Lue keskustelun säännöt.
Jos sukulaisesi äkkirikastuisi esim. 100 miljoonalla, olettaisitko, että hän antaisi sinulle rahaa pyytämättä? Miten paljon? Miksi/Miksi ei? Antaisitko itse?
12.05.2019 |
Äkkirikastuminen voisi tapahtua lottovoitolla, osakkeilla, yrityskaupalla tai miten vaan, sillä ei ole väliä.
Miten läheisen sukulaisen "pitäisi" mielestäsi antaa rahaa pyytämättä?
Miten läheiseltä kehtaisit pyytää?
Jos ei antaisi, pyytäisitkö lainaan? Maksaisitko koskaan takaisin?
En ole itse mitään voittanut, mietin vaan kun joku taas lottorikastui, että omiin lokkisukulaisiin menisi varmaan välit välittömästi. :DDD
Kommentit (128)
On odottaisi. Jos vapaaehtoisesti haluaisi antaa, niin miettisin ensin meneekö pian välit sen takia
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ja en. En siis kertoisi omasta voitostani kenellekkään, enkä odottaisi kenenkään antavan minulle mitään. Anoppi olisi EHKÄ ainoa jonka talolainan lopun voisin maksaa, en tosin uskoisi että ottaisi sitä vastaan. Muille en/emme mieheni kanssa antaisi senttiäkään.
En odottaisi että antaisi, enkä uskoisi että antaisi.
En odottaisi mitään keneltäkään. Jos äitini tai isäni äkkirikastuisi, tiedän että he antaisivat osan minulle. Mielestäni se ei kuitenkaan ole kenenkään velvollisuus antaa rahoistaan toiselle. En todellakaan kehtaisi pyytää mitään. Ehkä lainaksi jos olisi sellainen tarve, mutta mieluummin ottaisin kyllä lainan ihan pankista kuin sukulaiselta. Jos itse äkkirikastuisin, antaisin osan vanhemmilleni ja sisaruksilleni.
Jos vanhempani saisivat tuollaisen summan, niin tiedän varmuudella, että antaisivat minulle ja sisarelleni. Minä eläisin loppuelämäni yhdellä miljoonalla, tai paljon pienemmälläkin summalla. Keneltäkään muulta en odottaisi saavani mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aika yllättävää, ettette antaisi. Luulin että kaikki antaisi! Ei siis mitenkään negatiivisessa mielessä. Minuun on aina iskostettu, että omastaan pitää jakaa, vaikka raha-asioissahan se on aivan idioottimaista. On silti aina huono omatunto, kun sukulaiset valittaa pieniä tukiaan kun käyn itse töissä, vaikka eihän se oikeasti minuun liity. Tulee aina sellainen olo, että ne odottaa mun tarjoavan heille osan palkastani, vaikken tienaa edes suomalaisen keskipalkan vertaa.
Hyvä ketju. Ei tarvitse minunkaan sukulaisiani elättää! :D
ap
Jos sisareni voittaisi lotossa 100 miljoonaa niin odottaisin kyllä että antaisi minulle rahaa. Olen muutaman vuosikymmenen ajan avustanut häntä rahallisesti tuhansilla euroilla. Siis ihan siitä syystä että olen itse halunnut, minulla on onnekseni hyvä työ ja hyvä palkka, mitä hänellä ei ole. Varmaan ainakin 20 000 euroa yhteensä on hänelle mennyt.
Joten odottaisin kyllä että tarjoutuisi ainakin sen maksamaan minulle takaisin, ja rehellisyyden nimissä odottaisin aika paljon enemmänkin. 100 miljoonasta vähintään sataa tuhatta.
Jos itse saisin 100 miljoonaa niin antaisin rahaa aika monelle sukulaiselle ja ystävälle. Tai ennemminkin hoitaisin asiat niin että verottaja ei pääsisi väliin. Esim. ostaisin muutaman todella hienon talon/asunnon saajan toivomasta paikasta, ja antaisin näiden ihmisten asua täysin ilmaiseksi. Tuo ei ole verotettava lahja vaikka niin voisi luulla. Tästä on ihan selkeät verottajan ohjeet olemassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Riippuu kuka sukulainen. Toinen sisarukseni ja vanhempani varmasti antaisivat pari miljoonaa, toinen sisarukseni ja vanhempani joiden kanssa en ole tekemisissä, eivät varmasti antaisi senttiäkään. Enkä haluaisikaan heiltä rahaa, koska se taas velvottaisi olemaan jonkinlaisissa yhteyksissä heidän kanssaan, jota en halua. Muilta sukulaisilta en myöskään olettaisi saavani penniäkään enkä lähtisi itse kerjäämään. Itse antaisin ensiksi mainituille ihmisille rahaa ainakin sen pari miljoonaa, jälkimmäisistä toiselle sisarukselleni, mutta en vanhemmalleni. Muille sukulaisilleni en antaisi varmaan mitään, lukuun ottamatta paria vanhusta. (En ole ollut muiden sukulaisten kanssa tekemisissä pariin kymmeneen vuoteen vanhuksia lukuunottamatta.)
Vierailija kirjoitti:
Aika yllättävää, ettette antaisi. Luulin että kaikki antaisi! Ei siis mitenkään negatiivisessa mielessä. Minuun on aina iskostettu, että omastaan pitää jakaa, vaikka raha-asioissahan se on aivan idioottimaista. On silti aina huono omatunto, kun sukulaiset valittaa pieniä tukiaan kun käyn itse töissä, vaikka eihän se oikeasti minuun liity. Tulee aina sellainen olo, että ne odottaa mun tarjoavan heille osan palkastani, vaikken tienaa edes suomalaisen keskipalkan vertaa.
Hyvä ketju. Ei tarvitse minunkaan sukulaisiani elättää! :D
ap
No ei todellakaan tarvitse sukulaisia elättää pienestä tai suurestakaan palkasta. Hyvänen aika. On sinut kasvatettu mutkalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En odottaisi saavani mitään, enkä kyllä haluaisikaan. Tullaan ihan hyvin toimeen itsekin. Jos itse voittaisin, en kertoisi siis omaa miestä ja lapsia lukuunottamatta kenellekään. Miehen suku on niin ahnetta, että meillä olisi jatkuva jono oven takana rahaa vaatimassa. Yrittävät jo nyt pummia milloin milläkin tekosyyllä meiltä rahaa.
Sijotettaisi rahat itse ja muutaman vuoden sisällä uusi kotipaikka olisi jossain ihan toisessa maassa.
Vierailija kirjoitti:
Jos itse saisin 100 miljoonaa niin antaisin rahaa aika monelle sukulaiselle ja ystävälle. Tai ennemminkin hoitaisin asiat niin että verottaja ei pääsisi väliin. Esim. ostaisin muutaman todella hienon talon/asunnon saajan toivomasta paikasta, ja antaisin näiden ihmisten asua täysin ilmaiseksi. Tuo ei ole verotettava lahja vaikka niin voisi luulla. Tästä on ihan selkeät verottajan ohjeet olemassa.
Pitää paikkansa. Appivanhempani ovat asuneet ilmaiseksi omistamassamme asunnossa yli 20 vuotta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kukaan sukulaisistani ei varmasti antaisi!
On sen verran ahnetta porukkaa, että päinvastoin haistattelisivat tai leuhkisivat entisestään.
En odota, että antaisi euroakaan, ei edes oma lapsi. Verottajan kanssa tuossa joutuisi melkein samantien tekemisiin, jos yli 4999 e antaisi enkä keksi yhtäkään syytä, miksi verottajalle pitää antaa yhtää ylimääräistä. Ottakoot omansa, kun läheinen joskus kuolee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olettaisin, että saisin äidiltäni jotain. Sama toisinpäin, äiti saisi myös pyytämättä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika yllättävää, ettette antaisi. Luulin että kaikki antaisi! Ei siis mitenkään negatiivisessa mielessä. Minuun on aina iskostettu, että omastaan pitää jakaa, vaikka raha-asioissahan se on aivan idioottimaista. On silti aina huono omatunto, kun sukulaiset valittaa pieniä tukiaan kun käyn itse töissä, vaikka eihän se oikeasti minuun liity. Tulee aina sellainen olo, että ne odottaa mun tarjoavan heille osan palkastani, vaikken tienaa edes suomalaisen keskipalkan vertaa.
Hyvä ketju. Ei tarvitse minunkaan sukulaisiani elättää! :D
ap
No ei todellakaan tarvitse sukulaisia elättää pienestä tai suurestakaan palkasta. Hyvänen aika. On sinut kasvatettu mutkalle.
No niin on! Pitkään on mennyt niitä mutkia omasta mielestä oikoessa. :D
ap
Tietty antaisin. Lapsille, siskolle,vahemmille ja kahdelle läheisimmälle kaverille. Isot potit.
Mistä edes tietäisin tuommoisesta? Aika viileet välit kaikkiin suuntiin, en odottais latiakaan. Enkä tarttis. Taloudellinen tilanne on hyvä.
Jos ite saisin moisen summan, niin kyselisin onko tarvetta "lainalle". Ihan vaan kiertääkseni lahjaveron. Voisin maksaa broidin tai systerin asuntolainat veks, koska mä voin. Vaikkei parhaissa väleissä ollakaan. Appiukolle jotain eläkepäivien helpotusta.
En odottaisi, että sukulaiset antaisi. Vanhemmat varmaan, mutta kaukaisemmat ei. Itse antaisin osalle sukulaisista ja ehkä muutamille hyville ystäville. En tekisi tuollaisella rahasummalla mitään. Pari milliä riittäisi, sata on liikaa.
Täällähän on av-mammamaisen hyviä sukulaisia kaikille... Ei sinänsä yllättänyt. Mutta totta helvetissä antaisin sadasta millistä vaikka mitä. Sisaruksille nyt ostaisin ainakin asunnot ensimmäiseksi. Sitten pitäs miettiä vähän tarkemmin
Ei pitäisi antaa enkä mielelläni ottaisi vastaan vaikka tarjoaisikin. Jäisin kiitollisuudenvelkaan vaikka olisi millainen tarve tai vaikka kesämökki, sitten pitäisi kutsua tuo sukulainen sinne aina halutessaan.