehneet mitään väärää. Voithan sanoa tunteneesi hänen miehensä joskus, jos asia sinua kovasti vaivaa, mutta sinuna heittäisin asian mielestäni. Et tee mitään väärää, vaikket kertoisikaan asiasta.
Onko mahdollista esittää, ettet ole tajunnut yhteyttä? Jos kysyisit hänen puhuessa miehestä jotain tyyliin ”siis onko tämä pekka muuten täältä alkujaan? Tai mitä tämä pekka on muuten opiskellut?” tms ja hänen kertoessaan olisit että ”eikä, mikä sattuma!” Se on sitten tästä toisesta kiinni mitä tiedolla tekee.
Joka tapauksessa en itse jättäisi asiaa ainakaan siihen, että toisi asian esiin jos suhde syvenee. En itse kaveeraisi enää ihmisen kanssa, joka toisi asian esiin vasta sitten kun toinen ehdottaa esim kyläilyä. Ei olisi kiva tajuta toisen esittäneen tietämätöntä kaikki vuodet/kuukaudet vaikka oikeasti olisi ollut tietoinen kuka ”pekka” on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mun mielestä olisi ihan fiksua sanoa asiasta. Jossain kohtaa voi kuitenkin käydä niin, että joko
A) tapaatte jossain kaupassa ja hänellä on silloin koko perhe mukana.
B) hän kutsuu sinut ja lapsesi teille ja siitä voikin syntyä vähän draamaa..Leikkipuistotutut tuskin kyläilee toistensa luona.
Meinaatko, että kun on kerran leikkipuistotuttu niin on aina leikkipuistotuttu? Leikkipuistotutuista ei siis koskaan voi tulla ihan oikeita kavereita. Onpa outo näkemys sinulla.
Luuletko, että tässä tapauksessa tulee? Onpa outo näkemys sinulla.
No mitä väliä tollasilla?
Kerrot sitten jos teistä tulee läheisempiä ja tapaat hänen miehensäkin, ja kerrot sen rennosti eikä niin, että se olisi joku suurikin juttu.
Kenelläkään normaalilla tollaset ei vaikuta ystävyyteen, eli tämän kaverisi voisi olettaa lähinnä nauravan asialle.
Että hauska sattuma, hehheh.
Mammat nieli yllättäen tämänkin provon.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mun mielestä olisi ihan fiksua sanoa asiasta. Jossain kohtaa voi kuitenkin käydä niin, että joko
A) tapaatte jossain kaupassa ja hänellä on silloin koko perhe mukana.
B) hän kutsuu sinut ja lapsesi teille ja siitä voikin syntyä vähän draamaa..
A) Niin? Tapaamme kaupassa ja tervehdimme. Sanoo ehkä että tää on mieheni jota tervehdin myös.
B) Mikälaista draamaa tuosta nyt sitten syntyisi? Juoksisin heti miehen kaulaan vai?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mun mielestä olisi ihan fiksua sanoa asiasta. Jossain kohtaa voi kuitenkin käydä niin, että joko
A) tapaatte jossain kaupassa ja hänellä on silloin koko perhe mukana.
B) hän kutsuu sinut ja lapsesi teille ja siitä voikin syntyä vähän draamaa..Leikkipuistotutut tuskin kyläilee toistensa luona.
Meinaatko, että kun on kerran leikkipuistotuttu niin on aina leikkipuistotuttu? Leikkipuistotutuista ei siis koskaan voi tulla ihan oikeita kavereita. Onpa outo näkemys sinulla.
Luuletko, että tässä tapauksessa tulee? Onpa outo näkemys sinulla.
Ei voi tietää, mutta VOI tulla. Se tässä nyt se pointti on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mun mielestä olisi ihan fiksua sanoa asiasta. Jossain kohtaa voi kuitenkin käydä niin, että joko
A) tapaatte jossain kaupassa ja hänellä on silloin koko perhe mukana.
B) hän kutsuu sinut ja lapsesi teille ja siitä voikin syntyä vähän draamaa..A) Niin? Tapaamme kaupassa ja tervehdimme. Sanoo ehkä että tää on mieheni jota tervehdin myös.
B) Mikälaista draamaa tuosta nyt sitten syntyisi? Juoksisin heti miehen kaulaan vai?
A) mies voi tunnistaa sinut ja kun katseenne kohtaavat, molemmat voivat vähän jäykistellä. Kaveri huomaa tämän ja kotona kysyy mieheltään mitä ihmettä tapahtui. Mies kertoo ja kaveri suuttuu sinulle, mikset ole jo aikaisemmin maininnut hänelle tuntevasi miehen
B) sama juttu, mutta sillä erotuksella, että tilannetta ei pääse mitenkään karkuun
Minä haluaisin ehkä kuitenkin tietää, jos miehelläni olisi ollut suhde leikkipuistotuttuuni. Minusta voisi olla myös ok se varovasti kahden kesken kertoa ja sanoa, että se oli ennen nykyisiä suhteita. Tai sitten ottaisin etäisyyttä henkilöön. Avoimmuus tai etäisyys, ei tämän asian salaamista olisi mielestäni oikein.
Juoruakan tunnistaa siitä, että se kokee pakonomaista tarvetta kertoa kaiken mitä tietää. Ja se "kaikki" on kovin irrelevanttia ja sitä on vähän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mun mielestä olisi ihan fiksua sanoa asiasta. Jossain kohtaa voi kuitenkin käydä niin, että joko
A) tapaatte jossain kaupassa ja hänellä on silloin koko perhe mukana.
B) hän kutsuu sinut ja lapsesi teille ja siitä voikin syntyä vähän draamaa..A) Niin? Tapaamme kaupassa ja tervehdimme. Sanoo ehkä että tää on mieheni jota tervehdin myös.
B) Mikälaista draamaa tuosta nyt sitten syntyisi? Juoksisin heti miehen kaulaan vai?
No kyllä tuossa olisi ainekset varsin kummalliseen tilanteeseen jos mies osoittaakin tuntevansa sinut ja käy ilmi että sinä puolestasi olet salannut että tunnette. Itse ihmettelisin varmasti että miksi salata moinen asia. En ehkä haluaisi sellaisen kanssa ystävystyä paremmin, jäisi aika epämääräinen olo.
No et tietenkään tiedota. Ei sillä ole enää väliä.