Ferritiini eli varastorauta 10 µg/l - voiko silti selittää näin rajuja väsymysoireita?
Minulla on aina ollut poikkeuksellisen runsaat kuukautiset, joihin on liittynyt toisinaan myös pyörtyilyä. Koska hemoglobiini on pysytellyt viitearvoissa, olin silti kuvitellut että kaikki on siltä osin kunnossa. Tiettyjen oireiden vuoksi minulta mitattiin kuitenkin varastorauta eli ferritiini ja selvisi, että se oli vain 10 µg/l (viitearvot 15-150 µg/l).
Raudanpuutteesta on puhuttu viime aikoina paljon ja olen itsekin tiennyt kuuluvani riskiryhmään. Naisista noin 10 %:lla on niin runsaat kuukautiset, ettei ravinnosta saatava rauta riitä korvaamaan verenhukassa menetettyä (Duodecim).
Mutta mitkä kaikki oireet selittyvät raudanpuutteella? Ainakin minulla on ollut ongelmia jaksamisen kanssa oikeastaan koko aikuiselämäni ajan. Lapsena ja teini-iän alussa olin täynnä virtaa ja kilpaurheilin lajissani yläasteen loppuun saakka. Kun kuukautiset 12-vuotiaana alkoivat, jaksoin vielä sinnitellä muutaman vuoden, mutta lukioikäisenä aloin jo väsyä pienestäkin rasituksesta. En jaksanut enää urheilla säännöllisesti ja kävin aina koulun jälkeen nukkumaan tunniksi pariksi yöunien pituudesta huolimatta. Jatkoin tätä tapaa opiskeluaikana ja vielä työelämässäkin. Kun joskus asuin melko lähellä työpaikkaani, käytin usein lounastaukoni siihen, että menin kotiin nukkumaan. Potkaisin vain kengät jalastani ja kaaduin vaatteet päällä kuolemanväsyneenä sänkyyn ja nukahdin välittömästi. Kellon soitua 20 minuutin päästä raahauduin takaisin töihin ja söin sitten työpöydän ääressä pikaisesti voileivän.
Väsymys ei ole kuitenkaan ollut jatkuvaa, vaan ikään kuin aaltomaista. Välillä koen oloni ihan "normaaliksi" ja pirteäksi, mutta pienikin rasitus vie voimat kokonaan. Toisinaan pelkään jo päiviä etukäteen, että väsymys iskee väärällä hetkenä, enkä saa töitäni valmiiksi tai jaksa (taaskaan) nähdä sovitusti ystäviäni töiden jälkeen. Luonnollisesti väsymys on vaikuttanut elämääni monella sektorilla. En ole ollut ollenkaan niin aikaansaava, kuin olisin halunnut.
Nyt olen miettinyt, että voiko kaikki tämä väsymys johtua yksinkertaisesti raudanpuutteesta? Sehän olisi lähestulkoon pilannut elämäni. Olen nyt 39-vuotias ja tuntuu, että aikuiselämäni on pitkälti mennyt jaksamistani stressatessa. Elän melko terveellisestä elämää, eikä kunnossani ole muuten vikaa. Energiatasoni vain ovat huomattavasti alhaisemmat, kuin useimmilla muilla ihmisillä. Pienenkin rasituksen jälkeen päässä humisee ja sumenee ja minun on pakko päästä pitkäkseni tai vähintään istumaan.
Mitä ajatuksia tällaisesta tulee? Voiko tällainen ferritiiniarvo selittää oireitani? Tiedän, että joillakin on ollut vielä alhaisempia arvoja, eivätkä kaikki ole olleet ollenkaan näin huonossa kunnossa. Onko täällä kohtalotovereita tai ammattilaisia, joilla olisi asiaan näkemys?
Kommentit (20)
Vierailija kirjoitti:
Pitäisikö ottaa rautainfuusio? Suun kautta otettuna vaikuttaa tosi hitaasti.
Voi kun sen saisi vain ottamalla.
Ap, kysy lääkäriltä, minun mielestä voi selittää väsymyksen.
Löytyisikö ketään, jolla olisi ollut vastaavanlaisia kokemuksia? Tai joku, joka työnsä puolesta osaisi kertoa näkemyksensä?
Ap
Tuo on todella matala. Pitäisi olla 50 kieppeillä ja siitä yli että elimistö toimisi optimaalisesti.
Kyllä voi selittyä matalalla ferritiinillä. On ihan omakohtaista kokemusta asiasta. Ihmiset reagoi eri tavalla ja erilaisilla oireilla. Joku jaksaa käydä lenkillä ja on vain hieman väsynyt vaikka rautavarastot ovat tyhjät. Toinen saattaa olla sairaslomalla, koska ei kertakaikkiaan jaksa käydä enää töissä.
Itselläni hävisivät monenlaiset oireet, kun ferritiini nousi, mm. elohiiret molemmista silmistä (joista olin kärsinyt jo kolme vuotta, päivittäin!). Ja jaksaminenhan on nyt aivan toista luokkaa kuin esim. viime kesänä, jolloin tilanne oli pahimmillaan. Ja mulla lähtöarvo oli 35.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä voi selittyä matalalla ferritiinillä. On ihan omakohtaista kokemusta asiasta. Ihmiset reagoi eri tavalla ja erilaisilla oireilla. Joku jaksaa käydä lenkillä ja on vain hieman väsynyt vaikka rautavarastot ovat tyhjät. Toinen saattaa olla sairaslomalla, koska ei kertakaikkiaan jaksa käydä enää töissä.
Itselläni hävisivät monenlaiset oireet, kun ferritiini nousi, mm. elohiiret molemmista silmistä (joista olin kärsinyt jo kolme vuotta, päivittäin!). Ja jaksaminenhan on nyt aivan toista luokkaa kuin esim. viime kesänä, jolloin tilanne oli pahimmillaan. Ja mulla lähtöarvo oli 35.
mihin ne sitten nousivat? itsellä kai psyykkinen väsymys yms, hemoglob 150 ja ferritiini 45
Olen itsekin miettinyt ferritiiniä paljo, kun viitearvot ovat noin suuret. Jos arvo on ollut aiemmin 140 ja tippuu yllättäen 45:een, niin eikö siinä oikeasti koe jo melkoisia oireita. Eihän se ole lainkaan "normaali" olotila itselle.
Minulla ferritiini oli 7, ja nyt vuoden rautakuurin jälkeen 9,3 ja lääkäri hehkutti, että nyt varmaan olo on jo supertehokas, kun olen niin lähellä viitearvoja. No, ei ole. En ole enää niin uupunut, etten jaksaisi nostaa kättäkään (sitä se oli pahimmillaan), mutta edelleen tarvitsen monen tunnin päiväunet ja olen jatkuvasti uupunut ja väsynyt. Mitä jos minun pitäisi saada ferritiiniarvoni 100:aan ennen kuin olen "normaali"? Eikö lääkärin kuuluisi tajuta, että todellakin olemme yksilöitä vai onko oikeasti väliä vain sillä, että arvo pysyy jossain viitearvossa, vaikka muuten heitteleekin vaikkapa sadalla?
Alan turhatua tähän väsymykseen, kun olotila on pysynyt tällaisena jaksamattomana jo kohta viisi vuotta.
Minun lukemani oli pitkien syöpähoitojen jälkeen 19 ja olin erittäin väsynyt. Muutaman kuukauden Obsidan-kuurilla luku on jo 50 ja voin paremmin. Rautafuusiota en saanut, todennäköisesti fuusion hinnan vuoksi. Suosittelen rautatabletteja.
Mitenkäs verensokerit? Verenpaineet?
Punaisen lihan hemirauta imeytyy paljon paremmin kuin mitkään suun kautta otettavat rautavalmisteet.
Mulla oli arvolla 26 tosi paljon oireita ja yksi niistä kova väsymys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä voi selittyä matalalla ferritiinillä. On ihan omakohtaista kokemusta asiasta. Ihmiset reagoi eri tavalla ja erilaisilla oireilla. Joku jaksaa käydä lenkillä ja on vain hieman väsynyt vaikka rautavarastot ovat tyhjät. Toinen saattaa olla sairaslomalla, koska ei kertakaikkiaan jaksa käydä enää töissä.
Itselläni hävisivät monenlaiset oireet, kun ferritiini nousi, mm. elohiiret molemmista silmistä (joista olin kärsinyt jo kolme vuotta, päivittäin!). Ja jaksaminenhan on nyt aivan toista luokkaa kuin esim. viime kesänä, jolloin tilanne oli pahimmillaan. Ja mulla lähtöarvo oli 35.
mihin ne sitten nousivat? itsellä kai psyykkinen väsymys yms, hemoglob 150 ja ferritiini 45
Tällä hetkellä arvo on 98, syön edelleen rautaa kunnes arvot noin 150. Hb on 142. Lähtöhemoglobiini mulla oli 136.
Vierailija kirjoitti:
Olen itsekin miettinyt ferritiiniä paljo, kun viitearvot ovat noin suuret. Jos arvo on ollut aiemmin 140 ja tippuu yllättäen 45:een, niin eikö siinä oikeasti koe jo melkoisia oireita. Eihän se ole lainkaan "normaali" olotila itselle.
Minulla ferritiini oli 7, ja nyt vuoden rautakuurin jälkeen 9,3 ja lääkäri hehkutti, että nyt varmaan olo on jo supertehokas, kun olen niin lähellä viitearvoja. No, ei ole. En ole enää niin uupunut, etten jaksaisi nostaa kättäkään (sitä se oli pahimmillaan), mutta edelleen tarvitsen monen tunnin päiväunet ja olen jatkuvasti uupunut ja väsynyt. Mitä jos minun pitäisi saada ferritiiniarvoni 100:aan ennen kuin olen "normaali"? Eikö lääkärin kuuluisi tajuta, että todellakin olemme yksilöitä vai onko oikeasti väliä vain sillä, että arvo pysyy jossain viitearvossa, vaikka muuten heitteleekin vaikkapa sadalla?
Alan turhatua tähän väsymykseen, kun olotila on pysynyt tällaisena jaksamattomana jo kohta viisi vuotta.
Onhan ne viitearvot suuret, kun ne on otettu ns. "normaali" väestöltä ja mukana on ollut ilmeisen paljon raudanpuutteisia.
Sullahan ei rauta ilmeisesti imeydy ollenkaan, tai vaihtoehtoisesti menetät sitä jatkuvasti liikaa. Itse olen syönyt rautaa nyt 5 kk ja arvo noussut 35 -> 98. Ja kyllä huomaa olossa! Jäätävä väsymys ja aivosumu sekä asioiden unohtelu on kadonnut, epämääräiset lihaskivut, krampit ja elohiiret poissa eikä enää ole rytmihäiriöitäkään, joita ennen oli päivittäin. Kyllä sulla pitäisi ehdottomasti tutkia, miksi arvo on noin alhainen. Jos rautavarastot ovat alle 30, ne ovat tyhjät. Siksikin alaraja 10 on naurettava.
Kiitos kommenteista. Olen itsekin ihmetellyt viitearvojen suurta skaalaa, etenkin kun niissä on vielä laboratoriokohtaista vaihtelua. HUSissa se on 15, mutta alin näkemäni viitearvojen alaraja Suomessa on 10 (!), mikä tuntuu todella oudolta ottaen huomioon, että raudanpuutteen rajana pidetään yleisesti arvoa 30. Suuren vaihtelun etuna on tietysti se, ettei potilaita tarvitse välttämättä lääkitä, koska monen oireilevankin potilaan arvot ovat normaaliksi päätetyn rajoissa.
Minusta tämä on hälyttävää, koska ei kai edes kansantaloudellisesti ole järkevää, että merkittävä osa naisista elää ja suorittaa pahimmillaan vuosikymmeniä puoliteholla. Ei voi myöskään vähätellä yksilön kokemaa henkilökohtaista kärsimystä, koska jatkuva väsymys ja muut vaivat heikentävät elämänlaatua suuresti.
Tutun kuuloisia kokemuksia teillä monilla. Minulla on esimerkiksi myös ollut riesaksi saakka elohiiriä, joista eräs kommentoija mainitsi. Siihenkin vaivaan on vain ollut pakko tottua, vaikka jatkuva nykiminen on tehnyt kaikesta tarkkuutta vaativasta työstä, lukemisesta yms. vaikeaa.
Veriarvoni ovat siis muuten aivan kunnossa, verensokerit ja muut, joista joku kysyi. Verenpaine oli nuorempana aika alhainen, mutta sekin on nykyisin ihan tavallinen. Ainoa poikkeava arvo on tosiaan tämä ferritiini.
Ap
Just kävin lääkärissä ferritiini 11 ja hb 110.
En pysty syömään rautatabletteja koska joko olsennan tai ripuloin ne heti, sen sijaan posken limakalvolta imetytyvä rauta käy (mutta on kovin heikkoa teholtaan).
Taas tuli tylytystä. Ei infuusiota kosla se on riskialtis, ja ”ei sulla anemiaa ole”. Kuulemma jos hb yli 90 niin raudanpuute on luulottelua vaan ja oireet keksittyjä.
Ap sun pitää pyytää punasolukokeet, siis punasolujen määrä, koko jne. Se kertoo paremmin kuin ferritiini.
Olen kolmella eri lääkärillä käynyt ja kaikki kiistää koko ferritiiniongelman. Vaikka olisi ferritiini 1, niin mitään ongelmaa ”ei vaan voi olla” jos hb on yli 90.
Vierailija kirjoitti:
Olen itsekin miettinyt ferritiiniä paljo, kun viitearvot ovat noin suuret. Jos arvo on ollut aiemmin 140 ja tippuu yllättäen 45:een, niin eikö siinä oikeasti koe jo melkoisia oireita. Eihän se ole lainkaan "normaali" olotila itselle.
Minulla ferritiini oli 7, ja nyt vuoden rautakuurin jälkeen 9,3 ja lääkäri hehkutti, että nyt varmaan olo on jo supertehokas, kun olen niin lähellä viitearvoja. No, ei ole. En ole enää niin uupunut, etten jaksaisi nostaa kättäkään (sitä se oli pahimmillaan), mutta edelleen tarvitsen monen tunnin päiväunet ja olen jatkuvasti uupunut ja väsynyt. Mitä jos minun pitäisi saada ferritiiniarvoni 100:aan ennen kuin olen "normaali"? Eikö lääkärin kuuluisi tajuta, että todellakin olemme yksilöitä vai onko oikeasti väliä vain sillä, että arvo pysyy jossain viitearvossa, vaikka muuten heitteleekin vaikkapa sadalla?
Alan turhatua tähän väsymykseen, kun olotila on pysynyt tällaisena jaksamattomana jo kohta viisi vuotta.
En kyllä tajua, miten joku lääkäri voi pitää hyvänä alle kymmenen ferritiiniarvoa. Käsitys raudanpuutteesta ja sen lääkitseminen taitavat jakaa ammattikuntaa. Osa lääkäreistä pitää sen hoitoa tärkeänä ja osa tuhahtelee koko asialle ja pitää oireita lähinnä kuviteltuina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitäisikö ottaa rautainfuusio? Suun kautta otettuna vaikuttaa tosi hitaasti.
Voi kun sen saisi vain ottamalla.
Ap, kysy lääkäriltä, minun mielestä voi selittää väsymyksen.
Miten niin voi kun saisi? Sen saa jos siihen on tarvetta, mutta ei sitä anneta jos siihen ei tarvetta ole. Tarpeen arvioi erikoislääkäri. Yleensä auttaa suun kautta otettu rauta ihan hyvin. Rautavarastot ovat vähissä feritiiniarvolla 10, mutta lopussa rauta ei ole eikä raudanpuutteesta ole kysymys varsinaisesti jos hemoglobiini on normaali ja punasolujen koko normaali. Vähäisetkin rautavarastot aiheuttavat usein oireita vaikkei varsinaista raudanpuuteanemiaa olisimaan, muistan jo vuodelta 2006 väitöskirjan jonka mukaan ferritiinin tulisi olla n. 50-75 -tasoa eli viite on käytännössä liian matala.
Hoitohan on helppoa kuin heinänteko: rautakuuri suun kautta, toki nuo runsaat kuukautiset kannattaisi myös hoitaa pois, esim. e-pillerit niin että vuoto vaikka 4 kertaa vuodessa 3kk välein. Rauta imeytyy sitä tehokkaammin mitä vähemmissä varastot ovat eikä siitä käytännössä saa myrkytystä, kun imeytyminen heikkenee varastojen ollessa täynnä. C-vitamiini edistää raudan imeytymistä. Aikuisessa ihmisessä on rautaa suunnilleen yhden rautanaulan verran.
Infuusio tulee kyseeseen sitten jos hoito suun kautta ei jostain syystä onnistu. Esim. 3kk:ssa tilanne korjaantuu hyvin yleensä ja rautaahan saa ilman reseptiäkin mistä vain apteekista. Jos oireet ovat kestäneet 27 vuotta niin voidaan aivan hyvin 3kk ottaa lisärautaa suun kautta eikä heti mennä joihinkin infuusioihin.
Väsymykselle on tietysti noin 10-15 muutakin mahdollista syytä, helpointa on todeta ja hoitaa raudan vähyys ja kilpirauhasen vajaatoiminta. Muita hankalammin todettavissa olevia syitä on esim. uniapnea ja huono unen laatu, unen määrän saa kyllä kysymällä selville.
Kaikkea hullua on kyllä tullut nähtyä kuten eräskin mies jonka väsymystä selviteltiin pitkään kunnes eräs lääkäri huomasi kysyä että paljonko mies oikein nukkuu. Työmatkaan meni 1,5 tuntia suuntaansa, töihin lähti klo 6:30, heräsi klo 5:45, kotiin palasi klo 17:30. Jotta ei väsyttänyt niin unen tarve oli n. 8,5-9 tuntia (tämähän on yksilöllistä). Mutta miespä meni nukkumaan vasta klo 23:00 eli nukkui vain n. 6h 45 min. yössä, joskus jopa vain 6h jos meni nukkumaan vasta klo 23:45 ja heräsi 5:45.
Kauheat selvittelyt turhaan tehtiin kun olisi riittänyt että joku kysyy aiemmin että paljonko nukkuu. Kun kävi nukkumaan klo 21:00 ja nukkui klo 5:45 saakka niin sai riittävästi unta eli 8h 45min per yö. Iltaisin jäi silti aikaa ennen nukkumaan menoa töiden jälkeen 3,5 tuntia eikä väsymys vaivannut enää yhtään. Toki tilanne myöhemmin vapaa-ajan osalta helpotti kun työmatka lyheni n. 20 minuuttiin suuntaansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä voi selittyä matalalla ferritiinillä. On ihan omakohtaista kokemusta asiasta. Ihmiset reagoi eri tavalla ja erilaisilla oireilla. Joku jaksaa käydä lenkillä ja on vain hieman väsynyt vaikka rautavarastot ovat tyhjät. Toinen saattaa olla sairaslomalla, koska ei kertakaikkiaan jaksa käydä enää töissä.
Itselläni hävisivät monenlaiset oireet, kun ferritiini nousi, mm. elohiiret molemmista silmistä (joista olin kärsinyt jo kolme vuotta, päivittäin!). Ja jaksaminenhan on nyt aivan toista luokkaa kuin esim. viime kesänä, jolloin tilanne oli pahimmillaan. Ja mulla lähtöarvo oli 35.
mihin ne sitten nousivat? itsellä kai psyykkinen väsymys yms, hemoglob 150 ja ferritiini 45
Kuulostaa psyykkiselle. Tai sitten voi olla kilpirauhasen vajaatoiminta, uniapnea, liikalihavuus tai liian vähäinen unen määrä tai huono unen laatu.
Voi selittyä. Ei minulle itselleni mutta tutulleni kävi näin. Hemoglobiini ei kertonut totuutta mutta ferritiinistä löytyi vastaus krooniseen väsytykseen. Pitkä kuuri ja tilanne korjaantui.
"Kirjallisuudessa ferritiinin raja-arvo 30 µg/l on hyväksytty raudanpuutteen osoittajaksi."
"Viitearvot (HUS): Naiset, 18 v täyttäneet 15–125 µg/l"
Lähde: https://www.terveyskirjasto.fi/kotisivut/tk.koti?p_artikkeli=snk03356
Miksi tässä on tällainen ristiriita? Onko se 15 tai alle ok vai ei? Miksi se on viitearvojen alaraja, jos raudanpuutteen raja-arvo on paljon korkeampi eli 30? En ymmärrä.
Pitäisikö ottaa rautainfuusio? Suun kautta otettuna vaikuttaa tosi hitaasti.