Onko ateistit miettineet kantaansa ihan loppuun asti?

Ateisimi on älyllistä epärehellisyyttä.

Ok

Vierailija kirjoitti:

Ateisimi on älyllistä epärehellisyyttä.

Kirjoitusvirhe, korjaan: ateismi.

Ei se usko pakottamalla tule. Itse uskon siihen mitä näen ja koen. Mies taas uskoo jumalaan.

Mä luulen että sun oikeasti mielenkiintoinen pohdinta menee täysin yli hilseen suurimmalla osalla palstalaisista. Koska sen ymmärtäminen tarvii pohjatietoa kvanttifysiikasta ja ehkä filosofiasta + keskimääräistä enemmän tiedon prosessointikykyä eli älykkyyttä.

Tuntuu että Suomessa joko ollaan kirkon jäsenlistoilla joko jumalanpelon tai 'varmuuden vuoksi'.

Aina voi spekuloida ja metafyysinen spekulaatio on loputon pohjaton suo, jossa kuka vain voi lopulta väittää mitä vain.

Ateismin tappaa vain todisteet, eivät mielikuvitukselliset teoriat.

Minä olen miettinyt ainakin niin pitkälle, että olen ihan yrittämättäkin, normaalissa kahvilakeskustelussa, tullut tehneeksi muutamasta uskovaisesta uskonnottoman. Minun ei ole tarvinnut höpötellä tietoisuudesta ja materiasta ollenkaan. Mitäs siihen sanot? :)

En jaksanut lukea hih.hulin perusteita satuihin uskomiseen, mutta vastaan että ei ateismia sen enempää tarvitse mietiskellä. Se on itsestäänselvyys, ikään kuin oletusarvo.

Vierailija kirjoitti:

Ne olennot jotka näkevät todellisuuden sellaisena kuin se on kuolevat pois.

Millä perusteilla?

Ot, miksi nykyään ei voi lainata aloitusta ilman sisäänkirjautumista?

Vierailija kirjoitti:

Aina voi spekuloida ja metafyysinen spekulaatio on loputon pohjaton suo, jossa kuka vain voi lopulta väittää mitä vain.

Ateismin tappaa vain todisteet, eivät mielikuvitukselliset teoriat.

Sinun ateismisi hylkää vain omat käsityksesi ja määritelmäsi jumalasta. Jumalaa ei voi todistaa, mutta sinä elät silti litteällä planeetalla uskomuksiesi kanssa.

Kukahan se ylimielinen mahtaa olla.

Tässä on ihan melenkiintoista pohdintaa, ja olen samaa mieltä siitä että olemme ikään kuin aina oman "näkökulmamme" uhreja. Biologiamme, aivomme ovat evoluution muovaamia, ja käsityskykymme siten varmasti niiden rajoittama. Varmasti on siis aivan mahdollista, että "ulkopuolella" on asioita joista emme tiedä mitään. Ongelma vain on se, että vaikka emme tiedä x + y:n lopputulosta, se ei automaattisesti tarkoita sitä että vastaus on jumala, saati sitten jonkin aivan tietty jumala. Ihmiskunnan historiasta tiedämme, että ihmiset ovat kautta aikain uskoneet hyvin monenlaisiin jumaliin ja uskomuksiin joiden totuudellisuutta ei voida todistaa mitenkään. Mitä tästä pitäisi siis päätellä? Ovatko Thor, Ba'al tai Jahve kaikki siis yhtä todennäköisiä vastauksia kysymykseemme onko olemassa jotain yliluonnollista entiteettiä? Vai pitäisiko vastata vain, että kysymykseen on mahdotonta vastata? Olen siis ateisti, joka tarkoittaa sitä että en usko että on olemassa jumalaa tai jumalia. En siis kuitenkiaan väitä tietäväni, että näin on, en vain pidä sitä todennäköisenä.

Eihän tossa aloituksessa puhuta oikein mistään, mikä liittyisi ateismiin?

Ateismi tarkoittaa jumaluskon puuttumista, eikä muuten ota mitään kantaa aloituksessa mainittuihin asioihin todellisuuden luonteesta, kvanttifysiikasta jne.

Tässä erään tutkijan mielenkiintoinen puhe asiasta kaikille kiinnostuneille.

https://www.ted.com/talks/donald_hoffman_do_we_see_reality_as_it_is?lan…

Ap

Tarkoittaako ateismi tällä palstalla sitä, että ei usko henkeen, joka on kaiken luonut, tietää ja kuuntelee jokaisen huolet ja ongelmat ja jonka tiet ovat tutkimattomat? Luulen, että tämä "maailmankaikkeuden henki" on jotain sen verran isompaa, ettei tämän eläinlajin aivorakenne veny nöyrään myöntymiseen vaan on ollut pakko kehitellä uskomusrakenteita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aina voi spekuloida ja metafyysinen spekulaatio on loputon pohjaton suo, jossa kuka vain voi lopulta väittää mitä vain.

Ateismin tappaa vain todisteet, eivät mielikuvitukselliset teoriat.

Sinun ateismisi hylkää vain omat käsityksesi ja määritelmäsi jumalasta. Jumalaa ei voi todistaa, mutta sinä elät silti litteällä planeetalla uskomuksiesi kanssa.

Siis voi elämä. Ateismi ei ole mitään mitä haluan, se on se mitä minä näen kun muuta ei ole tarjolla. Ja jos ei jumalaa voi todistaa niin mitä ihmettä sinä sitten jankutat mielikuvitusoliosta, josta ei voi jälkeäkään havaita missään mitenkään?

Vierailija kirjoitti:

Tässä on ihan melenkiintoista pohdintaa, ja olen samaa mieltä siitä että olemme ikään kuin aina oman "näkökulmamme" uhreja. Biologiamme, aivomme ovat evoluution muovaamia, ja käsityskykymme siten varmasti niiden rajoittama. Varmasti on siis aivan mahdollista, että "ulkopuolella" on asioita joista emme tiedä mitään. Ongelma vain on se, että vaikka emme tiedä x + y:n lopputulosta, se ei automaattisesti tarkoita sitä että vastaus on jumala, saati sitten jonkin aivan tietty jumala. Ihmiskunnan historiasta tiedämme, että ihmiset ovat kautta aikain uskoneet hyvin monenlaisiin jumaliin ja uskomuksiin joiden totuudellisuutta ei voida todistaa mitenkään. Mitä tästä pitäisi siis päätellä? Ovatko Thor, Ba'al tai Jahve kaikki siis yhtä todennäköisiä vastauksia kysymykseemme onko olemassa jotain yliluonnollista entiteettiä? Vai pitäisiko vastata vain, että kysymykseen on mahdotonta vastata? Olen siis ateisti, joka tarkoittaa sitä että en usko että on olemassa jumalaa tai jumalia. En siis kuitenkiaan väitä tietäväni, että näin on, en vain pidä sitä todennäköisenä.

Jos mainitsemasi jumalat ovat kaikki samalla viivalla, niin voit lisätä siihen huoletta myös materialistisen maailmankuvan ja uskonnollisen pluralismin. Joku niistä pitää valita. Olen ajatellut asiaa niin että tällä kaikella on jokin tarkoitus (toinen vaihtoehto tekisi elämästä mahdotonta). Ja jos kaikella on jokin tarkoitus niin miksei kaikilla uskonnoilla olisi jokin tarkoitus. Sieltä vain valitsemaan se joka tuntuu parhaalta. Itselleni se olin pitkään ateismi.

Ap

Pahviaivo kirjoitti:

Emme tiedä onko j umalaa olemassa,

Emme myöskään tiedä, onko hammaskeijua tai joulupukkia olemassa. Näitä "tietämättömiä" voi keksiä vaikka miljardeittain.

Tiedämme esim sen että evoluutiossa selviävät vain ne jotka soputuvat olosuhteisiin.

Eipäs valehdella siellä. Evoluutiossa ei ole mitään tuollaista ehtoa. Lisääntymistehokkuudesta ja todennäköisyyksistä siinä on kyse.

Ne olennot jotka näkevät todellisuuden sellaisena kuin se on kuolevat pois.

Täh? Ei tuossa ole mitään järkeä.

Ihminen ei siis voi nähdä objektiivista todellisuutta.

Mitä väliä sillä nyt on? Emme me tietoa kerää näköaistilla, vaan mittalaitteilla.

se saattaa merkitä esim sitä että tietoisuus oli ennen materiaa.

Ei nyt keksitä satuja sentään, jookos? Tietoisuus on kaiken tiedon mukaan nimenomaan materiasta syntyvä ilmiö.

Emme ymmärrä tietoisuuden ja materian välistä suhdetta.

Toki ymmärrämme. Jos mä tökkään sua tikulla silmään, niin sua sattuu. Tietoisuutesi kokee sen tikun vaikutuksen, koska tieto silmän soluilta välittyi aivoihin asti, joka tietoisuuden muodostaa.

Jos edessämme on kaukosäädin, onko se siinä jos suljemme silmämme?

On.

Joidenkin kvanttiteorioiden mukaan

Ketä se nyt kiinnostaa?

Keskiverto ateisti on ikään kuin Nintendon Super Mario ja on vakuuttunut ettei videopelin ulkopuolella ole mitään.

Ihan hyvästä syystäkin on vakuuttunut.

ateistin ylimielisyys uskovaisia kohtaan on noloa.

Yleensä se ylimielisyys syntyy sillä, että typerä uskovainen, kuten sinä, satuilee naurettavuuksia nettiin ja leimaa koko uskovaisten yhteisön, kuten kävi nytkin.

Olen mieluummin Super Mario kuin hihhuli. Saa vetää sieniä.